1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta
Tiede­pääkirjoitus 49/2020 vsk 75 s. 2651

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Kuvituskuva 1

Antero Leppävuori

Vuonna 2009 ilmestyneessä artikkelissa kirjoittajat nimittivät vuosina 2002–2003 yli 30 maahan levinnyttä SARS-epidemiaa (yli 8 000 raportoitua tapausta, 774 kuollutta) mielenterveyden katastrofiksi (11 Mak IW, Chu CM, Chan VL. Long-term psychiatric morbidities among SARS survivors. Gen Hosp Psych 2009;31:318–26.). 30 kuukauden seurantatutkimuksessa SARS:sta toipuneilla psykiatristen häiriöiden esiintyvyys oli 33,3 %. Neljäsosalla potilaista oli traumaperäinen stressihäiriö ja 15,6 %:lla oli masennushäiriö. Potilaiden elämänlaatu oli useilla osa-alueilla merkittävästi heikentynyt.

Uudella SARS-CoV-2-viruksella on 85-prosenttisesti sama nukleotidijärjestys kuin edellisen epidemian aiheuttaneella CoV-1:lla, joten on oletettavaa, että sillä on myös samanlaisia toiminnallisia ominaisuuksia kuin edeltäjällään (22 Yang J, Zheng Y, Gou X ym. Prevalence of comorbidities and its effects in patients infected with SARS-CoV2: a systematic review and meta-analysis. Int J Infect Dis 2020;94:91–5.).

Koronapotilaiden psykiatrisia häiriöitä tulee seuloa ja tunnistaa sekä avo- että sairaalahoidossa.

Sairaalahoidossa olevista COVID-19-potilaista 36–50 %:lla on todettu neurologisia oireita ja 25–33 %:lla neuropsykiatrisia oireita (33 Nallebelle K, Onteddu S, Sharma R ym. Spectrum of neuropsychiatric manifestations in COVID-19. Brain Behavior, and Immunity 2020;88:71–4.,44 Butler M, Pollak T, Rooney A ym. Neuropsychiatric complications of covid-19. From acute delirium to long term fatigue, covid-19 has serious neuropsychiatric effects. BMJ 2020;371:m3871.). Tavallisin neuropsykiatrinen häiriö sairaalapotilailla on delirium; teho-osastopotilaista sitä voi esiintyä yli 80 %:lla.

Kognitiivisia oireita esiintyy kolmasosalla potilaista kotiuttamisvaiheessa. Muita raportoituja elimellisiä mielenterveyshäiriöitä ovat mm. ensipsykoosit, elimelliset mielialahäiriöt ja katatoniset tilat. Väsymystä on 34–75 %:lla. Meta-analyyseissä masennuksen esiintyvyys on 42–45 %, ahdistuneisuuden 37–47 % ja unihäiriöiden 29–34 % (55 Deng J, Zhou F, Hou W ym. The prevalence of depression, anxiety, and sleep disturbances in COVID-19 patients: a meta-analysis. Ann NY Acad Sci, verkossa ensin 2.10.2020. doi: 10.1111/nyas.14506,66 Krishnamoorthy Y, Nagarajan R, Saya G ym. Prevalence of psychological morbidities among general population, healthcare workers and COVID-19 patients amidst the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. Psych Res 2020;293:113382.).

Masennusta on raportoitu sairaalahoidon jälkeen 1–3 kuukauden seurannassa 19–31 %:lla COVID-19-potilaista, ahdistusta 42–43 %:lla, traumaperäistä stressihäiriötä 12–28 %:lla ja väsymystä 13–55 %:lla (77 Mazza MG, De Lorenzo R, Conte C ym. Anxiety and depression in COVID-19 survivors: Role of inflammatory and clinical predictors. Brain, Behavior, and Immunity 2020;89:594–600.,88 Liu D, Baumeister R, Veilleux J ym. Risk factors associated with mental illness in hospital discharged patients infected with COVID-19 in Wuhan, China. Psych Res 2020;292:113297.). Masennuksen, ahdistuneisuuden, traumaperäisen stressihäiriön ja unihäiriöiden esiintyvyydet ovat vähintään 2–3-kertaiset tavanomaiseen tasoon nähden. Ero selittyy suurelta osin sillä, että koronapandemiaan liittyvä stressi lisää ennen kaikkea masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena ilmeneviä sopeutumishäiriöitä, joiden oirekuvassa ei ole kyse vaikeammasta tai pitkäkestoisemmasta häiriöstä.

Lievänkin koronavirustaudin sairastaneilla voi esiintyä haittaavaa väsymystä useita kuukausia sairastumisen jälkeenkin (44 Butler M, Pollak T, Rooney A ym. Neuropsychiatric complications of covid-19. From acute delirium to long term fatigue, covid-19 has serious neuropsychiatric effects. BMJ 2020;371:m3871.). Aiemmin SARS-potilaista 40 %:lla oli todettu toimintakykyä haittaavaa väsymystä 1–3,5 vuoden seurannassa, ja osalla heistä oli kroonisen väsymysoireyhtymän ja fibromyalgian yhdistelmää muistuttava häiriö (99 Lam M, Wing Y-K, Yu M ym. Mental morbidities and chronic fatigue in severe acute respiratory syndrome survivors. Arch Intern Med 2009;169:2142–7.,1010 Moldofsky H, Patcai J. Chronic widespread musculoskeletal pain, fatigue, depression and disordered sleep in chronic post-SARS syndrome; a case-controlled study. BMC Neurol 2011;11:37.).

Lue myös

COVID-19-tautiin liittyvien neuropsykiatristen ja psykiatristen häiriöiden biologisia mekanismeja ovat mm. viruksen suora vaikutus aivosoluihin, elimistön hyperinflammatorinen vaste, muut systeemiset vaikutukset ja autoimmuuni-ilmiö (33 Nallebelle K, Onteddu S, Sharma R ym. Spectrum of neuropsychiatric manifestations in COVID-19. Brain Behavior, and Immunity 2020;88:71–4.,44 Butler M, Pollak T, Rooney A ym. Neuropsychiatric complications of covid-19. From acute delirium to long term fatigue, covid-19 has serious neuropsychiatric effects. BMJ 2020;371:m3871.,77 Mazza MG, De Lorenzo R, Conte C ym. Anxiety and depression in COVID-19 survivors: Role of inflammatory and clinical predictors. Brain, Behavior, and Immunity 2020;89:594–600.). Lisäksi koronapotilaiden lääkehoitoon (esim. viruslääkkeet, kortikosteroidit) liittyy neuropsykiatrisia sivuvaikutuksia. Psykologisia stressitekijöitä ovat mm. kuolemanpelko, epävarmuus, sosiaalinen eristäytyminen ja huono sosioekonominen tilanne. Riskiryhmään kuuluvat mm. henkilöt, joilla on somaattisia ja psykiatrisia perussairauksia (66 Krishnamoorthy Y, Nagarajan R, Saya G ym. Prevalence of psychological morbidities among general population, healthcare workers and COVID-19 patients amidst the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. Psych Res 2020;293:113382.,77 Mazza MG, De Lorenzo R, Conte C ym. Anxiety and depression in COVID-19 survivors: Role of inflammatory and clinical predictors. Brain, Behavior, and Immunity 2020;89:594–600.).

On odotettavissa, että koronapandemia lisää psykiatrista sairastavuutta ja hoidon tarvetta, varsinkin kun yleisväestössäkin tavallisimpien psykiatristen häiriöiden esiintyvyys on pandemian aikana lisääntynyt lähes samalle tasolle kuin koronataudin sairastaneilla (44 Butler M, Pollak T, Rooney A ym. Neuropsychiatric complications of covid-19. From acute delirium to long term fatigue, covid-19 has serious neuropsychiatric effects. BMJ 2020;371:m3871.,66 Krishnamoorthy Y, Nagarajan R, Saya G ym. Prevalence of psychological morbidities among general population, healthcare workers and COVID-19 patients amidst the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. Psych Res 2020;293:113382.).

Koronapotilaiden psykiatrisia häiriöitä tulee seuloa ja tunnistaa sekä avo- että sairaalahoidossa (66 Krishnamoorthy Y, Nagarajan R, Saya G ym. Prevalence of psychological morbidities among general population, healthcare workers and COVID-19 patients amidst the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. Psych Res 2020;293:113382.). Perusterveydenhuollolla on ensisijainen vastuu lievien ja keskivaikeiden psykiatristen häiriöiden hoidossa. Yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden välillä tulee tiivistää. Sairaaloissa psykiatristen konsultaatioiden tarve lisääntyy.

Kirjoittajat
Antero Leppävuori
dosentti (HY), psykiatrian erikoislääkäri, yleissairaalapsykiatrian ja hallinnon erityispätevyys
Sidonnaisuudet

Antero Leppävuori: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Mak IW, Chu CM, Chan VL. Long-term psychiatric morbidities among SARS survivors. Gen Hosp Psych 2009;31:318–26.
2
Yang J, Zheng Y, Gou X ym. Prevalence of comorbidities and its effects in patients infected with SARS-CoV2: a systematic review and meta-analysis. Int J Infect Dis 2020;94:91–5.
3
Nallebelle K, Onteddu S, Sharma R ym. Spectrum of neuropsychiatric manifestations in COVID-19. Brain Behavior, and Immunity 2020;88:71–4.
4
Butler M, Pollak T, Rooney A ym. Neuropsychiatric complications of covid-19. From acute delirium to long term fatigue, covid-19 has serious neuropsychiatric effects. BMJ 2020;371:m3871.
5
Deng J, Zhou F, Hou W ym. The prevalence of depression, anxiety, and sleep disturbances in COVID-19 patients: a meta-analysis. Ann NY Acad Sci, verkossa ensin 2.10.2020. doi: 10.1111/nyas.14506
6
Krishnamoorthy Y, Nagarajan R, Saya G ym. Prevalence of psychological morbidities among general population, healthcare workers and COVID-19 patients amidst the COVID-19 pandemic: A systematic review and meta-analysis. Psych Res 2020;293:113382.
7
Mazza MG, De Lorenzo R, Conte C ym. Anxiety and depression in COVID-19 survivors: Role of inflammatory and clinical predictors. Brain, Behavior, and Immunity 2020;89:594–600.
8
Liu D, Baumeister R, Veilleux J ym. Risk factors associated with mental illness in hospital discharged patients infected with COVID-19 in Wuhan, China. Psych Res 2020;292:113297.
9
Lam M, Wing Y-K, Yu M ym. Mental morbidities and chronic fatigue in severe acute respiratory syndrome survivors. Arch Intern Med 2009;169:2142–7.
10
Moldofsky H, Patcai J. Chronic widespread musculoskeletal pain, fatigue, depression and disordered sleep in chronic post-SARS syndrome; a case-controlled study. BMC Neurol 2011;11:37.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.