1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuinka monta kertaa eteisvärinäpotilaalle kannattaa tehdä kardioversio?
Tiede­pääkirjoitus 20/2016 vsk 71 s. 1427 - 1428

Kuinka monta kertaa eteisvärinäpotilaalle kannattaa tehdä kardioversio?

Sitaattikuva

Eteisvärinäpotilaan rytminsiirtojen määrään ei ole laskentakaavaa. Ratkaisevia ovat haitan aste eli verenkiertojärjestelmän kyky kestää muuta kuin sinusrytmiä, eteisvärinän vaikutus sairastavuuteen, hoidon linjaus ja rytminsiirron turvallisuus. Eteisvärinä lisää hieman kuolleisuutta väestötasolla, mutta sen poistamisen ei ole vakuuttavasti osoitettu parantavan potilaiden ennustetta.

Ensimmäinen eteisvärinäkohtaus aiheuttaa yleensä niin huomattavat oireet ja hätääntymisen, että rytmihäiriöstä eroon pääseminen on mielekästä. Rytminkääntöyritystä myös vähäoireisille puoltaa Käypä hoito -suosituskin (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus 24.4.2015. www.kaypahoito.fi). Jos eteisvärinä tulee ilmi sattumalöydöksenä tai lieväoireisena, kardioversioita ei pidä tehdä toistuvasti. Eteisvärinä vaikuttaa näillä henkilöillä vähäisesti vireyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen, mutta ei lainkaan ennusteeseen (22 Testa L, Biondi-Zoccai GGL, Dello Russo A ym. Rate-control vs. rhythm-control in patients with AF. A meta-analysis. Combined end point of all cause death and thromboembolic stroke. Eur Heart J 2005;26:2000–6.).

Kardioversio on yksi seisake eteisvärinäpotilaan hoitojatkumossa.

Kardioversio on yksi seisake eteisvärinäpotilaan hoitojatkumossa. Sen jälkeen tulee aloittaa tutkimukset eteisvärinän syyn löytämiseksi: rakenteellisen sydänsairauden poissulku, kilpirauhasen liikatoiminnan etsiminen tai eteisvärinää aloittavien rytmihäiriöiden hakeminen. Jos eteisvärinä on lisäjuonne akuutissa vakavassa sydän- tai yleissairaudessa, huomio kohdistuu ensisijaisesti perussairauden hoitoon.

Rytminsiirron ja sinusrytmin pysyvyyteen tähtäävän hoidon moottori on vaikeaoireisuus. Toistuvatkin kardioversiot puoltavat paikkaansa, kun sinusrytmin palauttamisella pyritään estämään eteisten muokkautuminen eteisvärinää sähköisesti ja rakenteellisesti ylläpitävään tilaan. Sopiva estolääkitys tai katetriablaatio on perusteltua hoitoa, nuorille aikuisille ablaatiohoito jopa ensimmäisenä hoitomuotona.

Aivohaveri on eteisvärinän merkittävin komplikaatio ja sairastavuuden ja ennusteen määrittäjä. Sen ilmaantuvuutta lisäävät aiemmat aivoverenkierron häiriöt ja useat verenkiertojärjestelmän sairaudet ja riskitekijät. Valitettavasti edelleenkin antikoagulaatiohoitoa saavat usein henkilöt, joiden tromboemboliavaara on vähäisempi kuin hoidosta aiheutuva haitta, ja toisaalta suuren vaaran potilaiden hoito ei toteudu tehokkaasti (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus 24.4.2015. www.kaypahoito.fi). Eteisvärinän hoitostrategia ei ratkaise antikoagulaatiohoitoa, eikä toistuvia kardioversioita pidä käyttää perusteena antikoagulaatiohoidosta pidättäytymiseen.

Lue myös

Rytminsiirto on turvallinen potilaalle, jonka verenkierron tila on saatu vakaaksi ja antikoagulaatiohoito on toteutunut asianmukaisesti. Kun sähköinen isku muistetaan tehdä R-aaltoon synkronoituna, ei kammiovärinän vaaraa ole. Sinusrytmin hidas syttyminen voi olla merkki sinussolmukkeen toiminnan viasta, joka voidaan korjata tahdistinhoidolla. Eteislisälyöntisyys on usein merkki eteisvärinän paikallisalkuisesta mekanismista. Sähköinen rytminsiirto ei vaurioita sydänlihasta (33 Cemin R, Rauhe W, Marini M, Pescoller F, Pitscheider W. Serum troponin I level after external direct current synchronized cardioversion in patients with normal or reduced ejection fraction: no evidence of myocyte injury. Clin Cardiol 2005;28:467–70.). EKG:ssa joskus nähtävä lyhytkestoinen ja itsestään ohimenevä ST-tason nousu ei vaikuta ennusteeseen eikä aiheuta kliinistä sydäntapahtumaa (44 Rumeau P, Fourcade J, Duparc A ym. ST-segment changes after direct external cardioversion for atrial fibrillation. Incidence, characteristics and predictive factors. Int J Cardiol 2011;148:341–6.).

Suomessa akuutti kardioversio on aiemmin toteutettu ilman hepariinia. Tromboembolian ilmaantuvuus akuutissa kardioversiossa oli kotimaisissa tutkimuksissa 0,7 %, terveillä alle 60-vuotiailla lähes olematon mutta sydämen vajaatoimintaa ja diabetesta sairastavilla jopa 9,8 % (55 Airaksinen KEJ, Grönberg T, Nuotio I ym. Thromboembolic complications after cardioversion of acute atrial fibrillation. The FinCV (Finnish CardioVersion) sudy. J Am Coll Cardiol 2013;62:1187–92.). Kun kardioversioon päästiin 12 tunnin kuluessa oireiden alusta, tromboembolia oli harvinainen (66 Nuotio I, Hartikainen JEK, Grönberg T, Biancari F, Airaksinen KEJ. Time to cardioversion for acute atrial fibrillation and thromboembolic complications. JAMA 2014;312:647–9.). Eteisvärinän Käypä hoito -suositukseen päivitettiin 2015 tromboemboliavaaran ja antikoagulaatiohoidon tarpeen arviointi myös akuutissa rytminsiirrossa: vain CHA2DS2-VASc-vaaratekijöiden puuttuessa rytminsiirto voidaan tehdä ilman heparinisaatiota ja antikoagulaatiohoidon aloittamista.

Eteisvärinän hoidon suuntaviivat laaditaan potilaan kanssa neuvotellen, eri vaihtoehtojen edut, haitat ja riskit punniten. Tämä on syytä tehdä rauhassa, ei päivystyspoliklinikan hälinässä. Oleellista on, ettei kardioversio jää ainoaksi hoidoksi.

Kirjoittajat
Hannu Parikka
LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri
HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologian klinikka, sydäntutkimusosasto
hannu.parikka@hus.fi
Kirjallisuutta
1
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus 24.4.2015. www.kaypahoito.fi
2
Testa L, Biondi-Zoccai GGL, Dello Russo A ym. Rate-control vs. rhythm-control in patients with AF. A meta-analysis. Combined end point of all cause death and thromboembolic stroke. Eur Heart J 2005;26:2000–6.
3
Cemin R, Rauhe W, Marini M, Pescoller F, Pitscheider W. Serum troponin I level after external direct current synchronized cardioversion in patients with normal or reduced ejection fraction: no evidence of myocyte injury. Clin Cardiol 2005;28:467–70.
4
Rumeau P, Fourcade J, Duparc A ym. ST-segment changes after direct external cardioversion for atrial fibrillation. Incidence, characteristics and predictive factors. Int J Cardiol 2011;148:341–6.
5
Airaksinen KEJ, Grönberg T, Nuotio I ym. Thromboembolic complications after cardioversion of acute atrial fibrillation. The FinCV (Finnish CardioVersion) sudy. J Am Coll Cardiol 2013;62:1187–92.
6
Nuotio I, Hartikainen JEK, Grönberg T, Biancari F, Airaksinen KEJ. Time to cardioversion for acute atrial fibrillation and thromboembolic complications. JAMA 2014;312:647–9.
7
Pathak RK, Middeldorp ME, Lau DH ym. Aggressive risk factor reduction study for atrial fibrillation and implications for the outcome of ablation. The ARREST-AF Cohort Study. J Am Coll Cardiol 2014;64:2222–3.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.