1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuluttajille suunnattujen diagnostisten testien markkinat kasvavat
Tiede­pääkirjoitus 45/2017 vsk 72 s. 2569

Kuluttajille suunnattujen diagnostisten testien markkinat kasvavat

Kuvituskuva 1

Helena Liira

LT, MBA, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

johtava ylilääkäri, Attendo Terveyspalvelut Oy

yleislääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Apteekista saa ostaa yhä useampia diagnostisia testejä. Raskaus- ja ovulaatiotestien lisäksi tarjolla on pikatestejä esimerkiksi keliakian, virtsatieinfektion, punkin borrelioosin ja huumeiden käytön toteamiseen. Lisäksi kuluttajat voivat tilata testejä verkosta, myös suomenkielisiltä sivustoilta. Syöpäriskien arvioimiseen liittyvien geenitestien markkinointi kuluttajille lisääntyy nopeasti (11 Rockwell KL. Direct-to-consumer medical testing in the era of value-based care. JAMA 2017;317:2485–6.).

Potilaiden rooli hoitopäätösten teossa vahvistuu. On ymmärrettävää, että terveydestään yhä paremmin perillä olevia kuluttajia kiinnostaa myös tehdä testejä itse kotonaan. Kotitestaamisesta yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi seksitautien toteamisessa YTHS ja Vantaan kaupunki ovat ottaneet käyttöön kotitestit, joiden toivotaan madaltavan kynnystä testaukseen (22 Jokiranta S, Valtonen K, Kutvonen H ym. Klamydian ja tippurin internetpohjaisen kotinäytteenottopalvelun tulokset Vantaalla. Suom Lääkäril 2017;72:419–24.).

Kotitestit voivat aiheuttaa kalliita tutkimuskierteitä.

Kuluttajien itsenäisesti toteuttamaan testaamiseen liittyy kuitenkin riskejä, etenkin testin oikean kohderyhmän ja tarjotun informaation näkökulmista. Suurin osa kuluttajille markkinoiduista testeistä näyttää olevan lääketieteelliseltä kannalta tarpeettomia. Amerikkalainen tutkijaryhmä kävi läpi vuonna 2012 internetissä tarjolla olleet testit ja niiden perustumisen tutkittuun tietoon (33 Lovett KM, Mackey TK, Liang BA. Evaluating the evidence: direct-to-consumer screening tests advertised online. J Med Screen 2012;19:141–53.). Markkinoilla oli 20 palveluntarjoajaa, jotka toimittivat yhteensä 127 erilaista diagnostista tutkimusta. Vain 3 % tutkimuksista oli sellaisia, joita voitiin tutkimustiedon perusteella suositella. Puoleen testeistä ei voinut tutkitun tiedon perusteella ottaa kantaa, ja kolmasosa oli vasta-aiheisia (33 Lovett KM, Mackey TK, Liang BA. Evaluating the evidence: direct-to-consumer screening tests advertised online. J Med Screen 2012;19:141–53.).

Keitä testaaminen ja etenkin geenitestit sitten kiinnostavat? Australialainen tutkimus selvitti, mitkä tekijät vaikuttivat geenitestin valitsemiseen. Tutkittavina oli nuoria naisia ja kyseessä testi, joka positiivisena merkitsi 50 %:n riskiä sairastua syöpään. Naisista kolmasosa valitsi geenitestin, muita useammin korkeammin koulutetut ja genetiikasta enemmän ymmärtävät sekä sellaiset, joilla ei ollut huolta testaamisen vaikutuksesta vakuutusturvaan tai työllisyyteen (44 Quinlivan JA, Battikhi Z, Petersen RW. What factors impact upon a woman’s decision to undertake genetic cancer testing? Front Oncol 2014;3:325.). Sukuhistorian perusteella syöpävaarassa olevat näyttävät valitsevan vastaavanlaisen testin useammin, yhden tutkimuksen mukaan 60 % heistä (55 Lerman C, Narod S, Schulman K ym. BRCA1 testing in families with hereditary breast-ovarian cancer. A prospective study of patient decision making and outcomes. JAMA 1996;275:1885–92.).

Lue myös

Testaamiseen voi liittyä odottamattomia psykologisia seurauksia. Se mitä et tiedä, voi vahingoittaa sinua. Kun rinta- ja munasarjasyöpään liittyvää BRCA1-testiä tarjottiin sukuanamneesin perusteella mahdollisesti suurentuneen riskin henkilöille, testistä kieltäytyminen lisäsi depression esiintyvyyttä. Geenin kantajuuden selviäminen ei vaikuttanut depressioon, ja sen poissulkeminen vähensi depression esiintyvyyttä, vaikka tämäkään tulos ei syövältä lopulta suojaa (55 Lerman C, Narod S, Schulman K ym. BRCA1 testing in families with hereditary breast-ovarian cancer. A prospective study of patient decision making and outcomes. JAMA 1996;275:1885–92.).

Kuluttajille suunnatut testit voivat kuormittaa terveydenhuoltoa, useimmin yleis- ja työterveyslääkäreitä hoitoketjun ensilinjassa. Kun lääkärit eivät praktiikassaan käytä esimerkiksi syövän geenitestejä, heidän on vaikeaa ottaa kantaa niiden tuloksiin. Tiedetään, että tällaisissa tilanteissa avohoidon lääkärit kirjoittavat helposti lähetteen erikoissairaanhoitoon, toistavat testin tai määräävät muita täydentäviä tutkimuksia (66 Zafar HM, Bugos EK, Langlotz CP, Frasso R. “Chasing a ghost”: factors that influence primary care physicians to follow up on incidental imaging findings. Radiology 2016;281:567–73.). Kotitestit voivat aiheuttaa kalliita tutkimuskierteitä.

Yhdysvalloissa kuluttajille suunnattujen testien markkinat kasvavat nopeasti. Vuonna 2020 liikevaihdon arvioidaan olevan 350 miljoonaa dollaria, 20-kertainen vuoden 2010 lukuihin verrattuna (11 Rockwell KL. Direct-to-consumer medical testing in the era of value-based care. JAMA 2017;317:2485–6.). Vaikka kuluttajille suunnattuja testejä haluttaisiin rajoittaa lainsäädännöllä, vapaa kauppa internetissä tuskin tyrehtyy. Terveydenhuollon ja apteekkien henkilöstön pitää varautua keskustelemaan testeistä ja niiden rajoituksista potilaidensa kanssa.

Kirjoittajat
Helena Liira
LT, MBA, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
johtava ylilääkäri, Attendo Terveyspalvelut Oy
yleislääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuutta
1
Rockwell KL. Direct-to-consumer medical testing in the era of value-based care. JAMA 2017;317:2485–6.
2
Jokiranta S, Valtonen K, Kutvonen H ym. Klamydian ja tippurin internetpohjaisen kotinäytteenottopalvelun tulokset Vantaalla. Suom Lääkäril 2017;72:419–24.
3
Lovett KM, Mackey TK, Liang BA. Evaluating the evidence: direct-to-consumer screening tests advertised online. J Med Screen 2012;19:141–53.
4
Quinlivan JA, Battikhi Z, Petersen RW. What factors impact upon a woman’s decision to undertake genetic cancer testing? Front Oncol 2014;3:325.
5
Lerman C, Narod S, Schulman K ym. BRCA1 testing in families with hereditary breast-ovarian cancer. A prospective study of patient decision making and outcomes. JAMA 1996;275:1885–92.
6
Zafar HM, Bugos EK, Langlotz CP, Frasso R. “Chasing a ghost”: factors that influence primary care physicians to follow up on incidental imaging findings. Radiology 2016;281:567–73.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.