1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäriä tarvitaan vanhuspalvelujen muutoksissa
Tiede­pääkirjoitus 47/2016 vsk 71 s. 2993 - 2994

Lääkäriä tarvitaan vanhuspalvelujen muutoksissa

Kuvituskuva 1

Marja Jylhä

LT, gerontologian professori

Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus

Vanhuspalvelut puhuttavat, koska tarpeet ja toiveet pakkaavat olemaan suurempia kuin voimavarat. Vanhuspolitiikkaan säästöpaine on kuitenkin tuonut omalaatuisia, muista palvelukeskusteluista poikkeavia piirteitä. Pahimmillaan tämä näkyy hoivan tarpeen kieltämisenä ja kotona asumisen ihanteen lukitsemisena moraaliseksi normiksi.

Vanhuspalveluihin luettavaa kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa suunnitellaan 75 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Aika harva 75- tai 80-vuotias tarvitsee tällaisia palveluja, mutta entistä useampi yli 75-vuotias on myös yli 85-vuotias. Pitkäikäisyyden ennennäkemätön yleistyminen on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistanut yli 90-vuotiaiden määrän ja kaksinkertaistaa sen uudelleen vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa (11 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 30.10.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html,22 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 30.10.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html). Kaikkein vanhimpien toimintakyky on silti pysynyt ennallaan: sekä hyviä että toiminnanvajavuuden leimaamia vuosia on tullut lisää (33 Jylha M. Enroth L and Luukkaala T. Trends of functioning and health in nonagenarians- the Vitality 90+ Study. In Robine JM, Jagger C, Crimmins E. Annual Review of Gerontology and Geriatrics,”Healthy Longevity”. Springer Publishing Company, 2013; vol 33, 313-332 sekä saman aineiston julkaisemattomat tulokset vuoteen 2014).

Vastuu on julkisen vallan, vaikka sote-uudistus korostaisikin valinnanvapautta ja markkinoita.

Väestötasolla jokainen lisäikävuosi tuo lisää avun tarvetta. Raihnaisuus ja hoivan tarve keskittyvät viimeisiin elinvuosiin ja ovat sitä suurempia, mitä korkeampaan ikään ihminen elää. Kuitenkin reilu kolmannes yli 90-vuotiaiksi eläneistä asuu tavallisessa kodissaan vielä kolme kuukautta ennen kuolemaansa (44 Aaltonen M, Forma L, Rissanen P, Raitanen J and Jylhä M. Transitions in health and social service system at the end of life. Eur J Ageing 2010; 7:91-100,55 Aaltonen M, Raitanen J, Forma L, Pulkki J, Rissanen P, Jylhä M. Burdensome transitions at the end of life among long-term care residents with dementia. Journal of the American Medical Directors Association 2014; 15: 643-648).

Arkkiatri Risto Pelkosen johtama asiantuntijatyöryhmä korosti raportissaan (66 Kokeneet ja viisaat -työryhmä. Yksitoista teesiä ikääntymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 2015. http://stm.fi/documents/1271139/1408010/Kokeneet+ja+viisaat+-raportti.pdf/110cc96d-7312-424f-b39c-029da6f8d6c0) vanhuspalvelujen kehittämistä kokonaisuutena. Näin saataisiin parempaa hoitoa pienemmin kustannuksin. Mitä enemmän elinympäristö tukee eläkeikäisten osallisuutta ja omatoimisuutta, sitä paremmin kunto säilyy. Mitä paremmin kotihoito ja kuntoutus toimivat, sitä pidemmälle siirtyy ympärivuorokautisen hoidon tarve. Mitä parempi on hoito palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, sitä vähemmän tarvitaan ambulanssireissuja ensiapuun.

Kotihoidon – sekä arkisen hoivan että sairauksien hoidon – parantaminen on vanhusten hoidon kohtalonkysymys. Mutta kotona asumisella on rajansa. Runsaat 40 % yli 90-vuotiaista sairastaa dementiaa ja useimmat muitakin sairauksia (33 Jylha M. Enroth L and Luukkaala T. Trends of functioning and health in nonagenarians- the Vitality 90+ Study. In Robine JM, Jagger C, Crimmins E. Annual Review of Gerontology and Geriatrics,”Healthy Longevity”. Springer Publishing Company, 2013; vol 33, 313-332 sekä saman aineiston julkaisemattomat tulokset vuoteen 2014). Siinä vaiheessa, kun ei tunnista ympäristöään, ei tiedä onko päivä vai yö, ei pääse vessaan eikä tiedä, tuleeko kukaan koskaan auttamaan, kotihoidon käynnit eivät riitä. Toisen ihmisen on oltava saatavilla koko ajan, vaikkei hänen aktiivista apuaan koko aikaa tarvitakaan.

Lue myös

Dementoivat sairaudet eivät lähivuosina vähene, ja ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Vastuu on julkisen vallan, vaikka sote-uudistus korostaisikin valinnanvapautta ja markkinoita. Ruotsalaistutkimus ja arkikokemus kertovat, että ne, jotka kykenevät itse valitsemaan, eivät hoivapalveluja tarvitse – hoivaa tarvitsevat taas eivät kykene valitsemaan (77 Meinow B, Parker MG, Thorslund M. Consumers of eldercare in Sweden: The semblance of choice. Soc Sci Med 2011;73:1285–9.,88 Meinow B, Parker MG, Thorslund M. Många äldre har inte själva förmåga att välja sin omsorg. DN debatt, publicerad 2011-09-27 00:50 http://www.dn.se/debatt/manga-aldre-har-inte-sjalva-formaga-att-valja-sin-omsorg/).

Kun palvelujen tarve tunnustetaan, on rahoituksestakin helpompi keskustella. Käyttäjien osuus kustannuksista on jo kasvanut, kun tehostettu palveluasuminen on korvannut vanhainkodit (99 Jylhä M. Vanhuus pitenee, hoiva vähenee? Talous ja yhteiskunta 2015;1:40–5.), mutta maksut vaihtelevat villisti ja käytännöt ovat mutkikkaita ja vaikeaselkoisia. Tarvitaan selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja yhteisiä sääntöjä. Varallisuudesta riippumatta kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus hoitoon ja huolenpitoon.

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausumat "Kohti parempaa vanhuutta" (1010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous 2012. www.duodecim.fi/konsensus) ja "Vanhuuskuolema" (1111 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Vanhuuskuolema. Konsensuskokous 2014. www.duodecim.fi/konsensus) kiteyttävät hyvin lääkärikunnan asiantuntemuksen ja etiikan lähtökohtia vanhusten hoidossa: toimintakyvyn edistämistä, itsemääräämisoikeuden tukemista ja hyvää hoivaa ja turvaa elämän viimeiseen hetkeen saakka. Kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoivassa ja ensihoidossa tarvitaan myös lisää geriatrista asiantuntemusta, sekä geriatreja että vanhuuteen perehtyneitä muiden alojen lääkäreitä. Lääkärien mielipidejohtajuutta tarvitaan nyt, jotta nämä periaatteet toteutuisivat vanhuspalvelujen muutoksissa.

Kirjoittajat
Marja Jylhä
LT, gerontologian professori
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus
Kirjallisuutta
1
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 30.10.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html
2
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 30.10.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html
3
Jylha M. Enroth L and Luukkaala T. Trends of functioning and health in nonagenarians- the Vitality 90+ Study. In Robine JM, Jagger C, Crimmins E. Annual Review of Gerontology and Geriatrics,”Healthy Longevity”. Springer Publishing Company, 2013; vol 33, 313-332 sekä saman aineiston julkaisemattomat tulokset vuoteen 2014
4
Aaltonen M, Forma L, Rissanen P, Raitanen J and Jylhä M. Transitions in health and social service system at the end of life. Eur J Ageing 2010; 7:91-100
5
Aaltonen M, Raitanen J, Forma L, Pulkki J, Rissanen P, Jylhä M. Burdensome transitions at the end of life among long-term care residents with dementia. Journal of the American Medical Directors Association 2014; 15: 643-648
6
Kokeneet ja viisaat -työryhmä. Yksitoista teesiä ikääntymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 2015. http://stm.fi/documents/1271139/1408010/Kokeneet+ja+viisaat+-raportti.pdf/110cc96d-7312-424f-b39c-029da6f8d6c0
7
Meinow B, Parker MG, Thorslund M. Consumers of eldercare in Sweden: The semblance of choice. Soc Sci Med 2011;73:1285–9.
8
Meinow B, Parker MG, Thorslund M. Många äldre har inte själva förmåga att välja sin omsorg. DN debatt, publicerad 2011-09-27 00:50 http://www.dn.se/debatt/manga-aldre-har-inte-sjalva-formaga-att-valja-sin-omsorg/
9
Jylhä M. Vanhuus pitenee, hoiva vähenee? Talous ja yhteiskunta 2015;1:40–5.
10
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuskokous 2012. www.duodecim.fi/konsensus
11
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Vanhuuskuolema. Konsensuskokous 2014. www.duodecim.fi/konsensus

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.