1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lähdekritiikkiä rokotuskeskusteluun
Tiede­pääkirjoitus 10/2018 vsk 73 s. 617 - 618

Lähdekritiikkiä rokotuskeskusteluun

Kuvituskuva 1

Petri Ruutu

LKT, dosentti

tutkimusprofessori, emeritus

vieraileva tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rokotukset ovat jälleen vahvasti otsikoissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunnan rokotuksia koskeva tartuntatautilain pykälä on juuri astunut voimaan, ja kausi-influenssaepidemia on saavuttamassa huippunsa. Vuonna 2017 Euroopassa ilmeni edellistä vuotta paljon runsaammin tuhkarokkotapauksia ja kuolemantapaukset kolminkertaistuivat. Suomessa on juuri uutisoitu hinkuyskäepidemioista Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Sastamalassa.

Tämän numeron teemaraportit koskevat rokotuskattavuuteen vaikuttavia monisyisiä seikkoja sekä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia pneumokokkirokotuksia ja kausi-influenssarokotuksia.

Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa kotoperäisten tartuntojen loputtua.

Hoitohenkilökuntaa on potilaiden suojelemiseksi rokotettu influenssaa vastaan jo kauan, mutta rokotuskattavuus on ollut heikko varsinkin sosiaalisektorilla. Potilasturvallisuuden edistämiseksi on toisaalta selvää, että potilaskontaktien välissä pitää huolehtia tehokkaasta käsihygieniasta, jotta ei siirrä hoitoympäristön usein resistenttejä bakteereja potilaasta toiseen. Harva kyseenalaistanee käsihygienian tarvetta menettämättä ammatillista uskottavuuttaan. Hoitohenkilökunnan peruseetokseen tulisi kuulua potilaan suojaaminen kaikilla näyttöön perustuvilla tavoilla (1–4).

Tuhkarokon uusi tuleminen Euroopassa on selvä uhka Suomessa. Täällä on epidemia-alttiita alueita, joilla rokotuskattavuus jää alle laumaimmuniteetin turvaavan 95 %:n, paikoin selvästikin. Tuhkarokon vakavuutta heijastaa mm. se, että siihen kuoli Euroopassa 35 ihmistä vuonna 2017 (55 https://ecdc.europa.eu/sites/portal/files/documents/communicable-disease-threats-report-13-jan-2018.pdf).

Suomessa taudin vakavuus on unohtunut kotoperäisten tuhkarokkotartuntojen loputtua 1990-luvun puolivälissä. Taakkana voi olla 1990-luvulla väitetty autismin liittyminen tuhkarokkorokotukseen. Tämä tutkimustulos kuitenkin peruutettiin virallisesti, eikä tällaista yhteyttä ole havaittu muissa tutkimuksissa (66 Taylor L, Swerdfeger A, Eslick G. Vaccines are not associated with autism: an evidence-based meta-analysis of case-control and cohort studies. Vaccine 2014;32:3623–9.). Kun MPR-rokotus otettiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan 1980-luvun alussa, tehtiin vertailevia tutkimuksia, joiden perusteella sivuvaikutukset havaittiin vähäisiksi (77 Peltola H, Heinonen OP. Frequency of true adverse reactions to measles-mumps-rubella vaccine. A double-blind placebo-controlled trial in twins. Lancet 1986;1:939–42.).

Lue myös

Suomen kansallisen rokotusohjelman tuoreisiin menestystarinoihin kuuluvat lasten pneumokokkirokotus vuodesta 2010 ja rotavirusrokotus vuodesta 2009 lähtien. Ne kävivät läpi seikkaperäisen ja avoimen lääketieteellisen ja terveystaloudellisen arvioinnin, jonka perusteella ne tuottavat selvää säästöä yhteiskunnalle. Kummankin lääketieteelliset ja terveystaloudelliset hyödyt ovat olleet ennakoituja suurempia seurantatutkimuksissa. Koko yhteiskunnalle on tärkeää, että rokotusohjelmaa koskevat päätökset tehdään tulevaisuudessakin hyvään tutkittuun tietoon perustuen (88 https://thl.fi/fi/-/kansallista-rokotusohjelmaa-kehitetaan-johdonmukaisesti-tieteellisen-nayton-perusteella?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit%2Finfektiotaudit%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_ozjLA0kLMghs%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2).

Useissa teollisuusmaissa perusrokotusohjelman rokotusten ottaminen on pakollista. Sanktioina ovat sakot, eräiden sosiaalietujen menetys tai päivähoitoon tai oppilaitokseen pääsyn epääminen. Suomessa on uskottu, että parhaaseen rokotuskattavuuteen johtavat korkea koulutustaso ja tutkitulla tiedolla toteutettu valistus. Näin on hyvä jatkaa. Haasteena on kuitenkin se, että kaikki mielipiteet tietopohjasta riippumatta kuuluvat yhtä äänekkäinä mm. sosiaalisen median kautta.

Kansalaisen vankkaan tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon tukemiseksi on keskeistä ohjata lähdekritiikkiin. Asiantuntijoiden on tärkeää osallistua aktiivisesti keskusteluun kaikilla niillä mediafoorumeilla, joilla rokotuksia käsitellään. Hoitohenkilökuntakin tarvitsee rokotuksia koskevaa jatkuvaa täydennyskoulutusta voidakseen ohjata asiakkaiden päätöksentekoa.

Kirjoittajat
Petri Ruutu
LKT, dosentti
tutkimusprofessori, emeritus
vieraileva tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Petri Ruutu: Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2013–, osastonjohtaja THL 2013 asti.

Kirjallisuutta
1
Potter J, Stott DJ, Roberts MA ym. Influenza vaccination of health care workers in long-term-care hospitals reduces the mortality of elderly patients. J Infect Dis 1997;175:1–6. PMID: 8985189
2
Carman WF, Elder AG, Wallace LA ym. Effects of influenza vaccination of health-care workers on mortality of elderly people in long-term care: a randomised controlled trial. Lancet 2000;355: 93–97. doi: 10.1016/S0140-6736(99)05190-9 PMID: 10675165
3
Hayward AC, Harling R, Wetten S ym. Effectiveness of an influenza vaccine program for care home staff to prevent death, morbidity, and health service use among residents: cluster randomised controlled trial. Br Med J 2006;333:1241. doi: 10.1136/bmj.39010. 581354.55 PMID: 17142257
4
Lemaitre M, Meret T, Rothan-Tondeur M ym. Effect of influenza vaccination of nursing home staff on mortality of residents: a cluster-randomized trial. J Am Geriat Soc 2009;57:1580–6. doi: 10.1111/j.1532-5415.2009.02402.x PMID: 19682118
5
https://ecdc.europa.eu/sites/portal/files/documents/communicable-disease-threats-report-13-jan-2018.pdf
6
Taylor L, Swerdfeger A, Eslick G. Vaccines are not associated with autism: an evidence-based meta-analysis of case-control and cohort studies. Vaccine 2014;32:3623–9.
7
Peltola H, Heinonen OP. Frequency of true adverse reactions to measles-mumps-rubella vaccine. A double-blind placebo-controlled trial in twins. Lancet 1986;1:939–42.
8
https://thl.fi/fi/-/kansallista-rokotusohjelmaa-kehitetaan-johdonmukaisesti-tieteellisen-nayton-perusteella?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit%2Finfektiotaudit%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_ozjLA0kLMghs%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.