1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Laki muuttui – elinsiirrot eläviltä luovuttajilta laajenevat
Tiede­pääkirjoitus 23/2019 vsk 74 s. 1471

Laki muuttui – elinsiirrot eläviltä luovuttajilta laajenevat

Kuvituskuva 1

Helena Isoniemi

professori, tutkija

HYKS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgia

Maaliskuun alussa voimaan tullut lakimuutos elinluovutuksesta elävältä (11 Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (101/2001): säädösmuutos Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2019, 202/2019.) tähtää ensisijaisesti munuaisen luovutusten lisäämiseen eläviltä henkilöiltä. Suomessa munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta on tehty vuodessa miljoonaa asukasta kohden vain noin 2,1, kun muissa Pohjoismaissa luku on ollut viime vuosina 12–16 (22 Transplant Newsletter 2018. European Directorate for the Quality of Medicines and Healthcare and Council of Europe. https://store.edqm.eu). Lakialoite ehti olla vireillä yli kolme vuotta (33 Lakialoite LA 45/2016 vp kudoslain 4 §:n muuttamisesta).

Aiempi laki salli elinluovuttajaksi vain lähisukulaisen tai muun läheisen, joksi luokiteltiin samassa taloudessa asuva henkilö, kuten avopuoliso. Eri osoitteessa asuvaa avopuolisoa tai ystävää ei hyväksytty luovuttajaksi.

Elävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuja.

Uuden lain mukaan elimen voi luovuttaa täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan. Etusijalla on geneettinen sukulaisuus tai emotionaalinen suhde luovuttajan ja vastaanottajan välillä. Mikäli munuaista ei löydy tätä kautta, luovuttajaa voidaan etsiä vastavuoroisuuden kautta. Esimerkiksi kaksi pariskuntaa, joista kummassakaan oma puoliso ei sovi luovuttajaksi mutta toisen parin puoliso sopii, voivat luovuttaa elimensä ristikkäin toisen puolisolle.

Vastavuoroisuutta voidaan hakea myös monimuotoisemmin. Suuntaamattomassa luovutuksessa anonyymi luovuttaja haluaa antaa munuaisen tuntemattomalle tarvitsijalle tai käynnistää toisilleen tuntemattomien parien luovutuksen pitkän ketjuuntumisen, jossa jokaiselle löytyy sopiva luovuttaja. Kaikki nämä luovutuksen muodot ovat käytössä Euroopassa (44 Biro P, Haase-Kromwijk B, Andersson T ym. Building kidney exchange programmes in Europe – An overview of exchange practice and activities. Transplantation, verkossa ensin 21.9.2018. doi: 10.1097/TP.0000000000002432). Pohjoismainen elinluovuttajaorganisaatio Scandiatransplant on aloittanut äskettäin ketjutetun elinluovutuksen, mutta Suomi ei ole toistaiseksi siinä mukana.

Ensisijainen tavoite on lain mukaan edelleen munuaissiirteen saaminen kuolleelta luovuttajalta, mutta jos elimiä ei ole tarpeeksi, toimintaa tulee tehostaa käyttämällä eläviä luovuttajia. Tämän tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen eikä mitään painostusta tai taloudellisen etuuden tavoittelua saa esiintyä. Elimen irrottamiseen tarvitaan Valviran lupa, kuten tähänkin asti. Tavoitteena on varmistaa luovutusten asianmukaisuus ja eettisyys.

Lausuntokierroksella olevalla asetuksella on tarkoitus tarkentaa luovuttajalle tehtäviä tutkimuksia ja irrottamishakemukseen liitettäviä lausuntoja. Tutkimuksilla varmistetaan luovuttajan terveydentila, vapaaehtoisuus ja muu soveltuvuus.

Lue myös

Lakimuutos lisää jatkossa munuaisensiirtoja ja samalla vähentää siirtoa odottavien määrää. Elävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuja: Elin on etukäteen tutkittu ja hyväksi todettu (55 Laging M, Kal-van Gestel JA, Haasnoot GW ym. Transplantation results of completely HLA-mismatched living and completely HLA-matched deceased-donor kidneys are comparable. Transplantation 2014;97:330–6.). Siirto voidaan tehdä suunniteltuna ajankohtana, jopa ennen dialyysihoidon aloittamista. Elimen säilytysaika on lyhyt, siirrännäinen käynnistyy heti ja siirtotulokset ovat parempia kuin kuolleelta saadun siirrännäisen, vaikka luovuttajalla ja saajalla ei olisi geneettistä sukulaisuutta (66 Helanterä I, Honkanen H, Huhti J ym. Munuaissiirto elävältä luovuttajalta Duodecim 2017;133:937–44.).

Vapaaehtoisen luovuttajan tulee ensin ottaa yhteys oman sairaanhoitopiirin nefrologian yksikköön. HYKS:n elinsiirtokeskuksessa on valtakunnallinen luovutuskoordinaattori, joka neuvoo ja opastaa luovutukseen liittyvissä asioissa. Elinsiirtokeskus haluaa laajentaa luovutuksen mahdollisuutta, mutta varmistaa edelleen kaikin keinoin luovutuksen pyyteettömyyden.

Munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta lisäävät myös muiden siirtoa odottavien mahdollisuutta saada nopeammin kuolleen luovuttajan munuainen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan jokainen onnistunut munuaisensiirto säästää dialyysiin verrattuna suoria kustannuksia vähintään 40 000–50 000 euroa joka vuosi (77 Helanterä, I, Isola T, Lehtonen TK, Åberg F, Lempinen M, Isoniemi H. Association of clinical factors with the costs of kidney transplantation in the current era. Ann Transplant 2019, painossa.), joten toiminta on myös kansantaloudellisesti kannattavaa.

Kirjoittajat
Helena Isoniemi
professori, tutkija
HYKS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgia
Sidonnaisuudet

Helena Isoniemi: Asiantuntijapalkkiot (Novartis, Sandoz), luentopalkkio (Astellas), matkakuluja (Astellas).

Kirjallisuutta
1
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (101/2001): säädösmuutos Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2019, 202/2019.
2
Transplant Newsletter 2018. European Directorate for the Quality of Medicines and Healthcare and Council of Europe. https://store.edqm.eu
3
Lakialoite LA 45/2016 vp kudoslain 4 §:n muuttamisesta
4
Biro P, Haase-Kromwijk B, Andersson T ym. Building kidney exchange programmes in Europe – An overview of exchange practice and activities. Transplantation, verkossa ensin 21.9.2018. doi: 10.1097/TP.0000000000002432
5
Laging M, Kal-van Gestel JA, Haasnoot GW ym. Transplantation results of completely HLA-mismatched living and completely HLA-matched deceased-donor kidneys are comparable. Transplantation 2014;97:330–6.
6
Helanterä I, Honkanen H, Huhti J ym. Munuaissiirto elävältä luovuttajalta Duodecim 2017;133:937–44.
7
Helanterä, I, Isola T, Lehtonen TK, Åberg F, Lempinen M, Isoniemi H. Association of clinical factors with the costs of kidney transplantation in the current era. Ann Transplant 2019, painossa.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.