1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lapsen syöpä on erilainen myös geenien tasolla
Tiede­pääkirjoitus 44/2019 vsk 74 s. 2479

Lapsen syöpä on erilainen myös geenien tasolla

Kuvituskuva 1

Olli Lohi

dosentti, osastonylilääkäri

TAYS, Lasten ja nuorten sairaala

Lapsen syöpä ei johdu epäterveellisistä elintavoista vaan enemmänkin sattumasta ja huonosta onnesta. Sen synty liittyy olennaisesti kasvun, kehityksen ja kypsymisen aikana tapahtuviin perimävaurioihin (11 Filbin M, Monje M. Developmental origins and emerging therapeutic opportunities for childhood cancer. Nat Med 2019;25:367–76.). Taudin puhkeaminen edellyttää geenivirheiden osumista herkkään soluun juuri tietyssä kehityksen tai kypsymisen vaiheessa. Sitä edistää noin 10 %:lla synnynnäinen alttius, vaikka se ei välttämättä ilmene sukuhistoriasta (22 Zhang J, Walsh MF, Wu G ym. Germline mutations in predisposition genes in pediatric cancer. N Engl J Med 2015;373:2336–46.).

Lasten syöpien perimäaineksen ominaisuuksien kartoitus, genomiikka, on edennyt pitkälle. Olemme oppineet, että geenivirheiden määrä on selvästi vähäisempi kuin aikuisten syövissä ja enemmistö mutaatioista on ominaisia vain lasten kasvaimille (33 Gröbner SN, Worst BC, Weischenfeldt J ym. The landscape of genomic alterations across childhood cancers. Nature 2018;555:321–7.,44 Ma X, Liu Y, Liu Y ym. Pan-cancer genome and transcriptome analyses of 1,699 paediatric leukaemias and solid tumours. Nature 2018;555:371–6.). Mutaatioita todetaan usein geenien luentaan vaikuttavissa tekijöissä, ja ne ovat monesti syöpätyyppikohtaisia, toisin kuin aikuisilla (11 Filbin M, Monje M. Developmental origins and emerging therapeutic opportunities for childhood cancer. Nat Med 2019;25:367–76.).

Joka toisesta lasten syövästä löytyy täsmähoitokohteeksi sopiva geenimuutos.

Esimerkiksi lasten akuutissa myelooisessa leukemiassa nähdään paljon rakenteellisia geenimuutoksia, kun taas aikuisten AML:lle tyypilliset mutaatiot ovat harvinaisia (55 Bolouri H, Farrar JE, Triche T Jr ym. The molecular landscape of pediatric acute myeloid leukemia reveals recurrent structural alterations and age-specific mutational interactions. Nat Med 2018;24:103–12.). Vauvaleukemian puhkeamiseen voi riittää jopa yhden geenin muutos, tavanomaisessa lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa mutaatioita todetaan kymmenkunta (66 Vogelstein B, Papadopoulos N, Velculescu VE ym. Cancer genome landscapes. Science 2013;339:1546–58.). Ewingin sarkooman taustalla vaikuttaa kahden transkriptiotekijän fuusion lisäksi vain pieni määrä muita mutaatioita, kun taas osteosarkoomasolujen genomi on laajalti vaurioitunut (33 Gröbner SN, Worst BC, Weischenfeldt J ym. The landscape of genomic alterations across childhood cancers. Nature 2018;555:321–7.,44 Ma X, Liu Y, Liu Y ym. Pan-cancer genome and transcriptome analyses of 1,699 paediatric leukaemias and solid tumours. Nature 2018;555:371–6.,77 Jones DTW, Banito A, Grünewald TGP ym. Molecular characteristics and therapeutic vulnerabilities across paediatric solid tumours. Nat Rev Cancer 2019;19:420–38.). Neuroblastooman kliininen ilmiasu ja mutaatioprofiili vaihtelevat itsekseen kuihtuvasta kasvaimesta aggressiiviseen ja geneettisesti monimuotoiseen tautiin (88 Ackermann S, Cartolano M, Hero B ym. A mechanistic classification of clinical phenotypes in neuroblastoma. Science 2018;362:1165–70.).

Lue myös

Esimerkit osoittavat lasten syövän moninaisuuden ja kunkin taudin omanlaisen luonteen. Syövän monimuotoisuus ulottuu vieläkin syvemmälle: jokaisella potilaalla on syöpäsoluistaan lukuisia alaklooneja, joissa on omanlaisensa yhdistelmä mutaatioita. Alakloonien lääkeherkkyydet vaihtelevat, ja niiden uinuminen tai lääkeresistenssi selittää usein taudin uusiutumista. Kiinteiden kasvainten eri alueet eroavat toisistaan, samoin etäpesäkkeet. Myös uusiutunut tauti eroaa primaaritaudista (77 Jones DTW, Banito A, Grünewald TGP ym. Molecular characteristics and therapeutic vulnerabilities across paediatric solid tumours. Nat Rev Cancer 2019;19:420–38.).

Lasten syövän diagnostiikka ja hoito nojaavat yhä enemmän genomisiin analyyseihin. Laboratoriot tarjoavat yksittäisiä geenitutkimuksia tai erilaisia paneeleita. Useissa maissa on meneillään hankkeita, joilla kartoitetaan geenivirheitä koko perimäaineksen laajuisesti. Joka toisesta lasten syövästä löytyy täsmähoitokohteeksi sopiva geenimuutos, joten syöpägenomin tuntemuksella lienee kliinistä merkitystä tulevaisuudessa. Emme kuitenkaan vielä tiedä koko syöpägenomin tuntemisen merkitystä hoidon ja ennusteen kannalta.

On selvää, että lasten syöpä on oma lajinsa. Se edellyttää juuri lasten syövän tutkimista ja tuntemusta. Tulosten päätteleminen aikuisten syövistä ontuu; tämä pätee myös uusiin hoitoihin. Miksi tarjoaisimme aikuisilla tutkittuja hoitoja, kun kerran syyt, synty ja jopa taudit ovat erilaiset? Tämä näkyy uusissa immunologisissa hoidoissa: immuuniaktivaation vapauttajat toimivat useissa aikuisten syövissä, mutta lapsilla tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta huonoja (77 Jones DTW, Banito A, Grünewald TGP ym. Molecular characteristics and therapeutic vulnerabilities across paediatric solid tumours. Nat Rev Cancer 2019;19:420–38.).

Suomessa todetaan vuosittain noin 165 syöpätapausta alle 15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla (www.syoparekisteri.fi). Tarvitsemme täälläkin systemaattisen genomianalytiikan lasten syöpiin. Toivottavasti uusiutuva lainsäädäntö vauhdittaa tätä. Genomiikka vaatii rahoituksen lisäksi osaavia käsiä ja teräviä aivoja sekä tietoturvallisen ympäristön aineistojen käsittelylle ja jakamiselle.

Kirjoittajat
Olli Lohi
dosentti, osastonylilääkäri
TAYS, Lasten ja nuorten sairaala
Sidonnaisuudet

Olli Lohi: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Filbin M, Monje M. Developmental origins and emerging therapeutic opportunities for childhood cancer. Nat Med 2019;25:367–76.
2
Zhang J, Walsh MF, Wu G ym. Germline mutations in predisposition genes in pediatric cancer. N Engl J Med 2015;373:2336–46.
3
Gröbner SN, Worst BC, Weischenfeldt J ym. The landscape of genomic alterations across childhood cancers. Nature 2018;555:321–7.
4
Ma X, Liu Y, Liu Y ym. Pan-cancer genome and transcriptome analyses of 1,699 paediatric leukaemias and solid tumours. Nature 2018;555:371–6.
5
Bolouri H, Farrar JE, Triche T Jr ym. The molecular landscape of pediatric acute myeloid leukemia reveals recurrent structural alterations and age-specific mutational interactions. Nat Med 2018;24:103–12.
6
Vogelstein B, Papadopoulos N, Velculescu VE ym. Cancer genome landscapes. Science 2013;339:1546–58.
7
Jones DTW, Banito A, Grünewald TGP ym. Molecular characteristics and therapeutic vulnerabilities across paediatric solid tumours. Nat Rev Cancer 2019;19:420–38.
8
Ackermann S, Cartolano M, Hero B ym. A mechanistic classification of clinical phenotypes in neuroblastoma. Science 2018;362:1165–70.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.