• Silja Kosola

Lasten ja nuorten palvelujen on perustuttava tutkimusnäyttöön

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri

Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut

Sote-uudistuksen valmistelussa lapset ja nuoret ovat joutuneet kummallisen valtapelin keskiöön. Tilanne muistuttaa riitaisaa avioeroa. Taistelua käydään ensinnäkin siitä, tuleeko neuvolasta valinnanvapauden piirissä oleva palvelu vai säilyykö se koko kansan yhteisenä takuutuotteena. Toinen kiistelyn kohde on oppilashuolto – siis koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kaksi ensimmäistä ammattiryhmää ovat ottaneet voimakkaasti kantaa sen puolesta, että he pysyisivät sote-uudistuksessa kunnan palveluksessa, kun taas terveydenhoitajat ja lääkärit on jo päätetty sijoittaa tulevaan maakunnan liikelaitokseen.

Kuten riitaisista avioeroista, tästäkin aikuisten valtapelistä kärsivät eniten lapset ja nuoret. Kun riidan osapuolet väittävät tavoittelevansa lapsen etua, ratkaisun löytämiseksi tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä. Niitä on tähän mennessä tehty valitettavan vähän.

Tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä.

Neuvolatoiminta alkoi aikana, jolloin lasten terveyttä uhkasivat tarttuvat taudit ja vajaaravitsemus. Tämän ajan haasteet ovat erilaisia. Rokotuskattavuudesta on tärkeä huolehtia vielä nykyaikanakin, mutta se ei yksin riitä neuvolan laatumittariksi. Pienten lasten tulevaisuudelle on tärkeää, että vanhemmat saavat tukea esimerkiksi lasten käytöspulmiin ja koko perheen sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin (11 Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx). Siksi neuvolaa ei ole viisasta hajottaa monille tuottajille, vaan on tärkeää huolehtia sujuvasta yhteistyöstä ja hoitoketjuista jo elämän alkutaipaleen tukena.

Myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa näyttö puhuu oppilashuollon hajauttamista vastaan. Tuoreen suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan 17-vuotiaiden koulupudokkuudesta 30 % on selitettävissä terveydentilalla (22 Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.). Joka viides on keskeyttänyt koulunsa mielenterveyssyistä, yksi kymmenestä fyysisen sairauden takia. Tämä on pöyristyttävä tulos maassa, jossa koulutus ja terveydenhuolto ovat maksuttomia palveluja ja jossa oppilashuolto on kattavampi kuin missään muualla maailmassa. Ainoa selitys on, että oppilashuolto ei ole muodostanut riittävän eheää kokonaisuutta. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset eivät riitä tukemaan lapsia ja nuoria. Jos oppilashuolto hajautetaan tulevaisuudessa kahden eri järjestäjän vastuulle, tilanne luultavasti heikentyy entisestään.

Oppilashuolto tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolla on yksi yhteinen tavoite: lasten ja nuorten tukeminen niin, että he pystyvät oppimaan, opiskelemaan ja kasvamaan itsenäisiksi, täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Välitavoitteita ovat esimerkiksi sosiaalisten ja mielenterveystaitojen opettaminen, poissaolojen ja niiden seurausten vähentäminen ja yksilöllisen tuen tehostaminen viimeistään siinä vaiheessa, kun oppilaalla diagnosoidaan jokin sairaus. Niin se on: terveys vaikuttaa koulunkäyntiin ja koulunkäynti terveyteen. Jako pedagogisiin ja terveydellisiin haasteisiin on keinotekoinen, samoin oppilashuollon jako kahtia.

Lancetin katsauksen mukaan laadukas maksuton toisen asteen koulutus on tärkein sijoitus nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, minkä valtio voi tehdä (33 Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.). Erityisesti syntyvyyden vähentyessä Suomen on panostettava siihen, ettei nuorten koulutie katkea liian aikaisin. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä ei pidä tehdä elinkeinoelämän tai poliittisen ideologian nimissä vaan puhtaasti lasten ja nuorten etua ajatellen ja tutkittua tietoa hyödyntäen.

Lisää aiheesta

Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa?
Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia
Mitä vauva haluaa? Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa

Kirjoittajat
Silja Kosola
yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri
Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut
Kirjallisuutta
1
Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx
2
Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.
3
Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.