1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lasten ja nuorten palvelujen on perustuttava tutkimusnäyttöön
Tiede­pääkirjoitus 20/2018 vsk 73 s. 1263

Lasten ja nuorten palvelujen on perustuttava tutkimusnäyttöön

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri

Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut

Sote-uudistuksen valmistelussa lapset ja nuoret ovat joutuneet kummallisen valtapelin keskiöön. Tilanne muistuttaa riitaisaa avioeroa. Taistelua käydään ensinnäkin siitä, tuleeko neuvolasta valinnanvapauden piirissä oleva palvelu vai säilyykö se koko kansan yhteisenä takuutuotteena. Toinen kiistelyn kohde on oppilashuolto – siis koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kaksi ensimmäistä ammattiryhmää ovat ottaneet voimakkaasti kantaa sen puolesta, että he pysyisivät sote-uudistuksessa kunnan palveluksessa, kun taas terveydenhoitajat ja lääkärit on jo päätetty sijoittaa tulevaan maakunnan liikelaitokseen.

Kuten riitaisista avioeroista, tästäkin aikuisten valtapelistä kärsivät eniten lapset ja nuoret. Kun riidan osapuolet väittävät tavoittelevansa lapsen etua, ratkaisun löytämiseksi tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä. Niitä on tähän mennessä tehty valitettavan vähän.

Tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä.

Neuvolatoiminta alkoi aikana, jolloin lasten terveyttä uhkasivat tarttuvat taudit ja vajaaravitsemus. Tämän ajan haasteet ovat erilaisia. Rokotuskattavuudesta on tärkeä huolehtia vielä nykyaikanakin, mutta se ei yksin riitä neuvolan laatumittariksi. Pienten lasten tulevaisuudelle on tärkeää, että vanhemmat saavat tukea esimerkiksi lasten käytöspulmiin ja koko perheen sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin (11 Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx). Siksi neuvolaa ei ole viisasta hajottaa monille tuottajille, vaan on tärkeää huolehtia sujuvasta yhteistyöstä ja hoitoketjuista jo elämän alkutaipaleen tukena.

Myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa näyttö puhuu oppilashuollon hajauttamista vastaan. Tuoreen suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan 17-vuotiaiden koulupudokkuudesta 30 % on selitettävissä terveydentilalla (22 Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.). Joka viides on keskeyttänyt koulunsa mielenterveyssyistä, yksi kymmenestä fyysisen sairauden takia. Tämä on pöyristyttävä tulos maassa, jossa koulutus ja terveydenhuolto ovat maksuttomia palveluja ja jossa oppilashuolto on kattavampi kuin missään muualla maailmassa. Ainoa selitys on, että oppilashuolto ei ole muodostanut riittävän eheää kokonaisuutta. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset eivät riitä tukemaan lapsia ja nuoria. Jos oppilashuolto hajautetaan tulevaisuudessa kahden eri järjestäjän vastuulle, tilanne luultavasti heikentyy entisestään.

Lue myös

Oppilashuolto tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolla on yksi yhteinen tavoite: lasten ja nuorten tukeminen niin, että he pystyvät oppimaan, opiskelemaan ja kasvamaan itsenäisiksi, täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Välitavoitteita ovat esimerkiksi sosiaalisten ja mielenterveystaitojen opettaminen, poissaolojen ja niiden seurausten vähentäminen ja yksilöllisen tuen tehostaminen viimeistään siinä vaiheessa, kun oppilaalla diagnosoidaan jokin sairaus. Niin se on: terveys vaikuttaa koulunkäyntiin ja koulunkäynti terveyteen. Jako pedagogisiin ja terveydellisiin haasteisiin on keinotekoinen, samoin oppilashuollon jako kahtia.

Lancetin katsauksen mukaan laadukas maksuton toisen asteen koulutus on tärkein sijoitus nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, minkä valtio voi tehdä (33 Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.). Erityisesti syntyvyyden vähentyessä Suomen on panostettava siihen, ettei nuorten koulutie katkea liian aikaisin. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä ei pidä tehdä elinkeinoelämän tai poliittisen ideologian nimissä vaan puhtaasti lasten ja nuorten etua ajatellen ja tutkittua tietoa hyödyntäen.

Kirjoittajat
Silja Kosola
yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri
Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut
Kirjallisuutta
1
Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx
2
Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.
3
Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.