1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lepoa, liikettä vai leikkaus?
Tiede­pääkirjoitus 19-20/2021 vsk 76 s. 1199

Lepoa, liikettä vai leikkaus?

Kuvituskuva 1

Muutama vuosi sitten innostuin polkujuoksusta. Laji on houkutteleva, koska kyseessä ei ole pelkästään kestävyysjuoksu, vaan vauhdinpito kivikkoisilla ja juurakkoisilla metsäpoluilla vaatii monipuolisesti hyvää kuntoa, silmien ja jalkojen saumatonta yhteistyötä sekä kykyä nopeisiin rytminvaihdoksiin. Harrastajamäärä on jatkuvasti lisääntynyt, sillä kuka tahansa kuntotasosta riippumatta voi lähteä hölkkäämään poluille omaan tahtiin luonnon rauhassa, ja toisaalta kilpailut mahdollistavat halukkaille omien rajojen testaamisen.

Polkujuoksuun liittyy kuitenkin erilaisten alaraajavammojen ja tapaturmien riski. Kiihdytykset, hypyt ja nopeat liikkeet epätasaisella alustalla ovat tyypillisiä altistavia tekijöitä (11 Ishøi L, Krommes K, Husted RS ym. Diagnosis, prevention and treatment of common lower extremity muscle injuries in sport – grading the evidence: a statement paper commissioned by the Danish Society of Sports Physical Therapy (DSSF). Br J Sports Med 2020;54:528–37.). Kilpailusuoritukset ovat yleensä pitkäkestoisia, mikä lisää rasitusvammojen määrää. Laji on myös innostanut mukaan paljon keski-ikäisiä kuntoilijoita, ja korkeampi ikä suurentaa osaltaan vammariskiä (22 Van Gent RN, Siem D, van Middelkoop M ym. Incidence and determinants of lower extremity running injuries in long distance runners: a systematic review. Br J Sports Med 2007 Aug;41:469–80; discussion 480.).

Magneettikuvausta voidaan käyttää monipuolisesti erityyppisissä vammoissa.

Polkujuoksun lisäksi jalkavammat ovat yleisiä monissa muissakin lajeissa, kuten pallopeleissä, yleisurheilussa ja alppihiihdossa. Esimerkiksi jalkapallossa noin kolmasosa kaikista vammoista on alaraajojen lihasvammoja (11 Ishøi L, Krommes K, Husted RS ym. Diagnosis, prevention and treatment of common lower extremity muscle injuries in sport – grading the evidence: a statement paper commissioned by the Danish Society of Sports Physical Therapy (DSSF). Br J Sports Med 2020;54:528–37.).

Urheileminen on monille tietynlainen henkireikä kiireisen elämän oravanpyörässä. Säännöllinen fyysinen rasitus edesauttaa jaksamista arjessa, helpottaa nukkumista ja parantaa vointia kokonaisvaltaisesti. Tätä taustaa vasten erilaiset rasitusvammat ja loukkaantumiset tarkoittavat monelle paljon muutakin, kuin pelkästään taukoa omasta lajista ja kunnon väliaikaista rapautumista. Ammattiurheilijoilla tilanne on vielä astetta haastavampi, sillä hyvässä kunnossa pysyminen ja tapaturmien välttäminen ovat käytännössä elinehto. Erilaisten vammojen nopea diagnostiikka ja oikea hoito ovat ratkaisevan tärkeitä, ja niillä voidaan vaikuttaa vammojen paranemiseen merkittävästi.

Jokaisessa urheilulajissa on omat tyyppivammansa, joiden tunnistamisessa ja hoidossa lajin tuntemuksesta on apua. Vammaa arvioitaessa sen syntymekanismin selvittäminen ja tarkka kliininen tutkimus ovat oleellisia, ja kuvantamisella saadaan usein tärkeää lisätietoa erityisesti hoitolinjaa arvioitaessa. Varsinkin magneettikuvaus on hyödyllinen tutkimus, jota voidaan käyttää monipuolisesti erityyppisissä vammoissa lihasvaurioista rasitusmurtumiin (33 Flores DV, Mejía Gómez C, Estrada-Castrillón M ym. MR imaging of muscle trauma: anatomy, biomechanics, pathophysiology, and imaging appearance. Radiographics Jan-Feb 2018;38:124–48.). Suuri osa jalkojen urheiluvammoista voidaan hoitaa konservatiivisesti, mutta potilaan tulee saada tarkat ohjeet harjoitustaukoa ja kuntoutusta koskien. Fysioterapiasta on usein merkittävää hyötyä sekä hoidossa että uusien vammojen ennaltaehkäisyssä (44 Maffulli N, Oliva F, Frizziero A ym. ISMuLT Guidelines for muscle injuries. Muscles Ligaments Tendons J 2013;3:241–9.).

Lue myös

Tässä teemanumerossa kokeneet, urheiluvammoja hoitavat kollegat kirjoittavat tyypillisistä reiden (55 Lempainen L, Kosola J. Etureiden urheiluvammat. Suom Lääkäril 2021;76:1236–40.,66 Lempainen L, Kohtala K, Mäkelä K, Kosola J. Takareiden vammat. Suom Lääkäril 2021;76:1241–46.), polven (77 Kallio T. Urheilijan tyypillisimmät polvivammat ja niiden hoito. Suom Lääkäril 2021;76:1231–35.) ja nilkan (88 Alanen J, Kallio T. Urheilijan tyypilliset nilkkavammat. Suom Lääkäril 2021;76:1225–30.

) alueen vammoista sekä niiden hoidosta. Vaikka artikkeleissa keskitytäänkin urheilijan vammoihin, vastaavia alaraajan tapaturmia voi sattua myös arkiliikkujille ja urheilusuoritusten ulkopuolella.

Jokaisen lääkärin olisi erikoisalasta riippumatta hyvä hallita tyypillisten alaraajavammojen hoitolinjat, jotta potilas saataisiin ohjattua nopeasti tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Ilman oikeaa ensilinjan arviota ja paranemisen seurantaa pienestäkin vammasta voi tulla pitkittynyt, kiusallinen vaiva. Nykyajan istumatyön täyteisessä maailmassa on entistä tärkeämpää, että ihmisten motivaatiota liikkua edistetään kaikin tavoin. Oleellinen osa motivaatiota on liikuntakyky itsessään, ja sitä voidaan ylläpitää urheiluvammoja ennaltaehkäisemällä ja niitä hyvin hoitamalla.

Kirjoittajat
Reetta Peltonen
LT, erikoistuva lääkäri, tutkija
HUS, Syöpäkeskus
Sidonnaisuudet

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Ishøi L, Krommes K, Husted RS ym. Diagnosis, prevention and treatment of common lower extremity muscle injuries in sport – grading the evidence: a statement paper commissioned by the Danish Society of Sports Physical Therapy (DSSF). Br J Sports Med 2020;54:528–37.
2
Van Gent RN, Siem D, van Middelkoop M ym. Incidence and determinants of lower extremity running injuries in long distance runners: a systematic review. Br J Sports Med 2007 Aug;41:469–80; discussion 480.
3
Flores DV, Mejía Gómez C, Estrada-Castrillón M ym. MR imaging of muscle trauma: anatomy, biomechanics, pathophysiology, and imaging appearance. Radiographics Jan-Feb 2018;38:124–48.
4
Maffulli N, Oliva F, Frizziero A ym. ISMuLT Guidelines for muscle injuries. Muscles Ligaments Tendons J 2013;3:241–9.
5
Lempainen L, Kosola J. Etureiden urheiluvammat. Suom Lääkäril 2021;76:1236–40.
6
Lempainen L, Kohtala K, Mäkelä K, Kosola J. Takareiden vammat. Suom Lääkäril 2021;76:1241–46.
7
Kallio T. Urheilijan tyypillisimmät polvivammat ja niiden hoito. Suom Lääkäril 2021;76:1231–35.
8
Alanen J, Kallio T. Urheilijan tyypilliset nilkkavammat. Suom Lääkäril 2021;76:1225–30.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus antaa hyvän pohjan

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta, toteaa liitto kannanotossaan.

Ajassa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen

– Homma ei lopu tähän, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ajassa
Sähköpotkulaudat kuormittavat päivystystä

Vakavimmillaan on aiheutunut aivoverenvuotoja ja vaikeita leikkaushoitoa vaativia kasvojen luiden murtumia, HUS tiedottaa.

Kommentti
Länsituuli puhaltaa - miten sote vastaa?

Ajattelin, että toivottavasti Suomessa ei jouduta tällaiseen tilanteeseen, kirjoittaa Eija Kalso.

Ajassa
Koronarokotteiden aiheuttamat allergiset reaktiot harvinaisia

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan. 

Blogi
Matkalla

Jatkuva tien päällä oleminen kuluttaa, oli matkana sitten kesälomareissu tai oma ura, kirjoittaa Terhi Savolainen.