1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin
Tiede­pääkirjoitus 47/2016 vsk 71 s. 2994 - 2995

Lisää harkintaa säteilylle altistaviin tutkimuksiin

Kuvituskuva 1

Heljä Oikarinen

LT, radiologian erikoislääkäri

OYS, Kuvantaminen

helja.oikarinen@ppshp.fi

Kuvituskuva 2

Petra Tenkanen-Rautakoski

DI, ylitarkastaja

Säteilyturvakeskus

petra.tenkanen-rautakoski@stuk.fi

   

Säteilyä voidaan käyttää monin tavoin terveyden tutkimiseen ja edistämiseen. Merkittävät tekniikan ja tieteen edistysaskeleet ovat kuitenkin johtaneet tarkentuneen diagnostiikan ja parempien hoitotulosten lisäksi myös säteilyaltistuksen huomattavaan lisääntymiseen. Euroopassa jo noin 60 % kuvantamiseen liittyvästä säteilyaltistuksesta kertyy tietokonetomografioista. Asiantuntijat ovatkin huolissaan säteilyn tulevaisuudessa esiin tulevista terveyshaitoista.

Säteily aiheuttaa pienen tilastollisen lisäriskin yleiseen syöpäsairastuvuuteen. Yksilön riski on vähäinen, mutta se säilyy koko loppuelämän. Pienikin säteilyannos lisää riskiä, ja todennäköisyys kasvaa annoksen kasvaessa. Perinnöllisen haitan riski on huomattavasti pienempi kuin syöpäriski, koska virheelliset sukusolut karsiutuvat helposti pois (11 Säteilyturvakeskus. Säteilyn terveysvaikutukset. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Helsinki: Säteilyturvakeskus; 2009.,22 Mattsson S, Nilsson M. On the estimation of radiation-induced cancer risks from very low doses of radiation and how to communicate these risks. Radiat Prot Dosim 2015;165:17–21.). Voimakas altistus esimerkiksi toimenpiteen yhteydessä voi aiheuttaa sydän- ja verisuonivaurioita, kaihia tai ihon palovamman (33 Kreuzer M, Auvinen A, Cardis E ym. Low-dose ionising radiation and cardiovascular diseases – Strategies for molecular epidemiological studies in Europe. Mutation Research 2015;764:90–100.).

Lasten ja nuorten tutkimusten perusteista tulee olla erityisen tarkka.

Jokaisen röntgen- ja isotooppitutkimuksen tarve on harkittava potilaskohtaisesti. Lähettävän lääkärin ja tutkimuksesta vastuussa olevan lääkärin tulee varmistaa etukäteen, että odotettavissa oleva hyöty on suurempi kuin säteilyaltistukseen liittyvä haitta. Lähetteessä tulee olla riittävät potilastiedot ja selkeä kysymyksenasettelu (44 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa – opas hoitaville lääkäreille. STUK opastaa/maaliskuu 2015. http://www.julkari.fi/handle/10024/126288.,55 Malone J, Guleria R, Craven C ym. Justification of diagnostic medical exposures: some practical issues. Report of an International Atomic Energy Agency Consultation. Br J Radiol 2012;85:523–38.,66 Oikarinen H, Meriläinen S, Tervonen O. Röntgenlähetteen oikeutus arvioitava etukäteen. Suom Lääkäril 2009;64:1040–2.).

Säteilylle altistavan tutkimuksen tulee vaikuttaa potilaan diagnoosiin tai hoidon valintaan. Hoitavan lääkärin täytyy ensin tarkistaa, onko haluttu tieto jo olemassa. Mikäli tutkimuksia tarvitaan, tulee ensisijaisesti harkita menetelmiä, jotka eivät altista ionisoivalle säteilylle, kuten kaiku- tai magneettikuvausta. Lasten ja nuorten kudokset ovat erityisen herkkiä säteilyn vaikutuksille, koska solujen jakautuminen on kiivasta ja toisaalta syövän kehittymiseen on enemmän aikaa. Tämän vuoksi lasten ja nuorten tutkimusten perusteista tulee olla erityisen tarkka. Raskaana olevien naisten säteilytutkimuksia on vältettävä sikiön suojelemiseksi. Tiheästi toistuvia tutkimuksia tulee myös aina harkita huolellisesti (11 Säteilyturvakeskus. Säteilyn terveysvaikutukset. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Helsinki: Säteilyturvakeskus; 2009.).

On arvioitu, että jopa 20–50 % säteilytutkimuksista ei olisi tarkoituksenmukaisia (55 Malone J, Guleria R, Craven C ym. Justification of diagnostic medical exposures: some practical issues. Report of an International Atomic Energy Agency Consultation. Br J Radiol 2012;85:523–38.). Nämä aiheuttavat turhaa lisäriskiä. Taustalla voi olla tiedon puute, kiire, tottumus, selustan turvaaminen, potilaan vaatimukset tai taloudelliset intressit. Säteilyturvakeskuksen julkaisemassa oppaassa on luettelo tutkimuksista, joita pyydetään usein turhaan (44 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa – opas hoitaville lääkäreille. STUK opastaa/maaliskuu 2015. http://www.julkari.fi/handle/10024/126288.).

Lue myös

Suomessa kuvantamisesta aiheutuu väestölle vähäisempi säteilyaltistus kuin monissa muissa EU-maissa, mutta meilläkin tehdään turhia tutkimuksia. Esimerkiksi OYS:ssa nuorten potilaiden oikeutettujen TT-kuvauksen osuus kasvoi merkitsevästi, kun lähettämisestä annettuja suosituksia, koulutusta ja magneettikuvauskapasiteettia lisättiin. Perusterveydenhuollon rankakuvaukset vähenivät noin puoleen lähettämissuositusten ja koulutuksen keinoin (77 Tahvonen P, Oikarinen H, Pääkkö E ym. Justification of CT examinations in young adults and children can be improved by education, guideline implementation and increased MRI capacity. Br J Radiol 2013;86:20130337. doi: 10.1259/bjr.20130337.,88 Tahvonen P, Oikarinen H, Niinimäki J ym. Justification and active guideline implementation for spine radiography referrals in primary care. Acta Radiol, verkossa ensin 8.9.2016. doi: 10.1177/0284185116661879.).

Noudattamalla lähettämissuosituksia voidaan turhia tai vääriä tutkimuksia vähentää. Kaikissa EU-maissa tulee olla ajantasaiset suositukset vuonna 2018; nykyiset EU:n lähettämissuositukset ovat osittain vanhentuneet. Suomessa on suositukset muun muassa lasten röntgen- ja TT-tutkimuksista (99 Lasten TT-tutkimusohjeisto. STUK opastaa/syyskuu 2012.http://www.julkari.fi/handle/10024/125253.) sekä Käypä hoito -suositukset ja paikallisia suosituksia. Tekeillä olevat eurooppalaiset suositukset kytkettyinä päätöksenteon tukeen otettaneen käyttöön myös Suomessa.

Hoitavien lääkärien on syytä päivittää säännöllisesti säteilysuojelutietämystään koulutusvaatimusten mukaisesti. Potilaalla on oikeus saada tietoa suunnitellusta tutkimuksesta, sen avulla tavoitellusta hyödystä ja mahdollisista haitoista (44 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa – opas hoitaville lääkäreille. STUK opastaa/maaliskuu 2015. http://www.julkari.fi/handle/10024/126288.). Tämä voi lievittää pelkoja ja saattaa myös vähentää turhia tutkimuksia. Myös väestölle tulee olla tarjolla asianmukaista tietoa.

Kirjoittajat
Heljä Oikarinen
LT, radiologian erikoislääkäri
OYS, Kuvantaminen
helja.oikarinen@ppshp.fi
Petra Tenkanen-Rautakoski
DI, ylitarkastaja
Säteilyturvakeskus
petra.tenkanen-rautakoski@stuk.fi
Kirjallisuutta
1
Säteilyturvakeskus. Säteilyn terveysvaikutukset. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Helsinki: Säteilyturvakeskus; 2009.
2
Mattsson S, Nilsson M. On the estimation of radiation-induced cancer risks from very low doses of radiation and how to communicate these risks. Radiat Prot Dosim 2015;165:17–21.
3
Kreuzer M, Auvinen A, Cardis E ym. Low-dose ionising radiation and cardiovascular diseases – Strategies for molecular epidemiological studies in Europe. Mutation Research 2015;764:90–100.
4
Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa – opas hoitaville lääkäreille. STUK opastaa/maaliskuu 2015. http://www.julkari.fi/handle/10024/126288.
5
Malone J, Guleria R, Craven C ym. Justification of diagnostic medical exposures: some practical issues. Report of an International Atomic Energy Agency Consultation. Br J Radiol 2012;85:523–38.
6
Oikarinen H, Meriläinen S, Tervonen O. Röntgenlähetteen oikeutus arvioitava etukäteen. Suom Lääkäril 2009;64:1040–2.
7
Tahvonen P, Oikarinen H, Pääkkö E ym. Justification of CT examinations in young adults and children can be improved by education, guideline implementation and increased MRI capacity. Br J Radiol 2013;86:20130337. doi: 10.1259/bjr.20130337.
8
Tahvonen P, Oikarinen H, Niinimäki J ym. Justification and active guideline implementation for spine radiography referrals in primary care. Acta Radiol, verkossa ensin 8.9.2016. doi: 10.1177/0284185116661879.
9
Lasten TT-tutkimusohjeisto. STUK opastaa/syyskuu 2012.http://www.julkari.fi/handle/10024/125253.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.