1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lisäävätkö temppuvideot lasten ja nuorten tapaturmia?
Tiede­pääkirjoitus 18/2016 vsk 71 s. 1285 - 1286

Lisäävätkö temppuvideot lasten ja nuorten tapaturmia?

Kuvituskuva 1

Juha-Jaakko Sinikumpu

LT, lastenkirurgian erikoislääkäri, lastenortopedian ja -traumatologian erityispätevyys

Kuvituskuva 2

Willy Serlo

professori, lastenkirurgian ylilääkäri

OYS, Lasten ja naisten tulosalue

PEDEGO tutkimusryhmä, MRC Oulu

   

Suomessa kuolee joka vuosi noin kaksikymmentä alle 15-vuotiasta lasta tapaturmaisesti ja sairaalan vuodeosastohoitoon joutuu tapaturmien vuoksi noin 6 000 (11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten tapaturmat. https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tietoa-tapaturmista/tilastot/tilastokatsaukset/lasten-ja-nuorten-tapaturmat.). Kaikista lasten tapaturmavammoista neljännes on murtumia. Murtumien kokonaisilmaantuvuus lapsilla ei kenties ole lisääntymässä (22 Mayranpaa MK, Makitie O, Kallio PE. Decreasing incidence and changing pattern of childhood fractures: A population-based study. J Bone Miner Res 2010;25:2476–83.,33 Kosuge D, Barry M. Changing trends in the management of children’s fractures. Bone & Joint J 2015;97:4428.), mutta vammat ovat muuttuneet: esimerkiksi vakavat kyynärvarren diafyysimurtumat ja humeruksen suprakondylaariset murtumat ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvun alusta, samoin eräät kasvuikäisten vakavat polvivammat (44 Sinikumpu JJ, Lautamo A, Pokka T, Serlo W. The increasing incidence of paediatric diaphyseal both-bone forearm fractures and their internal fixation during the last decade. Injury 2012;43:362–6.,55 Salonen A, Pajulo O, Lahdes-Vasama T, Välipakka J, Mattila V. Increased incidence of distal humeral fractures and surgical treatment in 0-to 18-year-old patients treated in Finland from 1987 to 2010. J Child Orthop 2013;7:559–64.,66 Helenius I, Lamberg TS, Kaariainen S, Impinen A, Pakarinen MP. Operative treatment of fractures in children is increasing. A population-based study from Finland. J Bone Joint Surg Am 2009;91:2612–6.,77 Weitz F. Lasten ja nuorten polven eturistisidevammojen ilmaantuvuuden muutos Suomessa 1997-2014. Suullinen tiedonanto. Suomen Ortopediyhdistyksen Lapin kurssi, Ruka, 6.4.2016.).

Lasten vaikeiden tapaturmien lisääntymiseen lienee monia syitä, kuten rajujen harrastusten, junioriurheilun sekä lasten ylipainon lisääntyminen (88 Hedstrom EM, Svensson O, Bergstrom U, Michno P. Epidemiology of fractures in children and adolescents. Acta Orthop 2010;81:148–53.). Aivan viime aikoina olemme havainneet, että melko usein lasten ja nuorten vammoihin liittyy tavalla tai toisella sosiaalisen median käyttö: nuoret videoivat omia ja kaveriensa tekemisiä toimintakameroilla ja kännyköillä ja lataavat videonsa verkkoon. Lastenkirurgian yksiköihin on tullut tapaturmapotilaita mukanaan video siitä, miten tapaturma tapahtui. Videoiduista tapaturmista on myös jälkikäteen tehty taitavasti editoituja lyhytelokuvia, ehkä vilpittömin mielin viihteeksi tai muistoksi tarkoitettuja.

Lastenkirurgian yksiköihin on tullut tapaturmapotilaita mukanaan video siitä, miten tapaturma tapahtui.

Lue myös

Toimintavideoita voitaneen verrata suomalaisen pelitutkimuksen tuntemiin ns. "Let’s play" -videoihin, joissa lapset ja nuoret nauhoittavat tietokoneen kuvaruutunäkymää oman pelaamisensa aikana tarkoituksenaan julkaista onnistumisiaan kavereille (99 Kerttula T. Peli, jota ei voi pelata – pelivideoiden kulttuuri. Pelitutkimuksen vuosikirja 2014:81–7.). Temppujen videoimisen suosiota voi selittää se, että arvostus kaveripiirissä kasvaa sitä suuremmaksi, mitä hurjempia temppuja videoilla esitetään. Ihailun ja arvostuksen havittelu voi johtaa ylilyönteihin ja entistä kovempaan yrittämiseen, entistä lukuisampiin toistoihin ja entistä suurempaan riskinottoon esimerkiksi trampoliinilla, skeittiradalla tai laskettelurinteessä. Verkossa nähdyt videot onnistuneista tempuista voivat yllyttää yrittämään samaa, vaikka omat taidot olisivat riittämättömät. Tosin suuria latauskertoja keräävät myös videot, joissa temppuilija loukkaantuu. Juuri nuorten on ajateltu olevan erityisen alttiita kaikelle vertaistensa lataamalle internetin sisällölle (1010 Lau A, Gabarron E, Fernandez-Luque L, Armayones M. Social media in health-what are the safety concerns for health consumers? Health Information Management Journal 2012;41:30.).

Lasten tapaturmien ja murtumien ehkäiseminen on tärkeä haaste, jonka vuoksi epidemiologinen tapaturmatutkimus on välttämätöntä (1111 Sinikumpu JJ. Too many unanswered questions in children’s forearm shaft fractures: high-standard epidemiological and clinical research in pediatric trauma is warranted. Scand J Surg 2015;104:137–8.). Tutkimusnäyttö vaikuttaa aikanaan arkielämän käytäntöihin. Esimerkiksi kotitrampoliinien yleistyminen on synnyttänyt vilkasta tutkimusta trampoliinivammoista viime vuosina, ja tutkimusten päätelmät suojaverkon tarpeellisuudesta ja yhden hyppijän säännöstä ovat nykyään väestön tiedossa ja vähittäismyyjien turvallisuusohjeissa (1212 Rattya J, Serlo W. Using a safety net and following the safety instructions could prevent half the paediatric trampoline injuries. Eur J Pediatr Surg 2008;18:261–5.). Näyttö kuitenkin seuraa ajan ilmiöitä vääjäämättä viiveellä. Sen vuoksi emme pysty toistaiseksi esittämään havaintoamme tukevaa laajaa tutkimusnäyttöä temppuvideoiden vaikutuksesta vammojen syntyyn. Tiede selvittää tulevaisuudessa senkin asian.

Videoimisen tarve voi liittyä lasten terveeseen haluun tulla nähdyksi ja huomioiduksi kaveripiirissään. Trampoliini- ja skeittikauden kynnyksellä kehotamme kuitenkin varoittamaan lapsia ja nuoria liian huimapäisten temppujen yrittämisestä edes silloin – tai juuri silloin – kun kaverin "kamera käy".

Kirjoittajat
Juha-Jaakko Sinikumpu
LT, lastenkirurgian erikoislääkäri, lastenortopedian ja -traumatologian erityispätevyys
Willy Serlo
professori, lastenkirurgian ylilääkäri
OYS, Lasten ja naisten tulosalue
PEDEGO tutkimusryhmä, MRC Oulu
Kirjallisuutta
1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten tapaturmat. https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tietoa-tapaturmista/tilastot/tilastokatsaukset/lasten-ja-nuorten-tapaturmat.
2
Mayranpaa MK, Makitie O, Kallio PE. Decreasing incidence and changing pattern of childhood fractures: A population-based study. J Bone Miner Res 2010;25:2476–83.
3
Kosuge D, Barry M. Changing trends in the management of children’s fractures. Bone & Joint J 2015;97:4428.
4
Sinikumpu JJ, Lautamo A, Pokka T, Serlo W. The increasing incidence of paediatric diaphyseal both-bone forearm fractures and their internal fixation during the last decade. Injury 2012;43:362–6.
5
Salonen A, Pajulo O, Lahdes-Vasama T, Välipakka J, Mattila V. Increased incidence of distal humeral fractures and surgical treatment in 0-to 18-year-old patients treated in Finland from 1987 to 2010. J Child Orthop 2013;7:559–64.
6
Helenius I, Lamberg TS, Kaariainen S, Impinen A, Pakarinen MP. Operative treatment of fractures in children is increasing. A population-based study from Finland. J Bone Joint Surg Am 2009;91:2612–6.
7
Weitz F. Lasten ja nuorten polven eturistisidevammojen ilmaantuvuuden muutos Suomessa 1997-2014. Suullinen tiedonanto. Suomen Ortopediyhdistyksen Lapin kurssi, Ruka, 6.4.2016.
8
Hedstrom EM, Svensson O, Bergstrom U, Michno P. Epidemiology of fractures in children and adolescents. Acta Orthop 2010;81:148–53.
9
Kerttula T. Peli, jota ei voi pelata – pelivideoiden kulttuuri. Pelitutkimuksen vuosikirja 2014:81–7.
10
Lau A, Gabarron E, Fernandez-Luque L, Armayones M. Social media in health-what are the safety concerns for health consumers? Health Information Management Journal 2012;41:30.
11
Sinikumpu JJ. Too many unanswered questions in children’s forearm shaft fractures: high-standard epidemiological and clinical research in pediatric trauma is warranted. Scand J Surg 2015;104:137–8.
12
Rattya J, Serlo W. Using a safety net and following the safety instructions could prevent half the paediatric trampoline injuries. Eur J Pediatr Surg 2008;18:261–5.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.