1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä tekee erikoisalasta raskaan?
Tiede­pääkirjoitus 48/2019 vsk 74 s. 2775

Mikä tekee erikoisalasta raskaan?

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Eri ihmiset kokevat erilaiset asiat vaikeiksi, ja eri erikoisaloilla lääkäriltä vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Yksi sopii patologiksi, toinen kirurgiksi ja kolmas psykiatriksi.

Neurologiaa pidetään yleisesti vaikeana erikoisalana – puhutaan jopa "neurofobiasta". Brittiläiset lääketieteen opiskelijat liittävät alan vaikeuden neuroanatomiaan ja neurologiseen erotusdiagnostiikkaan (11 Pakpoor J, Handel AE, Disanto G ym. National survey of UK medical students on the perception of neurology. BMC Med Educ 2014;14:225.). Toisaalta hyvin koulutetulle ja alalle soveltuvalle "vaikeakin" erikoisala on hallittavissa – vaikkakaan en usko minkään erikoisalan olevan erityisen helppo.

Auditoinnilla on arvoa vain, jos se johtaa parannuksiin.

NLY:n vuonna 2017 tekemässä koulutuspaikkakyselyssä neurologia jäi arvioiduista erikoisaloista viimeiseksi (22 Nuorten Lääkärien Yhdistys. Vuoden 2017 tulokset. https://www.nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset2017/ (luettu 29.10.2019)). Tämä motivoi toteuttamaan neurologian erikoislääkärikoulutuksen kolmannen valtakunnallisen auditoinnin, jonka tulokset esitetään tässä numerossa (33 Solje E, Valkonen K. Neurologeilta hattutemppu – neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin jo kolmannen kerran. Suom Lääkäril 2019;74:2808–12.) (s. 2808–12). Edelliset auditoinnit tehtiin vuosina 1997 ja 2007.

Auditoinnissa neurologikoulutuksen vahvuuksina pidettiin mm. mentorointia ja vahvaa tutkimuksellisuutta. Suurimmat puutteet liittyivät koulutuksen suunnitelmallisuuteen, perehdytykseen ja palautejärjestelmiin (33 Solje E, Valkonen K. Neurologeilta hattutemppu – neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin jo kolmannen kerran. Suom Lääkäril 2019;74:2808–12.). Vastaavia puutteita on todettu myös lastentautien (44 Lohi O, Helminen M, Holm T ym. Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen auditointi – kolmas vaihe. Suom Lääkäril 2016;71:1077–81.), gynekologian (55 Mäkinen J, Aaltonen R, Heinonen S. Auditoinnin tulokset kannustavia: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutus parantunut. Suom Lääkäril 2011;66:561–4.) ja yleislääketieteen (66 Heikkilä T. Valtakunnallinen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointi 2010–2011. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja No 78/2012.) erikoislääkärikoulutusten auditoinneissa.

Entä liittyykö heikko tulos koulutuspaikkakyselyssä neurologian luonteeseen? Kanadalaistutkimuksessa (77 Tonelli M, Wiebe N, Manns BJ ym. Comparison of the complexity of patients seen by different medical subspecialists in a universal health care system. JAMA Network Open 2018;1:e184852. doi:10.1001/jamanetworkopen.2018.4852) verrattiin kolmentoista kajoamattoman somaattisen erikoisalan potilaiden monimutkaisuutta yhdeksän ominaisuuden perusteella. Huomioon otettiin mm. komorbiditeettien määrä, hoitoon osallistuvien lääkärien määrä, potilailla käytössä olevien lääkkeiden määrä ja kuolleisuus. Tämän mukaan monimutkaisimmat potilaat olivat nefrologeilla, infektiolääkäreillä ja neurologeilla, tässä järjestyksessä.

Auditoinnin mukaan 29 % neurologiaan erikoistuvista oli yllättynyt siitä, kuinka raskas ala neurologia on ja 55 % kokee itsensä liian kuormittuneeksi (33 Solje E, Valkonen K. Neurologeilta hattutemppu – neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin jo kolmannen kerran. Suom Lääkäril 2019;74:2808–12.). Laajassa kyselytutkimuksessa 46 % yhdysvaltalaisista lääkäreistä ilmoitti ainakin yhden loppuun palamisen oireen. Kuormittuneimpia olivat akuuttilääkärit, yleissisätautilääkärit, neurologit ja perhelääkärit (88 Shanafelt TD, Boone S, Tan L ym. Burnout and satisfaction with work-life balance among US physicians relative to the general US population. Arch Intern Med 2012;172:1377–85.).

Lue myös

Ranskalaistutkijat selvittivät sisätautilääkärien ja sisätauteihin erikoistuvien kuormittuneisuutta. Neljännes vastaajista ilmoitti jonkin loppuunpalamisen oireen. Sisätaudit valitsisi uudelleen erikoisalakseen kaksi kolmesta vastaajasta (99 Cohen Aubart F, Lhote R, Steichen O ym. Workload, well-being and career satisfaction among French internal medicine physicians and residents in 2018. Postgrad Med J, verkossa ensin 29.8.2019. doi: 10.1136/postgradmedj-2019-136657). Suomessa neurologiaan erikoistuvista lääkäreistä 22 % aikoo vaihtaa erikoisalaa (33 Solje E, Valkonen K. Neurologeilta hattutemppu – neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin jo kolmannen kerran. Suom Lääkäril 2019;74:2808–12.). Koska tätä ei ole kysytty muissa kotimaisissa auditoinneissa, on mahdotonta sanoa, onko erikoisalan vaihtoa suunnitteleva viidesosa paljon vai vähän.

Jonkin erikoisalan kokeileminen ja myöhemmin jollekin toiselle erikoisalalle päätyminen kartuttaa lääkärikokemusta, ja uudessa erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyssä saakin työkokemuspisteitä kaikesta lääkärin työstä. Toisaalta erikoislääkäriksi valmistumista usean alan kokeileminen viivästyttää. Jos "tehokkuutta" arvostetaan, olisi hyvä, jos lääkärit päätyisivät kohtuullisen pian sille alalle, jolle sitten lopulta erikoistuvat. Erikoistujien valinnan uudistus haastatteluineen ja arviointeineen saattaa edistää tätä.

Auditoinnilla on arvoa vain, jos se johtaa parannuksiin. Tulokset ovat tärkeitä koulutuksen kehittämisen kannalta. Viime aikoina peräänkuulutettuun erikoistuvien lääkärien hyvään kohteluun kuuluu myös hyvin järjestetty koulutus.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Erikoisala (neurologia), osakkeet (Orion).

Kirjallisuutta
1
Pakpoor J, Handel AE, Disanto G ym. National survey of UK medical students on the perception of neurology. BMC Med Educ 2014;14:225.
2
Nuorten Lääkärien Yhdistys. Vuoden 2017 tulokset. https://www.nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset2017/ (luettu 29.10.2019)
3
Solje E, Valkonen K. Neurologeilta hattutemppu – neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin jo kolmannen kerran. Suom Lääkäril 2019;74:2808–12.
4
Lohi O, Helminen M, Holm T ym. Lastentautien erikoislääkärikoulutuksen auditointi – kolmas vaihe. Suom Lääkäril 2016;71:1077–81.
5
Mäkinen J, Aaltonen R, Heinonen S. Auditoinnin tulokset kannustavia: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutus parantunut. Suom Lääkäril 2011;66:561–4.
6
Heikkilä T. Valtakunnallinen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen arviointi 2010–2011. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja No 78/2012.
7
Tonelli M, Wiebe N, Manns BJ ym. Comparison of the complexity of patients seen by different medical subspecialists in a universal health care system. JAMA Network Open 2018;1:e184852. doi:10.1001/jamanetworkopen.2018.4852
8
Shanafelt TD, Boone S, Tan L ym. Burnout and satisfaction with work-life balance among US physicians relative to the general US population. Arch Intern Med 2012;172:1377–85.
9
Cohen Aubart F, Lhote R, Steichen O ym. Workload, well-being and career satisfaction among French internal medicine physicians and residents in 2018. Postgrad Med J, verkossa ensin 29.8.2019. doi: 10.1136/postgradmedj-2019-136657

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.