1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä vikana sisäilmassa?
Tiede­pääkirjoitus 46/2016 vsk 71 s. 2925 - 2926

Mikä vikana sisäilmassa?

Kuvituskuva 1

Tari Haahtela

professori emeritus

HYKS, Iho- ja allergiasairaala

Kuvituskuva 2

Kari Reijula

professori

Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos

   

HYKS:n iho- ja allergiasairaalan asiantuntijat ovat vuodesta 1995 tutkineet yli 800:n sisäilmasta oireilevan potilaan kodit (11 Malmberg M. Kokemuksia kotien ja työpaikkojen sisäilmaongelmista. Duodecim 2004;120:1694–700.). Ylivoimaisesti tärkein sisäilmaongelma on ollut huono ilmanvaihto (82 %). Kosteusvaurioita oli 62 %:ssa kodeista, mutta vain viidesosa niin merkittäviä, että niihin saattoi liittyä vaaraa terveydelle (12 % kaikista). Tulos on sama yli 300 työpaikkakäynnillä (22 Malmberg M. Ei kaikki hometta, mikä ärsyttää. Kokemuksia HUS-työpaikkakäynneistä 2001-2009. Allergiatutkimussäätiö. Allergiakoulu 2009.): tärkein ongelma on kelvoton ilmanvaihto (60 %), huono siivous ja pöly ovat toisena (54 %) ja kosteusvauriot kolmantena (35 %). Työpaikoista, joissa epäiltiin sisäilmaongelmaa, 10 %:ssa oli merkittävä kosteusvaurio.

Sisäilmasta on kannettu huolta pitkään (33 Haahtela T, Nordman H, Talikka M. Sisäilma ja terveys. Allergialiitto 1988.,44 Haahtela T, Reijula K. Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1997;25:1–136.). Työterveyslaitos teki vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen (55 Reijula K, Ahonen G, Alenius H ym. Rakennusten kosteus- ja home­ongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012.), jossa arvioitiin merkittäviä kosteus- ja homevaurioita olevan noin 20 %:ssa julkisten rakennusten pohjapinta-alasta ja 10 %:ssa asuinrakennuksista. Kaikki eivät niissä sairastu, mutta oireilun riski on lisääntynyt. Astma on ainoa selvä sairaus, joka on ollut yhteydessä kosteusvaurioihin. Päätelmä oli, että sisäilmaan liittyvää oireilua on paljon, mutta aiheuttaja on yleensä jokin muu kuin kosteus- ja homevaurio.

Hallitseva sisäilmahaitta on huono ilmanvaihto.

Kosteusvaurioon hakeutuvassa mikrobistossa bakteerit ovat enemmistönä ja homesienet vähemmistönä. Homesienille ihminen allergisoituu harvoin (66 Reijula K, Leino M, Mussalo-Rauhamaa H ym. IgE-mediated allergy to fungal allergens in Finland with special reference to Alternaria alternata and Cladosporium herbarum. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;91:280–7.). Jotkin mikrobit tuottavat toksiineja, mutta niiden merkitystä ei osata arvioida eikä yksilön altistumista mitata. Yksittäistapauksessa ne voivat olla riski terveydelle, mutta yleinen merkitys lienee vähäinen (77 Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015;131:1749–55.).

Nyrkkisääntö on, että jos sisätilassa ei ole näkyvää kosteusvauriota eikä herkkäkään nenä tunne tunkkaista maakellarin hajua, merkittävää terveysriskiä ei ole. Rakennuksessa voi silti piillä korjaamista vaativia vaurioita, mutta ne ovat suurempi riski omaisuudelle kuin terveydelle (88 Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT, Heikkinen SA, Jaakkola JJ. Residential dampness and molds and the risk of developing asthma: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(11):e47526.). Ongelmatilanteiden selvittelyyn pitää käyttää pätevää rakennusteknistä asiantuntijaa. Hallitseva sisäilmahaitta on huono ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmät voivat olla huonosti suunniteltuja tai vanhentuneita ja niiden huolto hunningolla. Asukkaasta johtuvat seikat ovat myös tärkeitä: liian korkea sisälämpötila, tavarapaljous, huono siivous ja tupakansavu.

Nykyrakentamista ohjaavat aivan muut seikat kuin terveys. Uudet energiatehokkuusmääräykset lisäävät "pulloasumista". Rakennusurakoiden pirstominen hämärtää vastuita ja kokonaisvalvonta pettää. Rakentaminen on myös muuttunut sisäilman kannalta riskialttiimmaksi, sillä esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaalien kemikaalipäästöistä tiedetään liian vähän.

Lue myös

Taloyhtiöissä ongelmia paetaan. Asukkaat ovat välinpitämättömiä eivätkä korjauta ilmiselviä vaurioita. Työpaikoilla valituksia väistellään, koska tutkimukset ja korjaukset maksavat. Yksittäisen asukkaan ja työntekijän kannattaa miettiä kaksi kertaa, ennen kuin alkaa käydä oikeutta sisäilmakysymyksistä. Kokemuksemme on, että oikeus käy tai on käymättä (99 Piippo S-L, Mussalo-Rauhamaa H, Sarekoski K, Haahtela T. Kävikö oikeus? HYKS:n sisäilmapoliklinikan oikeudenkäyntilausuntojen kohtalo. Suom Lääkäril 2001;56:917–23.).

Tuore Käypä hoito -suositus on suorasukainen: "Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat" (1010 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 22.9.2016. www.kaypahoito.fi). Keskustelu kuitenkin velloo, eikä terveydenhuolto voi panna päätä pensaaseen.

Moni potilas tuntee olevansa heitteillä. Oireet ovat todellisia, mutta niiden mekanismia ei osata tutkia ja hoito on mitä sattuu. Terveydenhuollossa ympäristöterveyttä ei osata riittävästi ja psykosomatiikan osaaminen on puutteellista. Monikemikaali- ja sähköyliherkkyys ovat näyttöön perustuvalle lääketieteelle kysymysmerkkejä, samoin tuoksuherkkyys (1111 Hannuksela M, Haahtela T. Tuoksuherkkyys. Duodecim 2011;127:706–11.), joka selittänee joidenkin potilaiden välittömät oireet.

Nyt pitää voimavaroja keskittää? Varteenotettava mahdollisuus on Työterveyslaitoksen, THL:n ja HYKS:n iho- ja allergiasairaalan sisäilma-asiantuntemuksen yhdistäminen. Näin saadaan tehoa tutkimukseen ja hoitolinjausten kehittämiseen. Nykytilanne aiheuttaa kärsimystä ja tulee kohtuuttoman kalliiksi niin yksittäisille ihmisille kuin veronmaksajillekin.

Kirjoittajat
Tari Haahtela
professori emeritus
HYKS, Iho- ja allergiasairaala
Kari Reijula
professori
Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos
Kirjallisuutta
1
Malmberg M. Kokemuksia kotien ja työpaikkojen sisäilmaongelmista. Duodecim 2004;120:1694–700.
2
Malmberg M. Ei kaikki hometta, mikä ärsyttää. Kokemuksia HUS-työpaikkakäynneistä 2001-2009. Allergiatutkimussäätiö. Allergiakoulu 2009.
3
Haahtela T, Nordman H, Talikka M. Sisäilma ja terveys. Allergialiitto 1988.
4
Haahtela T, Reijula K. Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1997;25:1–136.
5
Reijula K, Ahonen G, Alenius H ym. Rakennusten kosteus- ja home­ongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 01/2012.
6
Reijula K, Leino M, Mussalo-Rauhamaa H ym. IgE-mediated allergy to fungal allergens in Finland with special reference to Alternaria alternata and Cladosporium herbarum. Ann Allergy Asthma Immunol 2003;91:280–7.
7
Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015;131:1749–55.
8
Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT, Heikkinen SA, Jaakkola JJ. Residential dampness and molds and the risk of developing asthma: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2012;7(11):e47526.
9
Piippo S-L, Mussalo-Rauhamaa H, Sarekoski K, Haahtela T. Kävikö oikeus? HYKS:n sisäilmapoliklinikan oikeudenkäyntilausuntojen kohtalo. Suom Lääkäril 2001;56:917–23.
10
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 22.9.2016. www.kaypahoito.fi
11
Hannuksela M, Haahtela T. Tuoksuherkkyys. Duodecim 2011;127:706–11.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.