1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa
Tiede­pääkirjoitus 42/2016 vsk 71 s. 2621

Mikrobilääkeresistenssi vaatii jatkuvaa varuillaanoloa

Kuvituskuva 1

Jari Jalava

FT, dosentti, yksikönpäällikkö

THL, Bakteeri-infektiot-yksikkö

jari.jalava@thl.fi

Kanadassa havaittiin 2000-luvun alussa Escherichia colin moniresistenttien ESBL-entsyymiä tuottavien kantojen yleistyneen avohoidon infektioissa (11 Pitout JD, Hanson ND, Church DL, Laupland KB. Population-based laboratory surveillance for Escherichia coli-producing extended-spectrum beta-lactamases: importance of community isolates with blaCTX-M genes. Clin Infect Dis 2004;38:1736–41.). Vähän myöhemmin kanadalaiset osoittivat matkustuksen eräisiin maihin, kuten Intiaan, lisäävän huomattavasti riskiä, että virtsatieinfektion aiheuttama bakteeri on ESBL-entsyymiä tuottava (22 Laupland KB, Church DL, Vidakovich J, Mucenski M, Pitout JD. Community-onset extended-spectrum beta-lactamase (ESBL) producing Escherichia coli: importance of international travel. J Infect 2008;57:441–8.). Turisteista tehtyjen tutkimusten perusteella tiedämme, että tavallisella turistimatkalla tiettyihin maihin voi kolonisoitua moniresistenteillä bakteereilla erityisesti, jos matkan aikana syö mikrobilääkkeitä (33 Kantele A, Lääveri T, Mero S ym. Antimicrobials increase travelers’ risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Clin Infect Dis 2015;60:837–46.).

Mikrobilääkeresistenssi on koko ihmiskuntaa koskeva uhka. Resistentit bakteerit leviävät potilaiden ja terveiden matkailijoiden mukana. Lisäksi eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä kulkeutuu mikrobilääkkeille resistenttejä bakteereja maista ja maanosista toisiin. ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat nopeasti levinneet kaikkialle, pandemiaksi asti. Kuitenkin jo nyt on löydetty vieläkin resistentimpiä, kaikille tai lähes kaikille käytössä oleville mikrobilääkkeille resistenttejä bakteerikantoja. Tällaisia bakteerikantoja on ilmaantunut potilaiden mukana myös Suomeen. THL:n keräämien tietojen perusteella potilaista, joilla on erittäin resistentti enterobakteerilöydös, yli 70 %:lla on selvä yhteys ulkomaille (44 Österblad M, Kirveskari J, Hakanen AJ, Tissari P, Vaara M, Jalava J. Carbapenemase-producing Enterobacteriaceae in Finland: the first years (2008-11). J Antimicrob Chemother 2012;67:2860–4.).

Emme voi tuudittautua siihen, että kaikki on kunnossa.

Resistenttien bakteerien leviäminen on 2000-luvulla entisestään lisääntynyt kansainvälistymisen myötä. Merkittävä kysymys on, miten paljon tilanteeseen voidaan kansallisilla toimilla vaikuttaa. Me emme voi poistaa globaalia mikrobilääkeresistenssiuhkaa, mutta voimmeko estää resistenttien bakteerien yleistymistä omassa maassamme oikeilla toimilla?

Lue myös

Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomessa ei ole kirjattu kansallista mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelmaa. Asiaan on kuitenkin kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alusta saakka (55 Seppälä H, Klaukka T, Lehtonen R, Nenonen E, Huovinen P. Outpatient use of erythromycin: link to increased erythromycin resistance in group A streptococci. Clin Infect Dis 1995;21:1378–85.). Torjunta perustuu resistenttien kantojen syntymisen ja leviämisen estämiseen. Asianmukaisella mikrobilääkkeiden käytöllä voidaan vaikuttaa valintapaineeseen ja siten vähentää resistenttien bakteerien kilpailukykyä hoitolaitoksissa. Kliinisten infektioiden ehkäisy on myös merkittävä osa resistenssin torjuntaa. Meillä on yhteiset ohjeet moniresistenttien mikrobien torjunnasta (66 Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9/2014.) ja laboratoriodiagnostiikasta. Mikrobilääkkeiden oikeaa käyttöä on ohjattu esimerkiksi Käypä hoito -suosituksin. Lisäksi Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa mikrobilääkkeiden käyttö eläintuotannossa on hyvin tarkasti valvottua eikä mikrobilääkkeitä käytetä eläinten kasvun edistäjinä. Mikrobilääkeresistenssin seurantajärjestelmät ovat Suomessa hyvässä kunnossa (77 Jalava J, toim. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa – Finres 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 29/2015.). Kaikki tämä työ näkyy kansallisessa resistenssitilanteessa: Suomi kuuluu Euroopan ja maailman parhaimmistoon mikrobilääkeresistenssin suhteen (88 Antimicrobial resistance surveillance in Europe 2014. The European Centre for Disease Prevention and Control, Surveillance report 2015.).

Mikrobilääkkeille resistentit bakteerit ovat kuitenkin pysyvä uhka, johon on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Emme voi tuudittautua siihen, että kaikki on kunnossa, sillä maailmalla syntyy jatkuvasti uusia resistenttejä bakteerikantoja ja niitä saapuu myös meille. Rajoja emme voi sulkea, joten kansallisiin torjuntatoimiin ja resistenssitilanteen seurantaan on jatkossakin kiinnitettävä huomioita. Mikäli siihen ei pystytä, resistenssitilanne heikkenee myös meillä.

Kirjoittajat
Jari Jalava
FT, dosentti, yksikönpäällikkö
THL, Bakteeri-infektiot-yksikkö
jari.jalava@thl.fi
Kirjallisuutta
1
Pitout JD, Hanson ND, Church DL, Laupland KB. Population-based laboratory surveillance for Escherichia coli-producing extended-spectrum beta-lactamases: importance of community isolates with blaCTX-M genes. Clin Infect Dis 2004;38:1736–41.
2
Laupland KB, Church DL, Vidakovich J, Mucenski M, Pitout JD. Community-onset extended-spectrum beta-lactamase (ESBL) producing Escherichia coli: importance of international travel. J Infect 2008;57:441–8.
3
Kantele A, Lääveri T, Mero S ym. Antimicrobials increase travelers’ risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Clin Infect Dis 2015;60:837–46.
4
Österblad M, Kirveskari J, Hakanen AJ, Tissari P, Vaara M, Jalava J. Carbapenemase-producing Enterobacteriaceae in Finland: the first years (2008-11). J Antimicrob Chemother 2012;67:2860–4.
5
Seppälä H, Klaukka T, Lehtonen R, Nenonen E, Huovinen P. Outpatient use of erythromycin: link to increased erythromycin resistance in group A streptococci. Clin Infect Dis 1995;21:1378–85.
6
Kolho E, Lyytikäinen O. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 9/2014.
7
Jalava J, toim. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa – Finres 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 29/2015.
8
Antimicrobial resistance surveillance in Europe 2014. The European Centre for Disease Prevention and Control, Surveillance report 2015.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.