1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mitä pandemian jälkeen?
Tiede­pääkirjoitus 17/2021 vsk 76 s. 1041

Mitä pandemian jälkeen?

Kuvituskuva 1

Meri Koivusalo

Uusien virusmuunnosten vuoksi koronapandemia voi jatkua pidempään kuin toivoisimme, mutta tiedämme myös, että se ei ole viimeinen lajissaan.

Kansainvälisen luontopaneelin (The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES) pandemiatyöryhmän raportti on nostanut esille yhteisiä tekijöitä pandemioiden, ilmastomuutoksen ja luontokadon taustalta. Raportin mukaan vain pieni osa eläimistä ihmisiin siirtyvien virusten muodostamasta riskistä on tiedossa (11 Daszak P ym. IPBES Workshop Report on Biodiversity and Pandemics of the Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Bonn: IPBES Secretariat 2020 (luettu 12.4.2021). doi :10.5281/zenodo.4147317.).

Pandemioiden riskin vähentäminen nivoutuu laajempaan ympäristön muutokseen.

Vaikka kaikkiin taustatekijöihin emme voi vaikuttaa, tulevien pandemioiden riskin vähentäminen nivoutuu laajempaan ympäristön muutokseen.

Pandemioiden leviämistä edistää globaalinen liikkuvuus, mutta myös eriarvoisuuden kasvu. Epäviralliset työmarkkinat, siirtotyöläisyyden liikkuvuus ja ahtaat asuinolot ovat vauhdittaneet myös COVID-19-pandemiaa.

Kansainvälinen arvio pandemioihin varautumisen tarpeista onkin nostanut terveysturvallisuuden ohella myös sosiaaliturvan asialistalle (22 Global Preparedness Monitoring Board. A World in Disorder. Global Preparedness Monitoring Board Annual Report 2020. Geneva: World Health Organization 2020 (luettu 12.4.2021). https://apps.who.int/gpmb/assets/annual_report/GPMB_AR_2020_EN.pdf). Varautuaksemme tulevaan tarvitsemme sekä terveydenhuollon, terveysturvallisuuden ja kansanterveyden vahvistamista että myös siirtymää kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä yhteiskuntia.

Kansainvälinen yhteistyö pandemioiden ehkäisemiseksi edellyttäisi vahvempaa panostusta sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n tueksi että kansainvälisen terveyssäännöstön (International Health Regulations, IHR) uudistamiseksi (33 Gostin LO, Moon S, Mason Meier B. Reimagining global health governance in the age of COVID-19. Am J Public Health 2020;110:1615–9.). Euroopan unioni on tukenut avausta kansainvälisestä pandemiasopimuksesta (44 Editorial. The world must learn from COVID before diving into a pandemic treaty. Nature 2021;592:165–6.), mutta kesken pandemiaa tehty avaus nostaa myös kysymyksiä siitä, miksi näitä tavoitteita ei ole sovellettu jo tämän pandemian aikana. OECD:n mukaan COVID-19-rokotteita olisi ollut saatavilla laajemmin, jos teollisuuden saamaa julkista tukea ja ennakko-ostoja olisi ehdollistettu (55 OECD. Access to covid-19 vaccines: global approaches in a global crisis. Paris: OECD (luettu 12.4.2021). https://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/access-to-covid-19-vaccines-global-approaches-in-a-global-crisis-c6a18370/).

Uusi rokoteteknologia avaa vahvemmin alueellisempia vaihtoehtoja pandemioiden kontrollointiin. Rokotteiden tuotantokapasiteetin laajentaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen edellyttävät kuitenkin teknologian siirtoa, johon nivoutuvat myös teollis- ja tekijänoikeudet. Varsinaisten rokotteiden lisäksi yksinoikeudet koskevat myös rokotteiden ainesosien ja komponenttien valmistajia (66 Irvin A. What it will take to vaccinate the world against COVID-19. Nature 2021;592:176–8.).

Lue myös

Yksinoikeuksien ja ihmisoikeuksien välistä ristiriitaa käsitellään nyt Etelä-Afrikan ja Intian aloitteessa erivapaudesta Maailman kauppajärjestössä (WTO). Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty sekä WHO ja YK:n yhteinen HIV/AIDS-ohjelma UNAIDS, ovat tukeneet avausta (77 Amnesty International. WTO: ­a missed opportunity to put people before patents (luettu 12.4.2021). https://www.amnesty.org/en/latest/news/2020/10/wto-states-waiver-trade-rules-for-covid19-vaccine/).

Pandemian aikana määritetään nyt myös sitä, miten terveysturvallisuutta ja tulevien pandemioiden kontrollia voidaan edistää. Rokotteet ovat tärkeä, mutta eivät ainoa osatekijä tulevaisuuden varautumisessa. Pandemia on jalkauttanut globaalin terveyden myös osaksi kansallisia ja paikallisia toimia.

Tarvitsemme tietoa, osaamista ja kapasiteettia myös terveysturvallisuuden ja kansanterveyden alueilla. Euroopassa on kerätty tietoa siitä, miten rajoitus, testaus sekä tartuntaketjujen jäljitystoimia on järjestetty eri maissa (88 WHO. Covid-19 health system response monitor. Brussels: European Observatory on health systems and policies (luettu 12.4.2021). https://www.covid19healthsystem.org/mainpage.aspx).

Suomessa testaus ja tartuntaketjujen jäljitys ovat toimineet verrattain hyvin, mutta vaarana on, että aktiivisten kansanterveystoimien merkitys ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet jäävät arvioimatta tai unohdetaan pandemian jälkeen. Lääkärikunnan kannalta on tärkeää pohtia myös, miten voitaisiin parantaa lääkärien kansanterveyden ja terveysturvallisuuden osaamista osana perus- ja erikoistumiskoulutusta.

Kirjoittajat
Meri Koivusalo
kansainvälisen terveyspolitiikan professori
Tampereen yliopisto
Sidonnaisuudet

Meri Koivusalo: Konsultointipalkkio (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto), jäsen kansalaisjärjestöissä, Health Action International -järjestössä (board) ja WHO:n asiantuntijakomiteoissa.

Kirjallisuutta
1
Daszak P ym. IPBES Workshop Report on Biodiversity and Pandemics of the Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Bonn: IPBES Secretariat 2020 (luettu 12.4.2021). doi :10.5281/zenodo.4147317.
2
Global Preparedness Monitoring Board. A World in Disorder. Global Preparedness Monitoring Board Annual Report 2020. Geneva: World Health Organization 2020 (luettu 12.4.2021). https://apps.who.int/gpmb/assets/annual_report/GPMB_AR_2020_EN.pdf
3
Gostin LO, Moon S, Mason Meier B. Reimagining global health governance in the age of COVID-19. Am J Public Health 2020;110:1615–9.
4
Editorial. The world must learn from COVID before diving into a pandemic treaty. Nature 2021;592:165–6.
5
OECD. Access to covid-19 vaccines: global approaches in a global crisis. Paris: OECD (luettu 12.4.2021). https://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/access-to-covid-19-vaccines-global-approaches-in-a-global-crisis-c6a18370/
6
Irvin A. What it will take to vaccinate the world against COVID-19. Nature 2021;592:176–8.
7
Amnesty International. WTO: ­a missed opportunity to put people before patents (luettu 12.4.2021). https://www.amnesty.org/en/latest/news/2020/10/wto-states-waiver-trade-rules-for-covid19-vaccine/
8
WHO. Covid-19 health system response monitor. Brussels: European Observatory on health systems and policies (luettu 12.4.2021). https://www.covid19healthsystem.org/mainpage.aspx

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.