1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mitä vauvan katse kertoo?
Tiede­pääkirjoitus 4/2016 vsk 71 s. 206

Mitä vauvan katse kertoo?

Vauva on ensimmäisistä elinvuorokausista alkaen erityisen herkkä hakeutumaan katsekontaktiin ja suuntaamaan tarkkaavaisuutensa toiseen ihmiseen, ja tämä luo pohjan sosiaalisten taitojen kehitykselle. Vauvat myös oppivat ensimmäisen elinvuotensa aikana, että toisten ihmisten katsekäyttäytymiseen sisältyy merkittävää informaatiota.

Vastasyntynyt kiinnostuu ihmiskasvoista tai kasvoja muistuttavista kuvista, joissa kasvot ovat oikein päin (11 Farroni T, Menon E, Johnson MH. Factors influencing newborns’ preference for faces with eye contact. J Exp Child Psychol 2006;95:298–308.) ja silmät avoimina (22 Batki A, Baron-Cohen S, Wheelwright S, Connellan J, Ahluwalia J. Is there an innate gaze module? Evidence of the human neonates. Inf Behav Dev 2000;23:223–9.) katse suoraan lapseen suuntautuneena (33 Farroni T, Csibra G, Simion F, Johnson MH. Eye contact detection in humans from birth. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99:9602–5.). Vastasyntynyt myös katsoo mieluummin oman äidin kuin vieraan henkilön kasvoja (44 Bushnell IWR. Mother’s face recognition in newborn infants: learning and memory. Inf Child Dev 2001;10:67–74.). Kaikki nämä havainnot tukevat ajatusta, että vauvalla on jo syntyessään valmiuksia, jotka mahdollistavat vastasyntyneen ja äidin (tai hoivan antajan) välisen vuorovaikutuksen syntymisen.

Näönvaraisen

hahmottamisen ja päättelyn taidot ovat keskeinen osa

kognitiivista suoriutumista.

Vastasyntyneellä on myös jonkin verran kykyä erotella kasvonilmeitä. Vastasyntyneet eivät suosi neutraaleja tai pelokkaita kasvoja, mutta katsovat pidempään iloisia kasvoja, jos ne näytetään yhdessä pelokkaiden kasvojen kanssa (55 Farroni T, Menon E, Rigato S, Johnson MH. The perception of facial expressions in newborns. Eur J Dev Psychol 2007;4:2–13.,66 Leppänen JM, Nelson CA. Tuning the developing brain to social signals of emotions. Nat Rev Neurosci 2009;10:37–47.). On ajateltu, että vastasyntynyt suosii kasvonilmeitä, jotka todennäköisesti maksimoivat hänen mahdollisuuksiaan onnistuneeseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen toisten kanssa. Toisaalta tiedetään, että autismikirjon sairauksiin voi jo varhain liittyä puutteellinen katsekontakti ja vaikeus tulkita kasvonilmeitä.

Sosiaalisten valmiuksien lisäksi vastasyntyneen katse ilmentää kognitiivisia valmiuksia. Vastasyntyneen katsefiksaation kestosta katseella seuratessa voidaan arvioida vauvan kykyä ylläpitää näönvaraista tarkkaavaisuutta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan visuomotorinen suoriutuminen ja näönvarainen päättely 2–5 vuoden iässä olivat vahvempia lapsilla, jotka vastasyntyneenä olivat kyenneet seuraamaan liikkuvaa kohdetta keskeytymättä. Lisäksi todettiin, että vastasyntyneen näönvaraisen tarkkaavaisuuden kyky liittyi aivojen diffuusiotensorikuvauksessa havaittaviin laaja-alaisiin eroihin aivojen valkean aineen kypsymisessä (vähentynyt fraktionaalinen anisotropia, FA) (77 Stjerna S, Sairanen V, Gröhn R, Andersson S, Metsäranta M, Lano A, Vanhatalo S. Visual fixation in human newborns correlates with extensive white matter networks and predicts long term neurocognitive development. J Neurosci 2015;35:4824–9.).

Äskettäin on lisäksi osoitettu (88 Papageorgiou KA, Farroni T, Johnson MH, Smith TJ, Ronald A. Individual differences in newborn visual attention associate with temperament and behavioral difficulties in later childhood. Sci Rep 2015;5:11264.), että yksilölliset erot vastasyntyneen kyvyssä näönvaraisen tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ovat yhteydessä myöhemmin lapsuusiässä todettaviin temperamenttipiirteisiin ja käytöspulmiin. Tämä viittaa siihen, että näönvarainen tarkkaavaisuus muodostaa jonkin esikomponentin myöhemmin kehittyville tarkkaavaisuuden säätelyn ja itsesäätelyn kyvyille.

Nykykäsityksen mukaan vastasyntyneen katsekontaktin ja kasvojen tunnistamisen taustalla on yksinkertainen, kasvojen ja silmien konfiguraatioon perustuva mekanismi (99 Farroni T, Johnson MH, Menon E, Zulian L, Faraguna D, Csibra G. Newborn’s preference for face-relevant stimuli: effects of contrast polarity. Proc Natl Acad Sci U S A 2005;102:17245–50.,1010 Kobayashi H, Kohshima S. Unique morphology of the human eye. Nature 1997;387:767–8.), joka saa aikaan subkortikaalisen hermoverkoston aktivoitumisen. Vastasyntyneellä näönvaraisen toiminnan säätely tapahtuu subkortikaalisesti, mutta jo muutaman kuukauden iässä katseen ja kasvojen havaitsemisen yhteydessä aivokuorella voidaan nähdä aktivoitumista PET- ja EEG/ERP-tutkimuksissa, joskin aktivaatio on vielä heikosti järjestäytynyttä (1111 Grossmann T, Johnson MH. The development of the social brain in human infancy. Eur J Neurosci 2007;25:909–19.).

Näönvaraisen hahmottamisen ja päättelyn taidot ovat keskeinen osa kognitiivista suoriutumista. Tämä rakentuu perustaidoista yhä monimutkaisempaa päättelyä edellyttäväksi tiedonkäsittelytoiminnaksi lapsen kehityksen edetessä. Vastasyntyneen näönvaraisen tarkkaavaisuuden tutkiminen saattaa auttaa ymmärtämään eksekutiivisten toimintojen kehittymistä sekä myöhemmin todettavien vaikeuksien

kausaalisia tekijöitä (prenataaliset, geneettiset tekijät). Se voi myös mahdollistaa kliinisessä työssä entistä varhaisemman ongelmien tunnistamisen ja interventioiden aloituksen.

Kirjoittajat
Aulikki Lano
lastenneurologian dosentti, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologian klinikka
Marjo Metsäranta
neonatologian dosentti, osastonylilääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, lastenklinikka
Sampsa Vanhatalo
kliinisen neurofysiologian dosentti, osastonylilääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, kliinisen neurofysiologian osasto
HUS-kuvantaminen,
Baba-keskus
Kirjallisuutta
1
Farroni T, Menon E, Johnson MH. Factors influencing newborns’ preference for faces with eye contact. J Exp Child Psychol 2006;95:298–308.
2
Batki A, Baron-Cohen S, Wheelwright S, Connellan J, Ahluwalia J. Is there an innate gaze module? Evidence of the human neonates. Inf Behav Dev 2000;23:223–9.
3
Farroni T, Csibra G, Simion F, Johnson MH. Eye contact detection in humans from birth. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99:9602–5.
4
Bushnell IWR. Mother’s face recognition in newborn infants: learning and memory. Inf Child Dev 2001;10:67–74.
5
Farroni T, Menon E, Rigato S, Johnson MH. The perception of facial expressions in newborns. Eur J Dev Psychol 2007;4:2–13.
6
Leppänen JM, Nelson CA. Tuning the developing brain to social signals of emotions. Nat Rev Neurosci 2009;10:37–47.
7
Stjerna S, Sairanen V, Gröhn R, Andersson S, Metsäranta M, Lano A, Vanhatalo S. Visual fixation in human newborns correlates with extensive white matter networks and predicts long term neurocognitive development. J Neurosci 2015;35:4824–9.
8
Papageorgiou KA, Farroni T, Johnson MH, Smith TJ, Ronald A. Individual differences in newborn visual attention associate with temperament and behavioral difficulties in later childhood. Sci Rep 2015;5:11264.
9
Farroni T, Johnson MH, Menon E, Zulian L, Faraguna D, Csibra G. Newborn’s preference for face-relevant stimuli: effects of contrast polarity. Proc Natl Acad Sci U S A 2005;102:17245–50.
10
Kobayashi H, Kohshima S. Unique morphology of the human eye. Nature 1997;387:767–8.
11
Grossmann T, Johnson MH. The development of the social brain in human infancy. Eur J Neurosci 2007;25:909–19.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuopion medisiinarit tempaisivat mainosvideon

Opinahjoa mainostavan Henki Hyvänä! -videon tekemiseen osallistui 120 lääketieteen opiskelijaa.

Tieteessä
Tutkija löysi enteroviruksia useista kudoksista tyypin 1 diabeetikoilla

Tulokset viittaavat jatkuvaan matala-asteiseen infektioon.

Ajassa
Tieliikennemelu lisää stressiä ja unihäiriöitä

Suomessa rakennukset suojaavat hyvin melulta.

Tieteessä
Matala vasta-ainetaso ennustaa maitoallergian paranemista

Vasta-ainetaso auttaa arvioimaan, kenelle kannattaa aloittaa siedätyshoito.

Ajassa
EMA selvittää kapesitabiinin käyttäjien seulonnan tarvetta

Entsyymipuutos voi olla lääkkeen käyttäjälle hengenvaarallinen.

Tieteessä
Suojaako rotavirusrokote tyypin 1 diabetekselta?

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus pieneni australialaislapsilla rokotteen antamisen jälkeen, selviää JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.