1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten ehkäistä selkäkivun kroonistuminen?
Tiede­pääkirjoitus 18/2021 vsk 76 s. 1115 - 1116

Miten ehkäistä selkäkivun kroonistuminen?

Kuvituskuva 1

Alaselkäkipu on monimutkainen kokonaisuus, jossa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat kivun kokemukseen ja siitä aiheutuvaan haittaan (11 Hartvigsen J, Hancock M, ­Kongsted A ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. What is low back pain and why we need to pay attention. Lancet 2018;391:2356–67.).

Tuoreessa amerikkalaisessa tutkimuksessa (22 Stevans JM, Delitto A, Khoja SS ym. Risk factors associated with transition from acute to chronic low back pain in US patients seeking primary care. JAMA Netw Open 2021;4:e2037371.) selvitettiin selkäkivun kroonistumisen riskitekijöitä. Tavoitteena oli arvioida Start-selkäkyselyn (33 Hill JC, Dunn KM, Lewis M ym. A primary care back pain screening tool: identifying patient subgroups for initial treatment. Arthritis Rheum 2008;59:632–41.) (suuri vs. vähäinen riski) ja näyttöön perustumattomien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen vaikutusta akuutin selkäkivun kroonistumiseen kuuden kuukauden seurannassa.

Hoitokäytäntöjen pohjautumisen ­näyttöön tulisi olla vähimmäisvaatimus terveydenhuollossa.

Perusterveydenhuollon 5 233 potilaasta 32 %:lla selkäkipu kroonistui. Potilaskertomuksista arvioitiin lääkehoito, kuvantamistutkimukset ja erikoislääkärin konsultaatiot 3 viikon kuluessa ensikäynnistä. Lääkehoito oli näyttöön perustumatonta, jos potilaalle kirjoitettiin opioideja tai masennuslääkkeitä silloin, kun hänellä ei ollut masennusta, systeemisiä glukokortikosteroideja tai bentsodiatsepiinejä. Mikä tahansa selkäkuvaus ja erikoislääkärin konsultaatio ensimmäisten 3 viikon aikana määriteltiin näyttöön perustumattomaksi.

Jo yhdelle näyttöön perustumattomalle hoitotoimenpiteelle altistuminen oli selvästi yhteydessä kivun kroonistumiseen: vakioitu kerroinsuhde oli 1,39. Kun potilas altistui kahdelle tai kolmelle näyttöön perustumattomalle hoitotoimenpiteelle, kerroinsuhteet olivat 1,88 ja 2,16 verrattuna altistumattomiin (22 Stevans JM, Delitto A, Khoja SS ym. Risk factors associated with transition from acute to chronic low back pain in US patients seeking primary care. JAMA Netw Open 2021;4:e2037371.).

Myös tupakointi, lihavuus, vaikea oirekuva ja diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuus lisäsivät kivun kroonistumisen riskiä (22 Stevans JM, Delitto A, Khoja SS ym. Risk factors associated with transition from acute to chronic low back pain in US patients seeking primary care. JAMA Netw Open 2021;4:e2037371.). Tämä ei ole yllättävää, sillä pitkittynyttä haittaavaa alaselkäkipua ennustaviin tekijöihin tiedetään kuuluvan perimä, oireiden vaikeus ja laaja-alaisuus, elämäntapatekijöitä, monisairastavuus sekä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä (11 Hartvigsen J, Hancock M, ­Kongsted A ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. What is low back pain and why we need to pay attention. Lancet 2018;391:2356–67.).

Pitkittyneen tai toistuvan alaselkäkivun uhatessa toiminta- ja työkykyä kuntoutussuunnitelmassa tulisikin ottaa huomioon potilaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja suunnitelma pitäisi tehdä viimeistään kuuden viikon kuluttua oireiden alkamisesta (44 Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus “Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa”. Suositus annettu 1.11.2018. https://palveluvalikoima.fi/en/recommendations.).

Start-selkäkyselyn suuren riskin luokka kasvatti kroonistumisen todennäköisyyden yli kaksinkertaiseksi (11 Hartvigsen J, Hancock M, ­Kongsted A ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. What is low back pain and why we need to pay attention. Lancet 2018;391:2356–67.). Tämä sopii suomalaisen väestötutkimuksen havaintoon, että masentuneisuus ja ahdistusoireet sekä pelko-välttämisuskomukset korostuivat suuren riskin luokassa (55 Simula AS, Ruokolainen O, Oura P ym. Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Sci Rep 2020;10:290.).

Tuoreen meta-analyysin mukaan Start-selkäkyselyn käyttöön pohjautuva hoitomalli on kustannusvaikuttava (66 Hall JA, Jowett S, Lewis M, ­Oppong R, Konstantinou K. ­The STarT Back stratified care model for nonspecific low back pain: a model-based evaluation of long-term cost-effectiveness. ­Pain 2021;162:702–10.). Kyselyn käyttö selkäpotilaiden arvioinnissa on yhtenä keskeisenä osiona näyttöön pohjautuvassa selkäkivun hoitomallissamme, jonka vaikuttavuutta arvioimme perusterveydenhuollossa (77 Simula AS, Malmivaara A, Booth N, Karppinen J. A classification-based approach to low back pain in primary care – Protocol for a Benchmarking Controlled Trial. BMC Fam Pract 2020;21:61.). Toinen tärkeä elementti on uusi potilasopas (88 Simula AS, Jenkins HJ, Holopainen R ym. Transcultural adaption and preliminary evaluation of “Understanding low back pain” patient education booklet. BMC Health Serv Res 2019;19:1010.), jonka vaikuttavuudesta selkäkipuun liittyvien kuvantamisten ja sairauspoissaolojen vähentämisessä on alustavaa näyttöä (julkaisematon käsikirjoitus).

Lue myös

Monia selkäkivun kroonistumista lisääviä tekijöitä on vaikeaa muokata, mutta ei mahdotonta. Akuutissa alaselkäkivussa ensisijainen lääkitys on tulehduskipulääke, ei opioidi (22 Stevans JM, Delitto A, Khoja SS ym. Risk factors associated with transition from acute to chronic low back pain in US patients seeking primary care. JAMA Netw Open 2021;4:e2037371.,99 Foster NE, Anema JR, Cherkin D ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. Prevention and treatment of low back pain: evidence, challenges, and promising directions. Lancet 2018;391:2368–83.). Alaselkäpotilaita ei pidä kuvata eikä erikoislääkäriä konsultoida akuutissa vaiheessa, ellei ole epäilyä vakavasta tai spesifisestä sairaudesta – eli juuri päinvastoin kuin vakuutusyhtiöiden käytäntö tuki- ja liikuntaelinongelmien arvioinnissa ja hoidossa.

Hoitokäytäntöjen pohjautumisen näyttöön tulisi olla vähimmäisvaatimus terveydenhuollossa. Tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa fysioterapeutin suoravastaanotto on kustannusvaikuttavaa (1010 Hon S, Ritter R, Allen DD. Cost-effectiveness and outcomes of direct access to physical therapy for musculoskeletal disorders compared to physician-first access in the United States: Systematic review and meta-analysis. Phys Ther, verkossa ensin 27.11.2020. doi: 10.1093/ptj/pzaa201) ja oikeaoppinen suoravastaanotto perustuu vahvasti näyttöön (1111 Piscitelli D, Furmanek MP, ­Meroni R, De Caro W, Pellicciari L. Direct access in physical therapy: a systematic review. Clin Ter 2018;169:e249–60.,1212 Sun E, Moshfegh J, Rishel CA, ­Cook CE, Goode AP, George SZ. Association of early physical therapy with long-term opioid use among opioid-naive patients with musculoskeletal pain. JAMA Netw Open 2018;1:e185909.).

Uskon, että tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoitopolkuja parantaisi edelleen ammattilaisten koulutus. Potilastietojärjestelmän antamat huomautukset näyttöön perustumattomista tutkimus- ja hoitokäytännöistä olisivat hyvä apu käytännön työssä.

Kirjoittajat
Jaro Karppinen
LT, fysiatrian professori
Oulun yliopisto, fysiatrian klinikka, Medical Research Center Oulu, OYS ja
Työterveyslaitos, Oulu
Sidonnaisuudet

Jaro Karppinen: Konsultointipalkkiot (Pfizer), luentopalkkiot (Movedoc), tekijänpalkkiot (Duodecim), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Terveystalo).

Kirjallisuutta
1
Hartvigsen J, Hancock M, ­Kongsted A ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. What is low back pain and why we need to pay attention. Lancet 2018;391:2356–67.
2
Stevans JM, Delitto A, Khoja SS ym. Risk factors associated with transition from acute to chronic low back pain in US patients seeking primary care. JAMA Netw Open 2021;4:e2037371.
3
Hill JC, Dunn KM, Lewis M ym. A primary care back pain screening tool: identifying patient subgroups for initial treatment. Arthritis Rheum 2008;59:632–41.
4
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus “Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa”. Suositus annettu 1.11.2018. https://palveluvalikoima.fi/en/recommendations.
5
Simula AS, Ruokolainen O, Oura P ym. Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Sci Rep 2020;10:290.
6
Hall JA, Jowett S, Lewis M, ­Oppong R, Konstantinou K. ­The STarT Back stratified care model for nonspecific low back pain: a model-based evaluation of long-term cost-effectiveness. ­Pain 2021;162:702–10.
7
Simula AS, Malmivaara A, Booth N, Karppinen J. A classification-based approach to low back pain in primary care – Protocol for a Benchmarking Controlled Trial. BMC Fam Pract 2020;21:61.
8
Simula AS, Jenkins HJ, Holopainen R ym. Transcultural adaption and preliminary evaluation of “Understanding low back pain” patient education booklet. BMC Health Serv Res 2019;19:1010.
9
Foster NE, Anema JR, Cherkin D ym. Lancet Low Back Pain Series Working Group. Prevention and treatment of low back pain: evidence, challenges, and promising directions. Lancet 2018;391:2368–83.
10
Hon S, Ritter R, Allen DD. Cost-effectiveness and outcomes of direct access to physical therapy for musculoskeletal disorders compared to physician-first access in the United States: Systematic review and meta-analysis. Phys Ther, verkossa ensin 27.11.2020. doi: 10.1093/ptj/pzaa201
11
Piscitelli D, Furmanek MP, ­Meroni R, De Caro W, Pellicciari L. Direct access in physical therapy: a systematic review. Clin Ter 2018;169:e249–60.
12
Sun E, Moshfegh J, Rishel CA, ­Cook CE, Goode AP, George SZ. Association of early physical therapy with long-term opioid use among opioid-naive patients with musculoskeletal pain. JAMA Netw Open 2018;1:e185909.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.