• Riitta Kaarteenaho
  • Tuula Vasankari

Miten keuhkosyövän ennustetta voisi parantaa?

Kuvituskuva 1

Riitta Kaarteenaho

Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen puheenjohtaja

professori, ylilääkäri

Oulun yliopisto, sisätautien tutkimusyksikkö ja Medical Research Center (MRC) Oulu

OYS, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue

Riitta Kaarteenaho@oulu.fi

Suomessa keuhkosyövän ilmaantuvuus on miesten syövistä toiseksi ja naisten syövistä kolmanneksi suurin, mutta siitä johtuva kuolleisuus on suurin molemmilla (11 Ferlay J ym. Cancer incidence and mortality patterns in Europe: Estimates for 40 countries and 25 major cancers in 2018. Eur J Cancer 2018;103:356–87.). Pohjoismaisen syöpärekisterin mukaan Suomessa keuhkosyövän ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, joskin ero on pieni (22 http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/frame.asp). Viiden vuoden kuluttua diagnoosista elossa on keuhkosyöpää sairastavista suomalaisista miehistä 11 % ja naisista 15 % (33 http://syoparekisteri.fi). Keuhkosyöpää sairastavista miehistä on Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista 16 % eli 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa (22 http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/frame.asp). Useissa muissa syövissä on tilanne toinen; esimerkiksi rinta- ja eturauhassyöpää sairastavien suomalaisten ennuste on Pohjoismaiden paras.

Keuhkosyövän ennuste on ollut aiemmin Pohjoismaiden huonoin Tanskassa, mutta pitkäjänteinen kehitystyö on muuttanut tilanteen. Tanskassa on vuodesta 2000 alkaen kirjattu sähköisesti laaturekisteriin kuukausittain kaikki keuhkosyöpätapaukset, diagnostiset ja kirurgiset toimenpiteet, onkologiset hoidot ja komplikaatiot. Rekisteri auditoidaan vuosittain (44 Jacobsen E, Rasmunssen TR. The Danish lung cancer registry. Clin Epidemiol 2016;8:537–41.). Rekisteriä käytetään hoidon laadun seuraamiseen, mutta myös tutkimukseen. Tuloksia on julkaistu esimerkiksi keuhkosyöpäpotilaan nopeasta hoitopolusta (55 Iachina M ym. Transfer between hospitals as a predictor of delay in diagnosis and treatment of patients with non-small cell lung cancer – a register based cohort study. BMC Health Serv Res 2017;17:267.).

Voimme vain spekuloida, mistä ennusteen erot johtuvat.

Keuhkosyövän ennuste on parantunut myös Norjassa (66 Brustugun OT ym. Substantial nation-wide improvement in lung cancer relative survival in Norway from 2000 to 2016. Lung Cancer Aug 2018;122:138–45.). Ruotsissa keuhkosyövän ilmaantuvuus on miehillä pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja ero johtunee tupakoinnin vähäisyydestä (11 Ferlay J ym. Cancer incidence and mortality patterns in Europe: Estimates for 40 countries and 25 major cancers in 2018. Eur J Cancer 2018;103:356–87.). Ruotsin, Norjan ja Tanskan keuhkosyöpärekistereistä saadaan sellaisia tietoja, joita Suomessa ei ole saatavilla suoraan. Voimme vain spekuloida, mistä ennusteen erot johtuvat. Hakeutuvatko potilaat tutkimuksiin Suomessa hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa tai ovatko keuhkosyöpää sairastavat suomalaiset monisairaampia? Saako suomalainen keuhkosyöpäpotilas sopivan hoidon mahdollisimman nopeasti?

Keuhkosyövän hoidon kehittämistä Suomessa pohdittiin elokuussa 2018 pidetyssä asiantuntijakokouksessa. Pohjoismaisittain huonomman ennusteen taustalla voi olla useita tekijöitä, ja ne saattavat vaihdella alueittain. Jotta tilannetta pystytään parantamaan, tarvitaan riittävät tiedot keuhkosyövän hoitoketjuista koko maassa ja myös alueittain, perusterveydenhuollon roolia unohtamatta. Suoria rekisteritietoja hoidoista ja diagnostiikasta ei ole saatavilla, vaan tietoa täytyy kerätä joko hoitavista yksiköistä tai kansallisesta hoitoilmoitusjärjestelmästä. Yksikkökohtaisen selvityksen perusteella voitaisiin tehdä kansalliset toimenpide-ehdotukset keuhkosyövän hoidon ja ennusteen parantamiseksi, mutta se vaatii aikaa ja resursseja.

Toimiva laaturekisteri auttaisi hoidon kehittämistä, sillä nykyisessä tilanteessa riittävien tietojen saaminen selvitystyön pohjaksi vaatii huomattavia resursseja. Yksi vaihtoehto asian edistämiseksi voisi olla kansallinen kehittämishanke aiemmin toteutettujen astma-, keuhkoahtaumatauti- ja allergiaohjelmien tapaan. Se taas edellyttää useiden kansallisten organisaatioiden osallistumista.

Kiitämme keuhkosyövän asiantuntijatyöryhmää kommenteista.

Lisää aiheesta

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen
Syöpäsäätiöltä apurahoja ennätykselliset 7 miljoonaa euroa
Syöpäpotilaiden oireiden hoitoon tulisi keskittyä enemmän

Kirjoittajat
Riitta Kaarteenaho
Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen puheenjohtaja
professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto, sisätautien tutkimusyksikkö ja Medical Research Center (MRC) Oulu
OYS, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue
Riitta Kaarteenaho@oulu.fi
Tuula Vasankari
pääsihteeri, Filha ry
työelämäprofessori, keuhkosairausoppi ja allergologia, Turun yliopisto
tuula.vasankari@filha.fi
Sidonnaisuudet

Riitta Kaarteenaho: Konsultointipalkkio (GSK), luentopalkkiot (Boehringer-Ingelheim, Ratiopharm, Roche), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Tuula Vasankari: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Ferlay J ym. Cancer incidence and mortality patterns in Europe: Estimates for 40 countries and 25 major cancers in 2018. Eur J Cancer 2018;103:356–87.
2
http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/frame.asp
3
http://syoparekisteri.fi
4
Jacobsen E, Rasmunssen TR. The Danish lung cancer registry. Clin Epidemiol 2016;8:537–41.
5
Iachina M ym. Transfer between hospitals as a predictor of delay in diagnosis and treatment of patients with non-small cell lung cancer – a register based cohort study. BMC Health Serv Res 2017;17:267.
6
Brustugun OT ym. Substantial nation-wide improvement in lung cancer relative survival in Norway from 2000 to 2016. Lung Cancer Aug 2018;122:138–45.

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Meilahden sisätautipuolen huolet eivät ole hälvenneet

Yt-neuvotteluja Helsingin ja HUS:n päivystysten yhdistämiseen liittyen jatketaan.

Tieteessä
Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Ajassa
Mitä JUKO:n lakkovarautuminen tarkoittaa?

– Lääkäriliitolla on itsenäinen neuvotteluoikeus Lääkärisopimuksesta, ja Lääkäriliitto myös päättää itse siitä, koska menee lakkoon, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm sanovat.

Tieteessä
Myrkytys – neljä tapaa hoitaa

”Treat the patient, not the poison” on hyvä perussääntö.

Tieteessä
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä.

Tieteessä
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään

Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero.

Tieteessä
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa

Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä.