1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten pitkä ja pitävä on koronaimmuniteetti?
Tiede­pääkirjoitus 9/2021 vsk 76 s. 531

Miten pitkä ja pitävä on koronaimmuniteetti?

Kuvituskuva 1

Heikki Arvilommi

Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana espanjantaudista lähtien pandemiat ovat olleet pääosin influenssavirusten aiheuttamia. Näiden virusten ominaisuuksia ja niiden aikaansaamaa immuunivastetta on opittu tuntemaan, ja tietoa käytetään virusten torjuntaan. Nyt meitä piinaava SARS-CoV-2 on ensimmäinen koronavirus pandemian aiheuttajana ja uudenlainen. Tosin sitä edeltäneet SARS- ja MERS-epidemiat antoivat koronavirusten ominaisuuksista oppia, joka auttoi pandemian torjunnassa. Siltikään emme vielä tiedä tarpeeksi immuunipuolustuksesta virusta vastaan tai toisaalta viruksen valmiuksista väistellä sitä.

Hankinnainen immuniteetti viruksia kohtaan vaihtelee aika yllättävästi. Joitakin vastaan saa taudista tai rokotuksista elinikäisen vastustuskyvyn, esimerkkinä vaikka tuhkarokko, kun taas toisten kanssa käydään ikään kuin asemasotaa. Vastakkain ovat immuniteetin hiipuminen ja virusten muuntuminen. Tällaista on kamppailu myös lasten hengitystieinfektioita aiheuttavia koronaviruksia vastaan.

Rokotesuojan kestosta infektion luomaan suojaan verrattuna on vaikeaa esittää arvioita.

Nykypandemian aikana on esitetty epäilyksiä immuunivasteen tehosta ja kestosta. Niihin ovat antaneet aihetta raportoidut uusintainfektiot. Vasta äskettäin on julkaistu perusteellisempia tutkimuksia COVID-19-taudin herättämästä immuunivasteesta. Sekä lievä että vaikeampi tauti on yleisesti johtanut hyvään vasta-ainevasteeseen ja lisännyt virusspesifisiä B-muistisoluja sekä T-soluja (11 Dan JM, Mateus J, Kato Y ym. Immunological memory to SARS-CoV-2 assessed for up to eight months after infection. Science 2021;371. doi: 10.1126/science.abf4063). Sanottavaa hiipumista ei näkynyt 6–8 kuukauden seurannassa; toisessa tutkimuksessa vasteen todettiin säilyvän ainakin 3 kuukautta (22 Rodda LB, Netland J, Shehata L ym. Functional SARS-CoV-2-specific immune memory persists after mild COVID-19. Cell 2021;184:169–83. https://doi.org/10.1016/j.cell.2020.11.029).

Ehkä kiinnostavinta tietoa tuo tutkimus, jossa potilaiden immuniteettia testattiin 40 päivän ja 6 kuukauden kohdalla (33 Gaebler C, Wang Z, Lorenzi JCC ym. Evolution of antibody immunity to SARS-CoV-2. Nature, verkossa 18.2.2021. https://doi.org/10.1038/s41586-021-03207-w). Virusspesifinen IgG-taso laski jopa 80 % ensimmäisen ja toisen mittauksen välillä, mutta B-muistisolujen määrä ei. Immunologisen kypsymisen merkkinä muistisoluista sikiävät solut tuottivat spesifiteetiltään laajempia vasta-aineita, jotka neutraloivat virusta paremmin. Jännittävää oli, että osalta toipilaista viruksen osasia löytyi biopsioilla ohutsuolen limakalvoista. Se voi olla tärkeää immuniteetin keston kannalta, kun antigeeneja on pitkään tarjolla. Näin voi stimuloitua myös IgA-välitteinen ensilinjan puolustus limakalvoilla eli viruksen saapumisalueilla.

Lue myös

COVID-19-infektio näyttää siis herättävän asiallisen vasteen. Vasteesta rokotteisiin on suppeampaa tietoa lähinnä rokotevalmistajien julkaisemissa tutkimuksissa. Rokotesuojan kestosta infektion luomaan suojaan verrattuna on siten vaikeaa esittää arvioita. Yksi ero rokotteen ja infektoivan viruksen välillä ansaitsee kuitenkin pohdintaa. Ainakin kaikki nyt käytössä olevat rokotteet sisältävät vain piikkiproteiinia, jota virus tarvitsee soluihin tarttuakseen. Verrattuna kokonaiseen infektoivaan virukseen sen herättämä immuunivaste on suppeampi. Tämä saattaa antaa virukselle paremmat mahdollisuudet väistelylle esimerkiksi vain piikkiproteiinia muuntelemalla – jota se näyttää jo harrastavan. Vastaava tilanne on todettu influenssa A -viruksen kohdalla (44 Krammer F. The human antibody response to influenza A virus infection and vaccination. Nat Rev Immunol 2019;19:383–97.). Tautivaste on lavea ja pitkä, kun taas rokotteella saadaan kapea, hiipuva ja vaatimaton vaste, josta puuttuu myös IgA.

Mitä siis on odotettavissa? Häipyykö SARS-CoV-2 rokotusvasteen ansiosta ja jättää ihmiskunnan rauhaan? Vai odottaako meitä jatkosota, kuten influenssavirustakin vastaan?

Pyytämättä ja yllättäen ilmestyi juuri Nature-lehden järjestämä kysely, jossa kysymys esitettiin sadalle maailman johtavalle immunologille, virologille tai infektiotutkijalle. Yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että koronavirus jää endeemiseksi maailman taskuihin. Tai kenties se muuntuu lasten nuhavirukseksi jo olevien koronavirusten malliin. Infektion tai rokotusten aikaansaaman vastustuskyvyn laatu ratkaisee. Ja tietysti viruksen muuntuminen.

Kirjoittajat
Heikki Arvilommi
LKT, tutkimusprofessori emeritus
Sidonnaisuudet

Heikki Arvilommi: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Dan JM, Mateus J, Kato Y ym. Immunological memory to SARS-CoV-2 assessed for up to eight months after infection. Science 2021;371. doi: 10.1126/science.abf4063
2
Rodda LB, Netland J, Shehata L ym. Functional SARS-CoV-2-specific immune memory persists after mild COVID-19. Cell 2021;184:169–83. https://doi.org/10.1016/j.cell.2020.11.029
3
Gaebler C, Wang Z, Lorenzi JCC ym. Evolution of antibody immunity to SARS-CoV-2. Nature, verkossa 18.2.2021. https://doi.org/10.1038/s41586-021-03207-w
4
Krammer F. The human antibody response to influenza A virus infection and vaccination. Nat Rev Immunol 2019;19:383–97.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.