1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten työterveyshuolto kohtaa palvelujen suurkäyttäjät
Tiede­pääkirjoitus 1-2/2021 vsk 76 s. 7

Miten työterveyshuolto kohtaa palvelujen suurkäyttäjät

Faktakuva

Tiia Reho

Terveyspalveluja paljon käyttävä on usein monisairas ja kokee elämänlaatunsa ja terveytensä huonoksi. Palvelujen suurkäyttäjiin liittyviä tekijöitä on selvitetty kaikilla terveydenhuollon sektoreilla Suomessa. Viimeksi työterveyshuollossa on tunnistettu, että pieni joukko potilaita käyttää huomattavan osan sairaanhoidon palveluista. Palvelujen runsas käyttö on yhteydessä myös työkyvyttömyyteen lähivuosina (11 Reho T. Työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajat ja työkyvyttömyys. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1485-9).

Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössä työkyvyttömyyden ehkäisy nostetaan keskeisimmäksi tavoitteeksi, tukeehan työssäolo sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia (22 Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1.). Työkyvyttömyyden riskitekijöistä moni liittyy sosiodemografisiin tekijöihin ja työhön, osa sairauksiin ja elintapoihin. Valtaosa näistä tiedoista ei löydy rakenteisena potilastietojärjestelmistä, eikä niitä siksi voi käyttää työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa. Työkyvyttömyyden uhkan tunnistamiseen on käytössä muita keinoja, kuten kyselyt ja sairauspoissaolojen seuranta (33 Liira J. Miten työterveyshuolto arvioi ja tukee työkykyä. Suom Lääkäril 2020;75:1437–40.), mutta täydentäville keinoille on tarvetta.

Työkyvyn tuki ei toteudu, jos työkyvyttömyyden uhkaa ei tunnisteta.

Osan työterveyshuollon sairaanhoidosta toteuttavat muut kuin yrityksen nimetyt työterveyslääkärit – tai ylipäänsä työterveyslääkärit. Työterveyshuollon sairaanhoito tukee työkyvyttömyyden ehkäisyä parhaiten, kun uhka tunnistetaan sairauskäynneillä ja vastuutyöterveystiimi arvioi ja käynnistää työkyvyn tukitoimet. Työkyvyn tuki ei toteudu, jos uhkaa ei tunnisteta, tiimille ohjaus epäonnistuu tai työkyvyn tukemiseksi tehty suunnitelma jää tekemättä tai on puutteellinen.

Suurkäyttäjien automaattinen tunnistaminen ja ohjaaminen vastuutiimille mahdollistaa yhteisen suunnitelman tekemisen työkyvyn tukemiseksi. Tunnistaminen on jo käynnistetty monissa paikoissa – seuraava askel on mielekkään työkykysuunnitelman laatiminen. Työterveyshuoltoa ohjaava asetus suosittaa laatimaan työkykyä tukevan terveyssuunnitelman (44 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708), joka on ajatuksellisesti vastaava kuin potilaan hoitosuunnitelma (55 Winell K, Mikkola I, Kuronen L, Liira H. Hoitosuunnitelma yhteiseksi työkaluksi pitkäaikaissairauksien avohoitoon. Suom Lääkäril 2019;74:41–6.). Työterveyshuollossa suunnitelman tulisi keskittyä erityisesti työkykyyn vaikuttavien ja työkykyä tukevin elementtien huomioimiseen (66 Työterveyslaitos, Työkyvyn ennuste. Päivitetty 16.1.2020. https://tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/work-disability-risk). Terveyssuunnitelma mahdollistaa myös eri ammattiryhmien tarkoituksenmukaisen jatkokäytön hoidossa ja seurannassa. Laadukas terveyssuunnitelma voisi olla seuraava työterveyshuollon kehittämiskohde.

Lue myös

Tutkimuksen mukaan työterveyshuollon sairaanhoidossa kolmena peräkkäisenä vuonna suurkäyttäjiksi luokiteltujen hoidossa hyödynnettiin enemmän ammatillista kuntoutusta ja osatyökyvyttömyysetuuksia kuin muilla. Sen sijaan potilaat, joiden runsas palvelujen käyttö rajautui yhteen vuoteen, saivat seuraavina kolmena vuonna eniten pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä. Toisaalta yhteistyö työpaikan kanssa osoittautui suurkäyttäjien tilanteessa odotettua vähäisemmäksi. Palvelujen suurkäyttäjien työkyvyn tuen tehostamiselle näyttää olevan tarvetta (11 Reho T. Työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajat ja työkyvyttömyys. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1485-9).

Kaikkien työikäisiä hoitavien kollegoiden on hyvä tietää, että työterveyshuollon ehkäisevät toiminnot – työkyvyn arviointi ja tukitoimet sekä kuntoutukseen ohjaaminen kuuluvat kaikille työsuhteisille työntekijöille (77 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383). Terveyspalvelujen rinnakkaiskäyttöä tapahtuu (88 Leskelä R-L, Uimonen T, Virta L, Pikkujämsä S, Kopperoinen T, Mikkola H. Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla – Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon palvelujen vertailu. Suom Lääkäril 2017;72:355–9.), mutta työterveyshuollon suurkäyttäjien muiden palvelujen käytöstä ei ole vielä julkaistua tietoa. Työkyvyttömyyden uhka voidaan ja tuleekin tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa ja ohjata potilaita työterveyshuoltoon, mikäli epäilee työkyvyttömyyden uhkaavan. Työterveyshuollon tulee tehdä yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa (22 Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1.), ja erityisesti paljon palveluja käyttävien potilaiden tilanteessa tämä koordinoiva rooli saisi korostua.

Kirjoittajat
Tiia Reho
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, kliininen opettaja
Tampereen yliopisto
asiantuntijalääkäri, Varma Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
työterveyslääkäri, Pihlajalinna
Sidonnaisuudet

Tiia Reho: Työsuhde (Tampereen yliopisto, Pihlajalinna, Varma, Työterveyslaitos).

Kirjallisuutta
1
Reho T. Työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajat ja työkyvyttömyys. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1485-9
2
Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1.
3
Liira J. Miten työterveyshuolto arvioi ja tukee työkykyä. Suom Lääkäril 2020;75:1437–40.
4
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708
5
Winell K, Mikkola I, Kuronen L, Liira H. Hoitosuunnitelma yhteiseksi työkaluksi pitkäaikaissairauksien avohoitoon. Suom Lääkäril 2019;74:41–6.
6
Työterveyslaitos, Työkyvyn ennuste. Päivitetty 16.1.2020. https://tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/work-disability-risk
7
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
8
Leskelä R-L, Uimonen T, Virta L, Pikkujämsä S, Kopperoinen T, Mikkola H. Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla – Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon palvelujen vertailu. Suom Lääkäril 2017;72:355–9.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.