Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista (11 Giudice LC. Clinical practice. Endometriosis. N Engl J Med 2010;362:2389–98.). Tämä tarkoittaa, että maassamme on lähes 200 000 tästä taudista kärsivää (22 Endometrioosiyhdistys. https://korento.fi). Kuukautisiin liittyvä voimakas kipu alkaa usein jo varhaisnuoruudessa, mutta valitettavasti viive diagnoosiin on edelleen liian pitkä, keskimäärin 7 vuotta. Endometrioosioireet voivat olla taudin asteen ja sijainnin mukaan hyvin vaihtelevia ja monimuotoisia, minkä vuoksi tautia ei aina osata epäillä (33 Suvitie P. Milloin epäilen endometrioosia? Suom Lääkäril 2020;75:884–90.).
Endometrioosi on krooninen estrogeeniriippuvainen tulehdussairaus, jonka etiologia on edelleen huonosti tunnettu. Sairaus aiheuttaa kroonista kipua ja heikentää merkittävästi naisen elämänlaatua. Varhain, mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaannuttua aloitettu hormonihoito, jolla pyritään vuodottomuuteen, on hyvän hoidon kulmakivi. Tänä päivänä siihen on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja (44 Uimari O, Terho A, Koivurova S, Niinimäki M. Endometrioosin lääkkeellinen hoito. Suom Lääkäril 2020;75:896–901.). Yhdistelmäpillerit on mahdollista aloittaa hyvinkin nopeasti kuukautisten alkamisen jälkeen, heti oireiden ilmaannuttua, ja hormonikierukka soveltuu hyvin myös nuorille.
Vaativa endometrioosikirurgia tulisi Suomessa keskittää.
Jos tautia ei hoideta, se etenee. Pahimmillaan kipu kroonistuu neuropaattiseksi kivuksi, jolloin perinteisistä kipulääkkeistä tai hormonihoidosta ei saada enää hyötyä. Yhä useampi endometrioosipotilas onkin kipupoliklinikan asiakas, ja valitettavasti sinne on jouduttu ohjaamaan myös teini-ikäisiä.
Vaikka vatsaontelon tähystys on diagnostiikan kultainen standardi, myös magneettikuvaus ja parantuneet kaikututkimusmenetelmät ovat ottaneet sijaa (55 Joronen K, Komar G. Kuvantamistutkimukset endometrioosin diagnostiikassa. Suom Lääkäril 2020;75:891–5.). Pelkästään diagnostisena tutkimuksena laparoskopiaa ei enää käytetä. Perusteellisella anamneesilla ja kuvantamismenetelmillä päästään yleensä hyvään diagnoositarkkuuteen.
Endometrioosin leikkaushoito tulisi toteuttaa oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Se on vaativaa kirurgiaa, jossa tarvitaan usein muidenkin operatiivisten alojen kuten gastrokirurgian ja urologian erikoisosaamista. Leikkaus tulisi suunnitella etukäteen niin hyvin, että kaikki näkyvät endometrioosimuutokset, jotka on mahdollista poistaa, saataisiin poistettua yhdessä leikkauksessa. Tämän vuoksi vaativa endometrioosikirurgia tulisi Suomessa keskittää (66 Setälä M, Härkki P. Endometrioosin kirurginen hoito. Suom Lääkäril 2020;75:902–7.).
Lapsettomuus on valitettavan usein osa endometrioosipotilaan elämää. Lasta toivottaessa hormonihoito ei ole mahdollista, joten tuolloin oireet usein palaavat – henkisen kuormituksen päälle. Hedelmöityshoidoilla voidaan kuitenkin auttaa suurinta osaa endometrioosipotilaista. Joskus tauti diagnosoidaan vasta lapsettomuustutkimuksissa.
Endometrioosi vaikuttaa parisuhteeseen, seksuaalisuuteen, perhe-elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja työelämään. Yksilöllisen kärsimyksen lisäksi sairaudella on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä sen vuoksi perheen lapsiluku saattaa jäädä toivottua pienemmäksi.
Endometrioosia sairastavalla on oikeus tulla kuulluksi, eikä oireita pitäisi koskaan vähätellä. Koska kyseessä on hyvin intiimi vaiva, luottamus hoitavaan lääkäriin on ensiarvoisen tärkeää. Luottamus korostuu erityisesti silloin, kun joudutaan tekemään jatkuvia lääkehoitokokeiluja. Vaikeassa taudinkuvassa tarvitaan mm. fysioterapeutin, psykologin ja seksuaaliterapeutin moniammatillista yhteistyötä. Endometrioosiyhdistys tekee arvokasta työtä jakamalla tietoutta ja antamalla vertaistukea (22 Endometrioosiyhdistys. https://korento.fi).
Tämän teemanumeron katsauksissa käydään kattavasti läpi nykytietämys endometrioosin diagnostiikasta ja hoidosta. Teemanumeron ensimmäisessä katsauksessa valotetaan sitä, milloin sairautta pitäisi osata epäillä (33 Suvitie P. Milloin epäilen endometrioosia? Suom Lääkäril 2020;75:884–90.). Arvoisat kollegat, on vihdoin aika lyhentää viivettä endometrioosin diagnostiikassa.