1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Monisairastavuus – uusi kansantautiko?
Tiede­pääkirjoitus 50-52/2016 vsk 71 s. 3212 - 3213

Monisairastavuus – uusi kansantautiko?

Kuvituskuva 1

Timo Strandberg

geriatrian professori

Helsingin ja Oulun yliopistot sekä HYKS

timo.strandberg@helsinki.fi

Kuvituskuva 2

Riitta Antikainen

geriatrian professori

Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Oulun kaupunginsairaala

   

Monisairastavuus määritellään tilaksi, jossa yksilöllä on vähintään kaksi pitkäaikaissairautta tai muuta merkittävää kliinistä tilaa tai toiminnanvajausta, kuten heikko kuulo tai näkö tai pitkäaikainen kipu (11 National Guideline Centre (UK). Multimorbidity: Assessment, prioritisation and management of care for people with commonly occurring multimorbidity. National Institute for Health and Care Excellence (UK) 2016.). Suuressa brittitutkimuksessa (22 Barnett K, Mercer SW, Norbury M, Watt G, Wyke S, Guthrie B. Epidemiology of multimorbidity and implications for health care, research, and medical education: a cross-sectional study. Lancet 2012;380:37–43.) vähintään yksi 40 tällaisesta tilasta todettiin 42 %:lla väestöstä. Monisairastavuuden esiintyvyydeksi saatiin 23 % ja se kasvoi iän myötä. Erään tutkimuksen (33 Garin N, Koyanagi A, Chatterji S ym. Global multimorbidity patterns: a cross-sectional, population-based, multi-country study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2016;71:205–14.) mukaan suomalaisten 50 vuotta täyttäneiden monisairastavuuden esiintyvyys oli 68 %. Tähän vaikuttivat tarkastelluista 12 kroonisesta tilasta erityisesti kohonneen verenpaineen, ylipainon ja nivelvaivojen yleisyys. Monisairastavuuden ilmaantuvuuskäyrässä on kaksi huippua, ensimmäinen 50–60 vuoden iässä, jolloin mm. valtimotaudit ja diabetes usein ilmaantuvat, ja toinen yli 75-vuotiailla (44 www.who.int/ageing/publications/world-report-2015).

Tietyillä sairauksilla on taipumus esiintyä yhdessä (55 Sinnige J, Braspenning J, Schellevis F, Stirbu-Wagner I, Westert G, Korevaar J. The prevalence of disease clusters in older adults with multiple chronic diseases--a systematic literature review. PLoS One 2013;8(11):e79641.). Vanhusten monisairastavuuden keskeisiä komponentteja ovat sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, masennus, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja dementia sekä varsinkin kohonnut verenpaine. Monisairastavuus heikentää elämänlaatua ja lisää kuolleisuutta, ja monisairaat käyttävät eniten terveydenhoidon palveluja (66 Salisbury C. Multimorbidity: redesigning health care for people who use it. Lancet 2012;380:7–9.). Monisairastavuus johtaa myös monilääkitykseen, ja yksittäisten sairauksien ilmeneminen voi muuttua yhdistelmissä. Lisäksi yhteisvaikutukset johtavat elimistön suurempaan rasitukseen, vaste stressitekijöihin muuttuu, ja yksilö on näin hauraampi. Sairauksien määrään perustuva indeksi onkin yksi tapa määritellä elimistön haurastumista eli gerasteniaoireyhtymää (77 Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Antikainen R. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017 (painossa).).

Yksittäisten sairauksien ilmeneminen voi muuttua yhdistelmissä.

Terveydenhuolto on perinteisesti keskittynyt yhden sairauden hyvään hoitoon kerrallaan. Lääketieteen kehittyessä ja hoitosuositusten lisääntyessä "hyvä" tai näyttöön perustuva hoito käy yhä monimutkaisemmaksi – usein myös kalliimmaksi. Sopivimman hoidon löytäminen vaatii kokemusta ja taitavaa navigointia ehkä ristiriitaistenkin hoitosuositusten välillä (88 Finne-Soveri H. Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin? Suom Lääkäril 2016;71:1739–40.). Lääkehoidossa tasapainoillaan monilääkityksen haittojen ja alihoidon välillä, mutta esimerkiksi useiden preventiolääkkeiden hyödyn on todettu säilyvän myös monisairailla (99 Tinetti ME, McAvay G, Trentalange M, Cohen AB, Allore HG. Association between guideline recommended drugs and death in older adults with multiple chronic conditions: population based cohort study. BMJ 2015;351:h4984.). Tällöin itseisarvoinen lääkehoidon lopettaminen voi johtaa eettisiin ongelmiin (1010 Strandberg TE. Deprescribing statins -- Is it ethical? J Am Geriatr Soc 2016;64:1926–7.).

Lue myös

Terveydenhuollon tulee sopeutua siihen, että sen sijaan, että otetaan kantaa vanhuksen yksittäiseen sairauteen kerrallaan, otetaankin huomioon myös muut tilaa huonontavat sairaudet, kognitio, monilääkitys ja muut potilaan yksilölliset ominaisuudet (11 National Guideline Centre (UK). Multimorbidity: Assessment, prioritisation and management of care for people with commonly occurring multimorbidity. National Institute for Health and Care Excellence (UK) 2016.,1111 Tinetti ME, Esterson J, Ferris R, Posner P, Blaum CS. Patient priority-directed decision making and care for older adults with multiple chronic conditions. Clin Geriatr Med 2016;32:261–75.). Näin voidaan vähentää tarpeettomia tutkimuksia, hoitoja, sairaalajaksoja ja samalla kustannuksia. Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (1212 Kerminen H, Jämsen E, Jäntti P, Huhtala H, Strandberg T, Valvanne J. How Finnish geriatricians perform comprehensive geriatric assessment in clinical practice? Eur Geriatr Med 2016;7:454–8.) on tässä avainasemassa. Jo 10 vuotta sitten ruotsalainen geriatri Gunnar Akner esitti monisairaiden vanhusten hoitoon mallia, jossa korostettiin mm. avohoidon merkitystä, henkilöstön hyvää geriatrista koulutusta ja potilaskeskeistä toimintaa (1313 Strandberg T, Seppänen ML. Monisairaat vanhukset – ruotsalainen hoitomalli. Suom Lääkäril 2007;62:4792–3.).

Näitä näkökohtia on painotettu myös suomalaisessa monisairaan vanhuksen kuntouttavassa hoitopolussa (88 Finne-Soveri H. Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin? Suom Lääkäril 2016;71:1739–40.). Jos kokonaisvaltaista geriatrista arviota ei aina pystytä tekemään, geriatrisen koulutuksen ja näkemyksen levittäminen on tärkeää kaikilla hoidon tasoilla. Geriatriaan perehtyneen yleislääkärin – yhdessä moniammatillisen ryhmänsä kanssa – tulisi taata kokonaisvaltainen arvio, hoidon jatkuvuus ja monisairaan potilaan omien arvovalintojen huomioiminen.

Luontevin tapa hallita monisairastavuutta olisi kuitenkin sairauksien ehkäisy. Se ei välttämättä johda "preventioparadoksiin", jonka mukaan sairauksien ehkäisy auttaa elämään pitempään, mutta altistaa monisairastavuudelle. Tuore amerikkalaistutkimus osoitti, että jos oli välttynyt sepelvaltimoiden mikrokalkkeutumilta 80-vuotiaaksi, myös dementoitumisen riski oli pienempi (1414 Kuller LH, Lopez OL, Mackey RH ym. Subclinical cardiovascular disease and death, dementia, and coronary heart disease in patients 80+ years. J Am Coll Cardiol 2016;67:1013–22.). Sairauksien pakkautumisteorian mukaan on mahdollista tiivistää sairastaminen lyhyeen ajanjaksoon ennen kuolemaa (1515 Fries JF. Aging, natural death, and the compression of morbidity. N Engl J Med 1980;303:130–5.). Tämä edellyttää kuitenkin elämänaikaista preventiota, hoitoa ja kuntoutusta, eikä se ole kaikkien sairauksien osalta vielä mahdollista.

Kirjoittajat
Timo Strandberg
geriatrian professori
Helsingin ja Oulun yliopistot sekä HYKS
timo.strandberg@helsinki.fi
Riitta Antikainen
geriatrian professori
Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Oulun kaupunginsairaala
Kirjallisuutta
1
National Guideline Centre (UK). Multimorbidity: Assessment, prioritisation and management of care for people with commonly occurring multimorbidity. National Institute for Health and Care Excellence (UK) 2016.
2
Barnett K, Mercer SW, Norbury M, Watt G, Wyke S, Guthrie B. Epidemiology of multimorbidity and implications for health care, research, and medical education: a cross-sectional study. Lancet 2012;380:37–43.
3
Garin N, Koyanagi A, Chatterji S ym. Global multimorbidity patterns: a cross-sectional, population-based, multi-country study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2016;71:205–14.
4
www.who.int/ageing/publications/world-report-2015
5
Sinnige J, Braspenning J, Schellevis F, Stirbu-Wagner I, Westert G, Korevaar J. The prevalence of disease clusters in older adults with multiple chronic diseases--a systematic literature review. PLoS One 2013;8(11):e79641.
6
Salisbury C. Multimorbidity: redesigning health care for people who use it. Lancet 2012;380:7–9.
7
Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Antikainen R. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017 (painossa).
8
Finne-Soveri H. Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin? Suom Lääkäril 2016;71:1739–40.
9
Tinetti ME, McAvay G, Trentalange M, Cohen AB, Allore HG. Association between guideline recommended drugs and death in older adults with multiple chronic conditions: population based cohort study. BMJ 2015;351:h4984.
10
Strandberg TE. Deprescribing statins -- Is it ethical? J Am Geriatr Soc 2016;64:1926–7.
11
Tinetti ME, Esterson J, Ferris R, Posner P, Blaum CS. Patient priority-directed decision making and care for older adults with multiple chronic conditions. Clin Geriatr Med 2016;32:261–75.
12
Kerminen H, Jämsen E, Jäntti P, Huhtala H, Strandberg T, Valvanne J. How Finnish geriatricians perform comprehensive geriatric assessment in clinical practice? Eur Geriatr Med 2016;7:454–8.
13
Strandberg T, Seppänen ML. Monisairaat vanhukset – ruotsalainen hoitomalli. Suom Lääkäril 2007;62:4792–3.
14
Kuller LH, Lopez OL, Mackey RH ym. Subclinical cardiovascular disease and death, dementia, and coronary heart disease in patients 80+ years. J Am Coll Cardiol 2016;67:1013–22.
15
Fries JF. Aging, natural death, and the compression of morbidity. N Engl J Med 1980;303:130–5.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.