1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Munuaispotilaiden määrä kasvaa
Tiede­pääkirjoitus 42/2019 vsk 74 s. 2337

Munuaispotilaiden määrä kasvaa

Kuvituskuva 1

Reetta Peltonen

LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija

HYKS

Kuvituskuva 2

Ilkka Helanterä

dosentti, nefrologian erikoislääkäri

HYKS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia

   

Nefrologia on melko pieni erikoisala, mutta munuaistaudit ovat Suomen väestössä erittäin yleisiä. Arviolta 4,5 %:lla 45–74-vuotiaista suomalaisista on merkittävä munuaisten vajaatoiminta (laskennallinen glomerulusfiltraatio < 60 ml/min), ja määrä on kasvussa (11 Brück K, Stel VS, Gambaro G ym. CKD prevalence varies across the European general population. J Am Soc Nephrol 2016;27:2135–47.). Myös vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien määrä on lisääntynyt. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli noin 2 000 potilasta dialyysihoidossa ja hieman yli 3 000 eli munuaissiirteen kanssa (22 Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2017. https://www.muma.fi/files/4114/Suomen_munuaistautirekisteri_vuosiraportti_2017.pdf).

Merkittävällä osalla munuaisten vajaatoimintaa sairastavista on myös liitännäissairauksia, kuten diabetes, verenpainetauti ja muita valtimotautien riskitekijöitä. Lisäksi munuaistoiminnan heikkeneminen aiheuttaa elimistössä useita metabolisia ongelmia, jotka vaativat hoitoa ja seurantaa (ks. Wuorela ja Tertti, s. 2365) (33 Wuorela M, Tertti R. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Suom Lääkäril 2019;74:2365–9.). Munuaisten vajaatoimintaan liittyvästä sydän- ja verisuonisairastavuudesta sekä lisääntyneestä kuolleisuudesta on viime vuosina saatu lisää tutkimustietoa. Uudet lääkehoidot antavat toivoa siitä, että esimerkiksi diabetekseen liittyvien munuais-, sydän- ja verisuonitautien etenemistä pystyttäisiin tulevaisuudessa ehkäisemään paremmin (ks. Hakamäki ja Metsärinne, s. 2371) (44 Hakamäki M, Metsärinne K. Munuaispotilaan sydän- ja verisuonitautien riskit. Suom Lääkäril 2019;74:2371–5.).

On tärkeää, että perussairauden vaikutukset huomioidaan terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla.

Diabeettisen munuaistaudin jälkeen tavallisimpia syitä vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan Suomessa ovat munuaiskerästulehdukset eli glomerulonefriitit. Ne ovat melko heterogeeninen joukko sairauksia, jotka vaurioittavat munuaiskeräsiä immunologisella mekanismilla (ks. Kaartinen ym., s. 2353) (55 Kaartinen K, Martola L, Aaltonen S. Glomerulonefriitit. Suom Lääkäril 2019;74:2353–8.). Näiden tautien mekanismeista ja hoidosta on myös saatu jonkin verran uutta tietoa, mutta hoito perustuu edelleen suurelta osin verenpaineen ja proteinurian tehokkaaseen hoitoon.

Vaikean munuaisten vajaatoiminnan paras hoito on munuaisensiirto, ja siihen pyritään nykyään yhä useammin ilman edeltävää dialyysihoitoa (66 Finne P, Helanterä I, Lempinen M. Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa. Suom Lääkäril 2019;10:583.). Valtaosa munuaisensiirroista Suomessa tehdään edelleen kuolleelta luovuttajalta, mutta parhaat tulokset saadaan, jos luovuttajana on terve elävä henkilö (77 Helanterä I, Lempinen M. Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää. Suom Lääkäril 2017;34:1753.). Tuore kudoslain muutos auttaa lisäämään elävältä luovuttajalta tehtävien siirtojen määrää Suomessa.

Lue myös

Munuaisensiirto hoitomuotona ei kuitenkaan sovi kaikille munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Heille hoitona on dialyysi, jota käytetään useimmiten myös siirtoa odotettaessa. Dialyysihoito pyritään nykyään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti potilaan kotona. Tämä parantaa potilaiden elämänlaatua ja eliniän ennustetta sekä säästää kustannuksia (ks. Rauta, s. 2376) (88 Rauta V. Kotidialyysien lisääminen kannattaa. Suom Lääkäril 2019;74:2376–80.).

Lasten munuaissairauksien hoidossa Suomi on pitkään ollut edelläkävijöiden joukossa. Viime vuosina tieto etenkin munuaistautien geneettisestä taustasta on lisääntynyt merkittävästi ja potilaiden ennuste on parantunut. Vaikka lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia, myös yleislääkärien tulee tunnistaa hälyttävät oireet ja löydökset, joiden perusteella on syytä epäillä munuaisten toimintahäiriötä lapsella (ks. Jahnukainen, s. 2359) (99 Jahnukainen T. Lasten munuaissairaudet. Suom Lääkäril 2019;74:2359–64.).

Tässä teemanumerossa esitetään läpileikkaus munuaistautien kirjosta ja käydään läpi nykyhoidon kulmakiviä. Toivomme, että artikkelit auttavat kollegoita tunnistamaan munuaisten vajaatoiminnan ja siihen liittyvät riskitekijät, jotka vaikuttavat oleellisesti kokonaisvaltaiseen hoitoon. Munuaispotilaan hyvän hoidon toteutumisessa ja elämänlaadun parantamisessa on tärkeää, että perussairauden vaikutukset huomioidaan terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla.

Kirjoittajat
Ilkka Helanterä
dosentti, nefrologian erikoislääkäri
HYKS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgia
Reetta Peltonen
LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri, tutkija
HYKS
Sidonnaisuudet

Ilkka Helanterä: Konsultointipalkkiot (Aplagon, Astellas, Novartis),

luentopalkkiot (Astellas, Boehringer-Ingelheim, Fresenius, Munuais- ja

maksaliitto, Roche, Sandoz), tekijänpalkkiot (Duodecim), matka-,

majoitus- ja kongressikulut (Astellas, Chiesi, Novartis).

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Brück K, Stel VS, Gambaro G ym. CKD prevalence varies across the European general population. J Am Soc Nephrol 2016;27:2135–47.
2
Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2017. https://www.muma.fi/files/4114/Suomen_munuaistautirekisteri_vuosiraportti_2017.pdf
3
Wuorela M, Tertti R. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Suom Lääkäril 2019;74:2365–9.
4
Hakamäki M, Metsärinne K. Munuaispotilaan sydän- ja verisuonitautien riskit. Suom Lääkäril 2019;74:2371–5.
5
Kaartinen K, Martola L, Aaltonen S. Glomerulonefriitit. Suom Lääkäril 2019;74:2353–8.
6
Finne P, Helanterä I, Lempinen M. Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa. Suom Lääkäril 2019;10:583.
7
Helanterä I, Lempinen M. Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää. Suom Lääkäril 2017;34:1753.
8
Rauta V. Kotidialyysien lisääminen kannattaa. Suom Lääkäril 2019;74:2376–80.
9
Jahnukainen T. Lasten munuaissairaudet. Suom Lääkäril 2019;74:2359–64.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.

Työssä
Urheilijapojan hankala yskä – tapauksen ratkaisu

Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Ajassa
Ilmastonmuutos puhuttaa Euroopan lääkäreitä Helsingissä

Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.