1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää
Tiede­pääkirjoitus 34/2017 vsk 72 s. 1753

Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää

Kuvituskuva 1

Ilkka Helanterä

dosentti, erikoislääkäri

ilkka.helantera@hus.fi

Kuvituskuva 2

Marko Lempinen

dosentti, osastonylilääkäri

marko.lempinen@hus.fi

HYKS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgia

Munuaisensiirrot Suomessa 2010-luvulla.

     

Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?

Munuaisen luovuttamisen riskejä on tutkittu paljon viime vuosina, ja aiempi hieman naiivi käsitys, ettei mitään haittaa ole (11 Fehrman-Ekholm I ym. Kidney donors live longer. Transplantation 1997;64:976–8.), on korvautunut ripauksella realismia. Riskit ovat pienet, mutta elävä luovuttaja altistetaan kuitenkin hänen terveytensä kannalta tarpeettomalle leikkaukselle, johon voi liittyä komplikaatioita ja kipua. Munuaistoiminta jää pysyvästi vajaan kolmanneksen vähäisemmäksi, vaikkakin huolellisesti valitulle luovuttajalle sen haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Lievä munuaisten vajaatoiminta ja hyperfiltraatio kuitenkin lisäävät hieman hypertension, proteinurian ja etenevän munuaisten vajaatoiminnan suhteellista riskiä luovuttajan loppuelämän aikana (22 Ibrahim HN ym. Renal function profile in white kidney donors: the first 4 decades. J Am Soc Nephrol 2016;27:2885–93.,33 Helanterä I ym. Näin hoidan – munuaissiirto elävältä luovuttajalta. Duodecim 2017;133:937–44.).

Lähes kaikkien potilasryhmien, myös vanhusten ja ylipainoisten, ennuste on parempi munuaisensiirron jälkeen verrattuna dialyysiin. Siirteiden saanti vaikuttaa kuitenkin siihen, keitä hyväksytään siirtojonoon, koska käytettävissä olevilla siirteillä pyritään saavuttamaan maksimaalinen hyöty. Suomessa yli 400 potilasta odottaa munuaissiirrettä, vaikka vain alle kolmannes dialyysipotilaista on hyväksytty siirtojonoon.

Elävien luovuttajien määrän lisääminen mahdollistaisi munuaisensiirron yhä useammalle siitä hyötyvälle potilaalle, ja myös sosiaali- ja terveysministeriön tuore toimintasuunnitelma suosittelee sitä (44 Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2015-2018. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:14.). Siihen liittyy useita etuja myös saajan kannalta, sillä siirre saadaan tällöin tutkitusti terveeltä luovuttajalta ja siirto voidaan usein tehdä ennen raskaan ja kalliin dialyysihoidon aloittamista.

Lue myös

Veriryhmien yhteensopimattomuus on tavallisimpia esteitä siirteen luovutukselle. Aiemmin epähuomiossa siirretyt veriryhmältään yhteensopimattoman luovuttajan siirteet menetettiin nopeasti hyperakuutin hyljinnän vuoksi. Nykyaikainen veriryhmävasta-aineiden poistamiseen ja vasta-ainetuotannon vähentämiseen tähtäävä esihoito on mahdollistanut ABO-yhteensopimattomien munuaissiirteiden käytön rutiinihoitona useissa maissa erinomaisin tuloksin (55 Tydén G ym. Successful ABO-incompatible kidney transplantations without splenectomy using antigen-specific immunoadsorption and rituximab. Transplantation 2003;76:730–1.,66 Opelz G ym. Three-year outcomes following 1420 ABO-incompatible living-donor kidney transplants performed after ABO antibody reduction: results from 101 centers. Transplantation 2015;99:400–4.). Suomessakin on jo tehty ensimmäinen tällainen munuaisensiirto, ja jatkossa näitä siirtoja pyritään lisäämään.

Nykyinen kudoslaki rajoittaa elävien luovuttajien määrää, koska käytännössä luovuttajaksi hyväksytään vain ensimmäisen asteen sukulainen tai avio- tai avopuoliso. Lakiin on vireillä muutos, joka ei määrittelisi luovuttajan suhdetta vastaanottajaan, ja silloin nykyistä useampi läheinen voisi toimia luovuttajana. Lakimuutos mahdollistaisi myös Suomen osallistumisen pohjoismaiseen yhteistoimintaan, jossa pyritään yhdistelemään useita luovuttaja-vastaanottajapareja (paired exchange), joilla on este luovutukseen joko valkosolujen sopivuuskokeen tai veriryhmän perusteella (77 Ferrari P ym. Kidney paired donation: principles, protocols and programs. Nephrol Dial Transplant 2015;30:1276–85.).

Elävältä luovuttajalta tehtävien munuaisensiirtojen lisääminen vaatii paljon työtä, mutta sillä voidaan saavuttaa tärkeä tavoite: entistä useammalle loppuvaiheen munuaistautia sairastavalle potilaalle siirre mahdollisimman lyhyellä odotusajalla, vaarantamatta kuitenkaan yhdenkään vapaaehtoisen luovuttajan terveyttä.

Kirjoittajat
Ilkka Helanterä
dosentti, erikoislääkäri
ilkka.helantera@hus.fi
Marko Lempinen
dosentti, osastonylilääkäri
marko.lempinen@hus.fi
HYKS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgia
Kirjallisuutta
1
Fehrman-Ekholm I ym. Kidney donors live longer. Transplantation 1997;64:976–8.
2
Ibrahim HN ym. Renal function profile in white kidney donors: the first 4 decades. J Am Soc Nephrol 2016;27:2885–93.
3
Helanterä I ym. Näin hoidan – munuaissiirto elävältä luovuttajalta. Duodecim 2017;133:937–44.
4
Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2015-2018. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:14.
5
Tydén G ym. Successful ABO-incompatible kidney transplantations without splenectomy using antigen-specific immunoadsorption and rituximab. Transplantation 2003;76:730–1.
6
Opelz G ym. Three-year outcomes following 1420 ABO-incompatible living-donor kidney transplants performed after ABO antibody reduction: results from 101 centers. Transplantation 2015;99:400–4.
7
Ferrari P ym. Kidney paired donation: principles, protocols and programs. Nephrol Dial Transplant 2015;30:1276–85.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.