1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Näyttö D-vitamiinilisien hyödystä kansantautien ehkäisyssä puuttuu
Tiede­pääkirjoitus 38/2019 vsk 74 s. 2065 - 2066

Näyttö D-vitamiinilisien hyödystä kansantautien ehkäisyssä puuttuu

Kuvituskuva 1

Matti Hero

dosentti, lastentautien erikoislääkäri

Helsingin yliopistollinen sairaala

Kuvituskuva 2

Tiina Laatikainen

professori

Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

   

D-vitamiini on ikiaikainen molekyyli, jota pystyvät muodostamaan lukuisat auringonvalolle altistuvat planktonit, kasvit ja eläimet (11 Holick MF. Vitamin D: A millenium perspective. J Cell Biochem 2003;88:296–307.). Muuntuakseen biologisesti aktiiviseksi sen täytyy hydroksyloitua kahteen otteeseen.

Näin muodostunut 1,25-dihydroksi-D-vitamiini välittää vaikutuksensa sitoutumalla D-vitamiinireseptoriin kohdekudoksissa. D-vitamiinireseptoria ilmennetään lukuisissa kudoksissa ja solutyypeissä. On arvioitu, että se osallistuu jopa satojen geenien luennan säätelyyn (22 Norman AW. From vitamin D to hormone D: fundamentals of the vitamin D endocrine system essential for good health. Am J Clin Nutr 2008;88:491S-499S.).

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää puutos­tilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveydelle.

D-vitamiinilla on tunnetusti tärkeä rooli kalsium- ja fosfaattimetabolian säätelyssä. Vakava D-vitamiinivaje johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan.

Sen lisäksi että vaje on yhteydessä luuston terveyteen, sen on havainnoivissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä moniin luuston ulkopuolisiin sairauksiin, esimerkiksi autoimmuunitauteihin, sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja diabetekseen.

Mekanistisia selityksiä näihin yhteyksiin on haettu D-vitamiinin roolista erilaisissa fysiologisissa prosesseissa (33 Bikle DD. Vitamin D metabolism, mechanism of action, and clinical applications. Chem Biol 2014;21:319–29.). D-vitamiinilisästä onkin toivottu ennaltaehkäisevää hoitoa moniin kansantauteihin.

Viime vuosina julkaistut tulokset satunnaistetuista lumekontrolloiduista tutkimuksista eivät valitettavasti ole vahvistaneet D-vitamiinilisien hyötyä syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, diabeteksen tai esimerkiksi nivelreuman ehkäisyssä (4–7).

Ristiriitaa havainnoivien ja satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tulosten välillä on selitetty havainnoiviin D-vitamiinitutkimuksiin väistämättä liittyvällä systemaattisella harhalla. Seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat lukuisat terveydentilaan ja sairastumisriskiin liittyvät tekijät, kuten ylipaino, vähäinen ulkona olo, tupakointi, ruokavalio ja etninen tausta.

Seerumin D-vitamiinipitoisuus voi pienentyä myös tulehduksen takia. On siten mahdollista, että niillä on käänteinen yhteys, eli taudit pienentävät veressä kiertäviä D-vitamiinipitoisuuksia. Tarvitaan lisää tutkimusta, millä mekanismilla D-vitamiinitasot vaikuttavat riskin kasvuun tai pienenemiseen tai minkä muiden tautiriskiin vaikuttavien tekijöiden indikaattori D-vitamiini on.

Vaikka D-vitamiinilisistä ei ole todettu olevan juurikaan hyötyä keskeisten kansantautien ehkäisyssä, on D-vitamiinin riittävä saanti tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveyden turvaamiseksi. Riittävällä saannilla on todennäköisesti myös muita edullisia terveysvaikutuksia ja merkitystä joidenkin sairauksien, kuten nivelreuman hoidossa.

Lue myös

Tässä Lääkärilehden numerossa esitetään päivitys D-vitamiinin saannista Suomessa sekä saantisuosituksista (s. 2081–6) (88 Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt C. D-vitamiinitilanne Suomessa ja saantisuositukset. Suom Lääkäril 2019;74:2081–6.) ja liian vähäisen ja liiallisen saannin terveysvaikutuksista (s. 2087–91) (99 Lamberg-Allardt C, Itkonen ST. D-vitamiinin liian vähäisen ja liiallisen saannin terveysvaikutukset. Suom Lääkäril 2019;74:2087–91.). Lisäksi tarkastellaan, onko D-vitamiinilla merkityksestä diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa (s. 2097–100) (1010 Miettinen ME, Kinnunen L, Virtanen SM. Onko D-vitamiinista hyötyä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa? Suom Lääkäril 2019;74:2097–100.), sekä mitä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista lasten luustossa ja muualla elimistössä (s. 2092–6) (1111 Rosendahl J, Valkama S, Holmlund-Suila E. Miten D-vitamiini vaikuttaa lasten luustossa ja muualla elimistössä? Suom Lääkäril 2019;74:2092–6.).

Kirjoittajat
Matti Hero
dosentti, lastentautien erikoislääkäri
Helsingin yliopistollinen sairaala
Tiina Laatikainen
professori
Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Matti Hero: Konsultointipalkkiot (Kyowa Kirin, Blueprint Genetics).

Tiina Laatikainen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Holick MF. Vitamin D: A millenium perspective. J Cell Biochem 2003;88:296–307.
2
Norman AW. From vitamin D to hormone D: fundamentals of the vitamin D endocrine system essential for good health. Am J Clin Nutr 2008;88:491S-499S.
3
Bikle DD. Vitamin D metabolism, mechanism of action, and clinical applications. Chem Biol 2014;21:319–29.
4
Goulão B, Stewart F, Ford JA, MacLennan G, Avenell A. Cancer and vitamin D supplementation: a systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr 2018;107:652–63.
5
Barbarawi M, Kheiri B, Zayed Y ym. Vitamin D supplementation and cardiovascular disease risks in more than 83 000 individuals in 21 randomized clinical trials: a meta-analysis. JAMA Cardiol 2019; Jun 19. doi: 10.1001/jamacardio.2019.1870.
6
Pittas AG, Dawson-Hughes B, Sheehan P ym. ja D2d Research Group. Vitamin D supplementation and prevention of type 2 diabetes. N Engl J Med 2019;381:520–30. doi: 10.1056/NEJMoa1900906.
7
Racovan M, Walitt B, Collins CE ym. Calcium and vitamin D supplementation and incident rheumatoid arthritis: the Women’s Health Initiative Calcium plus Vitamin D trial. Rheumatol Int 2012;32:3823–30. doi: 10.1007/s00296-011-2268-1.
8
Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt C. D-vitamiinitilanne Suomessa ja saantisuositukset. Suom Lääkäril 2019;74:2081–6.
9
Lamberg-Allardt C, Itkonen ST. D-vitamiinin liian vähäisen ja liiallisen saannin terveysvaikutukset. Suom Lääkäril 2019;74:2087–91.
10
Miettinen ME, Kinnunen L, Virtanen SM. Onko D-vitamiinista hyötyä diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa? Suom Lääkäril 2019;74:2097–100.
11
Rosendahl J, Valkama S, Holmlund-Suila E. Miten D-vitamiini vaikuttaa lasten luustossa ja muualla elimistössä? Suom Lääkäril 2019;74:2092–6.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vakavia psyykkisiä sairauksia sairastavien fyysisten sairauksien hoito ontuu

Fyysisen terveyden ongelmat ja niihin liittyvä ennenaikainen kuolleisuus ovat yleisiä vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavilla.

Ajassa
Aivohalvauspotilaiden hoito paremmaksi tekoälyn avulla

Tekoälyn avulla kehitetään hoitoprosessia, jotta potilaille voidaan tarjota yksilöllistä hoitoa.

Ajassa
Rintasyöpälääke letrotsolia saa taas

Alkusyksystä vaivannut saatavuushäiriö on ohi.

Blogi
Oi neuvola, miten sinua kaipaan!

On ihan turha vedota siihen, että lapsen vanhemmat ovat lääkäreitä, kirjoittaa Laura Seppälä Baltimoresta.

Tieteessä
Nuori nukkuu myrskyn silmässä

Nuoruus on dramaattinen ajanjakso aivojen kehityksessä, mikä näkyy myös unessa.

Kommentti
Priorisoidaankin ihan toisin

– Jatkuvien organisaatiomuutosten kustannusvaikuttavuutta ei koskaan selvitetä, ihmettelee Eija Kalso.