1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia
Tiede­pääkirjoitus 43/2019 vsk 74 s. 2415

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri

Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut

Kesällä postissa viereiselle tiskille tupsahti huppupäinen nuorukainen ja ilmoitti kovaäänisesti tarvitsevansa poste restante -palvelua. Sen sijaan, että postivirkailija olisi provosoitunut hyökkäävästä tyylistä, hän kertoi nuorelle, että tämän on ensin tehtävä muuttoilmoitus. Nuori huusi, että hänet on potkittu pois kotoa eikä uutta osoitetta ole. Silloin virkailija tuli rauhallisesti tiskinsä takaa auttamaan nuorta muuttoilmoituksen tekemisessä ja poste restante -tilin avaamisessa nuoren omalla puhelimella.

Kuuluiko tämä postivirkailijan työnkuvaan? Varmastikaan ei. Mutta hän näki läpi henkisen haarniskan, jonka suojassa oli hankalaan tilanteeseen ajautunut, epävarma nuori. Kirjasin tapahtuman mieleeni otsikolla Merkityksellinen kohtaaminen. Sen keskiössä olivat nuorisolääkärin kolme kovaa koota: kuunteleminen, kunnioitus ja kannustus.

Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, heitä näkee kyllä kaikkialla.

Me-säätiön määritelmän mukaan "syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnan normaaleina pidettyjen toimintamallien ja toiminnan ulkopuolelle jäämistä ja osattomuuden kokemusta" (11 Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/). Nuorisolääkärinä olen tavannut useita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, heitä näkee kyllä kaikkialla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Me-säätiö ovat tutkineet syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä vuoden 1987 syntymäkohortissa. Kukaan ei ole syrjäytynyt syntyessään, mutta yli viidesosa lapsista syntyy perheisiin, jotka ovat muita haavoittuvaisemmassa asemassa (11 Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/). Perheissä, joissa vanhemmilla on vähintään kaksi riskitekijää (esim. pitkäaikainen työttömyys ja matala koulutustaso), lapsen syrjäytymisriski on yli kolminkertainen ikätoverien riskiin verrattuna. Vanhempien koulutus toimii suojaavana tekijänä vielä nuoruudessakin. Alle 7:n keskiarvolla peruskoulunsa päättäneistä nuorista 2/3 saa toisen asteen tutkinnon suoritetuksi ennen 25 vuoden ikää, jos vanhemmalla on peruskoulun jälkeinen tutkinto, mutta peruskoulun varaan jääneiden vanhempien nuorista samaan yltää vain puolet.

Syrjäytymisen ehkäisyn pitäisi kiinnostaa lääkäreitä, koska terveyttä määrittävät monet sosiaaliset tekijät. Koulutus suojaa nuoria useilta sairauksien riskitekijöiltä, mm. tupakoinnilta, riskialttiilta seksikäyttäytymiseltä ja epäterveelliseltä ravitsemukselta (22 World Health Organization. The economics of social determinants of health and health inequalities: a resource book. 2013. https://www.who.int/­social_determinants/publications/­9789241548625/en/). Siksi koulutukseen panostaminen on sijoitus myös nuorten pitkäaikaiseen terveyteen.

Lue myös

Yhteistyötä sivistystoimen ja sote-alan kesken pyritään tiivistämään viime vuosien Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla (LAPE). Olennaista on perhetilanteen huomiointi, tuen tarjoaminen arkeen ja lasten huomiointi myös aikuisten palveluissa (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsille ja nuorille hyvä sote: LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/137190). Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa lääkärin on kasvukäyrien lisäksi ymmärrettävä terveyden sosiaalisia määrittäjiä, jotta hän osaa ohjata perheen vaikuttavan tuen piiriin (esim. Voimaperheet) (44 Voimaperheet. https://rikoksentorjunta.fi/voimaperheet). Aikuisten potilaiden kanssa lääkärin pitäisi ottaa potilaan mahdolliset lapset puheeksi, vaikkapa Lapset puheeksi -menetelmää käyttäen (55 Mielenterveystalo. Lapset puheeksi. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/LP-tutuksi.aspx). Lisäksi lääkärien tulisi olla valmiita uusiin avauksiin ja yhteistyöhön järjestöjen ja poliisin kanssa, sillä myös nuorten rikokset voivat olla oire muusta pahoinvoinnista (66 Ankkuri-malli. https://rikoksentorjunta.fi/ankkuri).

Mahdollisesti parhaat tulokset syrjäytymisen ehkäisyssä saataisiin soveltamalla ns. Islannin mallia (77 Kristjansson AL, Mann MJ, Sigfusson J ym. Development and guiding principles of the Icelandic model for preventing adolescent substance use. Health Promot Pract, verkossa ensin 4.6.2019. doi: 10.1177/1524839919849032), jossa "koko kylä kasvattaa". Ensimmäisenä suurena askeleena Suomessa toteutunee nuorten harrastustakuu, jolloin jokaiselle nuorelle tarjotaan mielekästä tekemistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia, postin työntekijöistä lääkäreihin.

Kirjoittajat
Silja Kosola
yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri
Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut
Kirjallisuutta
1
Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/
2
World Health Organization. The economics of social determinants of health and health inequalities: a resource book. 2013. https://www.who.int/­social_determinants/publications/­9789241548625/en/
3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsille ja nuorille hyvä sote: LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/137190
4
Voimaperheet. https://rikoksentorjunta.fi/voimaperheet
5
Mielenterveystalo. Lapset puheeksi. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/LP-tutuksi.aspx
6
Ankkuri-malli. https://rikoksentorjunta.fi/ankkuri
7
Kristjansson AL, Mann MJ, Sigfusson J ym. Development and guiding principles of the Icelandic model for preventing adolescent substance use. Health Promot Pract, verkossa ensin 4.6.2019. doi: 10.1177/1524839919849032

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomi tupakkapolitiikan toimenpiteissä sijalla 6

Suomen sijoitus arviointiraportoinnissa nousee, kun STM:n tupakkapoliittisen työryhmän esitykset toteutuvat, uskoo Pekka Puska.

Liitossa
Vain puolet nuorista lääkäreistä työttömyysturvan piirissä

Vuoden 1997 jälkeen opintonsa aloittaneista lääkäreistä vain noin puolet on liittynyt Lääkäreiden työttömyyskassaan.

Liitossa
Pelastetaan, mutta mikä?

Lääkäreitä ja potilaita ei kannata uuvuttaa päivystyksessä, jos asiat hoidetaan paremmin päiväsaikaan, kirjoittaa Kristiina Aalto.

Tieteessä
Sappi- ja haimasairauksissa endoskopiat ovat laajassa käytössä

Tähystystoimenpiteistä niitä pidetään vaativimpina.

Blogi
Yksilön vapaus valita

Vapaus tarkoittaa tässä varsin kahtia jakautuneessa maassa eri ihmisille erilaisia asioita, kirjoittavat Laura ja Toni Seppälä USA:sta.

Liitossa
Lääkäriliitto: Päivystys on turvattava myös harvaan asutuilla alueilla

Liiton mukaan maamme eri puolilla pitää pystyä turvaamaan laadukas ja potilasturvallinen ympärivuorokautinen päivystys.