1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia
Tiede­pääkirjoitus 43/2019 vsk 74 s. 2415

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri

Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut

Kesällä postissa viereiselle tiskille tupsahti huppupäinen nuorukainen ja ilmoitti kovaäänisesti tarvitsevansa poste restante -palvelua. Sen sijaan, että postivirkailija olisi provosoitunut hyökkäävästä tyylistä, hän kertoi nuorelle, että tämän on ensin tehtävä muuttoilmoitus. Nuori huusi, että hänet on potkittu pois kotoa eikä uutta osoitetta ole. Silloin virkailija tuli rauhallisesti tiskinsä takaa auttamaan nuorta muuttoilmoituksen tekemisessä ja poste restante -tilin avaamisessa nuoren omalla puhelimella.

Kuuluiko tämä postivirkailijan työnkuvaan? Varmastikaan ei. Mutta hän näki läpi henkisen haarniskan, jonka suojassa oli hankalaan tilanteeseen ajautunut, epävarma nuori. Kirjasin tapahtuman mieleeni otsikolla Merkityksellinen kohtaaminen. Sen keskiössä olivat nuorisolääkärin kolme kovaa koota: kuunteleminen, kunnioitus ja kannustus.

Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, heitä näkee kyllä kaikkialla.

Me-säätiön määritelmän mukaan "syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnan normaaleina pidettyjen toimintamallien ja toiminnan ulkopuolelle jäämistä ja osattomuuden kokemusta" (11 Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/). Nuorisolääkärinä olen tavannut useita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, heitä näkee kyllä kaikkialla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Me-säätiö ovat tutkineet syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä vuoden 1987 syntymäkohortissa. Kukaan ei ole syrjäytynyt syntyessään, mutta yli viidesosa lapsista syntyy perheisiin, jotka ovat muita haavoittuvaisemmassa asemassa (11 Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/). Perheissä, joissa vanhemmilla on vähintään kaksi riskitekijää (esim. pitkäaikainen työttömyys ja matala koulutustaso), lapsen syrjäytymisriski on yli kolminkertainen ikätoverien riskiin verrattuna. Vanhempien koulutus toimii suojaavana tekijänä vielä nuoruudessakin. Alle 7:n keskiarvolla peruskoulunsa päättäneistä nuorista 2/3 saa toisen asteen tutkinnon suoritetuksi ennen 25 vuoden ikää, jos vanhemmalla on peruskoulun jälkeinen tutkinto, mutta peruskoulun varaan jääneiden vanhempien nuorista samaan yltää vain puolet.

Syrjäytymisen ehkäisyn pitäisi kiinnostaa lääkäreitä, koska terveyttä määrittävät monet sosiaaliset tekijät. Koulutus suojaa nuoria useilta sairauksien riskitekijöiltä, mm. tupakoinnilta, riskialttiilta seksikäyttäytymiseltä ja epäterveelliseltä ravitsemukselta (22 World Health Organization. The economics of social determinants of health and health inequalities: a resource book. 2013. https://www.who.int/­social_determinants/publications/­9789241548625/en/). Siksi koulutukseen panostaminen on sijoitus myös nuorten pitkäaikaiseen terveyteen.

Lue myös

Yhteistyötä sivistystoimen ja sote-alan kesken pyritään tiivistämään viime vuosien Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla (LAPE). Olennaista on perhetilanteen huomiointi, tuen tarjoaminen arkeen ja lasten huomiointi myös aikuisten palveluissa (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsille ja nuorille hyvä sote: LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/137190). Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa lääkärin on kasvukäyrien lisäksi ymmärrettävä terveyden sosiaalisia määrittäjiä, jotta hän osaa ohjata perheen vaikuttavan tuen piiriin (esim. Voimaperheet) (44 Voimaperheet. https://rikoksentorjunta.fi/voimaperheet). Aikuisten potilaiden kanssa lääkärin pitäisi ottaa potilaan mahdolliset lapset puheeksi, vaikkapa Lapset puheeksi -menetelmää käyttäen (55 Mielenterveystalo. Lapset puheeksi. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/LP-tutuksi.aspx). Lisäksi lääkärien tulisi olla valmiita uusiin avauksiin ja yhteistyöhön järjestöjen ja poliisin kanssa, sillä myös nuorten rikokset voivat olla oire muusta pahoinvoinnista (66 Ankkuri-malli. https://rikoksentorjunta.fi/ankkuri).

Mahdollisesti parhaat tulokset syrjäytymisen ehkäisyssä saataisiin soveltamalla ns. Islannin mallia (77 Kristjansson AL, Mann MJ, Sigfusson J ym. Development and guiding principles of the Icelandic model for preventing adolescent substance use. Health Promot Pract, verkossa ensin 4.6.2019. doi: 10.1177/1524839919849032), jossa "koko kylä kasvattaa". Ensimmäisenä suurena askeleena Suomessa toteutunee nuorten harrastustakuu, jolloin jokaiselle nuorelle tarjotaan mielekästä tekemistä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia, postin työntekijöistä lääkäreihin.

Kirjoittajat
Silja Kosola
yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri
Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut
Kirjallisuutta
1
Me-säätiö. Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? http://data.mesaatio.fi/syrjaytymisen-dynamiikka/
2
World Health Organization. The economics of social determinants of health and health inequalities: a resource book. 2013. https://www.who.int/­social_determinants/publications/­9789241548625/en/
3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsille ja nuorille hyvä sote: LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/137190
4
Voimaperheet. https://rikoksentorjunta.fi/voimaperheet
5
Mielenterveystalo. Lapset puheeksi. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/LP-tutuksi.aspx
6
Ankkuri-malli. https://rikoksentorjunta.fi/ankkuri
7
Kristjansson AL, Mann MJ, Sigfusson J ym. Development and guiding principles of the Icelandic model for preventing adolescent substance use. Health Promot Pract, verkossa ensin 4.6.2019. doi: 10.1177/1524839919849032

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Alle puolet pääsi terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle viikossa

Kaksi prosenttia asiakkaista odotti hoitoonpääsyä yli kolme kuukautta, selviää THL:n tilastosta.

Ajassa
HUS haluaa perustaa lasten ja nuorten kipukeskuksen

Uuden lastensairaalan tukisäätiö rahoittaa alussa keskuksen henkilöstökulut.

Kommentti
Valinnanvapaus on harha

– Moni kollegoista toimii tietämättään sisäänheittäjänä, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Influenssaepidemia on käynnistymässä

Influenssaa on todettu eri puolilta Suomea ja kaiken ikäisiltä.

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.