1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa
Tiede­pääkirjoitus 43/2018 vsk 73 s. 2472

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

Kuvituskuva 1

Anni Virolainen-Julkunen

dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääkintöneuvos

sosiaali- ja terveysministeriö

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Vastauksia on useita. Taudinaiheuttajat siirtyvät eläinten ja ihmisten välillä, monimuotoinen luonto mikrobeineen on tärkeä ihmisen terveydelle, ja ympäristö vaikuttaa sekä ihmisten että eläinten hyvinvointiin.

Ei liene yhdentekevää, mistä tai keneltä lääkkeet ostetaan ja kuinka ne on tuotettu.

Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön tilan lisäksi kyse on myös maailmantaloudesta. Maailmanpankki on julistanut jo pitkään, että jatkuva ympäristö- ja tautiriskien seuranta, ongelmien nopea havainnointi ja niiden ehkäisy tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin jälkien korjaaminen (11 People, pathogens and our planet: the economics of one health. World Bank, 2012. http://documents.worldbank.org/curated/en/612341468147856529/People-pathogens-and-our-planet-the-economics-of-one-health).

Euroopan parlamentti julkaisi vuosia sitten päätelmät mikrobilääkeresistenssin vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen One Health -näkökulmasta. Perusviesti oli, että kaikkia mikrobilääkkeitä ja erityisesti ihmisten hoitoon käytettäviä tärkeimpiä antibiootteja tulee käyttää vastuullisesti myös eläinlääkinnässä, jotta turvataan lääkkeiden teho tulevaisuudessakin sekä ihmisten että eläinten hoidossa.

Suomi on onnistunut vähentämään antibioottien kokonaiskulutusta kymmenen viime vuoden aikana kenenkään terveyden kärsimättä. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisessa toimintaohjelmassa vuonna 2017 One Health suomennettiin termillä Yhteinen terveys – ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhdistävä ajattelu (22 Hakanen A, Jalava J, Kaartinen L, toim. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79886). Ohjelman kirjoittivat eri hallinnonalojen asiantuntijat, ja toimenpiteet suunniteltiin yhdessä.

Samana vuonna myös Euroopan komissio hyväksyi mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintaohjelman (33 A European One Health Action Plan against Antimicrobial Resistance (AMR). European Commission, 2017. https://ec.europa.eu/health/amr/antimicrobial-resistance). Sen päätavoitteet ovat tukea tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, tehdä Euroopasta parhaiden käytänteiden mallialue ja muokata globaalia toimintatapaa.

Tavoitteiden toteuttamiseksi EU:ssa on järjestetty ministeri- tai asiantuntijatason kokouksia lähes joka puheenjohtajuuskaudella. Suosituksia on julkaistu sekä ihmis- että eläinlääketieteen puolella.

Lue myös

Pitkään valmisteltu eläinlääkeasetus hyväksyttiin kesällä 2018 (44 Maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Uusi asetus eläinlääkkeistä – EU hillitsee antibioottien liikakäyttöä. Tiedote 14.6.2018. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asetus-elainlaakkeista-eu-hillitsee-antibioottien-liikakayttoa). Sillä säädellään eläinlääkkeiden koko elinkaarta, toimijoiden valvontaa ja lääkkeiden – myös mikrobilääkkeiden – käyttöä eläimille. Asetus sallii yhteisiä pelisääntöjä tiukemman kansallisen sääntelyn. Tämä on Suomen kannalta tärkeä yksityiskohta, sillä lainsäädäntömme on jo ennestään rajoittavampaa kuin monessa EU-maassa, eikä uuden asetuksen haluta huonontavan tilannetta.

Ympäristö vaikuttaa mikrobilääkeresistenssiin ja sen kehitykseen suoraan kahdesta suunnasta: ihmisten ja eläinten kautta jäteveteen ja luontoon karkaa mikrobilääkejäämiä, ja lääkkeiden valmistusprosesseissa vapautuu päästöjä. Nyt keskustellaan myös lääketeollisuuden ympäristöturvallisuudesta (55 Clear waters from pharmaceuticals. EU-rahoitteinen tutkimusprojekti 2017–2020. http://www.cwpharma.fi/en-US/About).

Tilanne on hyvin erilainen eri puolilla maailmaa. Ei liene yhdentekevää, mistä tai keneltä lääkkeet ostetaan ja kuinka ne on tuotettu.

Globaaliin ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Avainsana on avoimuus, ja tutkittua tietoa tarvitaan, kun tavoitteena on yhteinen terveys. Kaikkien hyväksi.

Kirjoittajat
Anni Virolainen-Julkunen
dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö
Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
People, pathogens and our planet: the economics of one health. World Bank, 2012. http://documents.worldbank.org/curated/en/612341468147856529/People-pathogens-and-our-planet-the-economics-of-one-health
2
Hakanen A, Jalava J, Kaartinen L, toim. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79886
3
A European One Health Action Plan against Antimicrobial Resistance (AMR). European Commission, 2017. https://ec.europa.eu/health/amr/antimicrobial-resistance
4
Maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Uusi asetus eläinlääkkeistä – EU hillitsee antibioottien liikakäyttöä. Tiedote 14.6.2018. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asetus-elainlaakkeista-eu-hillitsee-antibioottien-liikakayttoa
5
Clear waters from pharmaceuticals. EU-rahoitteinen tutkimusprojekti 2017–2020. http://www.cwpharma.fi/en-US/About

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.