1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?
Tiede­pääkirjoitus 41/2018 vsk 73 s. 2311

Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?

Kuvituskuva 1

Juhani Airaksinen

professori, ylilääkäri, toimialuejohtaja

TYKS Sydänkeskus

Odottamaton sydäninfarkti ja äkkikuolema ovat edelleen yleisiä sepelvaltimotaudin ensioireita. Sepelvaltimon tukkiva hyytymä on niiden yleisin aiheuttaja. Niinpä onkin loogista olettaa, että vähentämällä hyytymävaaraa esimerkiksi asetyylisalisyylihapolla (ASA) voitaisiin ehkäistä näitä odottamattomia "terveiden" henkilöiden sydäntapahtumia. Viime vuosikymmenellä eräät epidemiologit ehdottivatkin, että yli 55-vuotiaiden kannattaisi käyttää sydänsairauksien ehkäisynä "monipilleriä", joka sisältäisi pienen annoksen ASAa, verenpaine- ja kolesterolilääkkeen sekä foolihapon (11 Wald NJ, Law MR. A strategy to reduce cardiovascular disease by more than 80%. BMJ 2003;326:1419.).

ASAn hyödyt sydän- ja verisuonisairauksien sekundaaripreventiossa ovat kiistattomat, mutta näyttö tautikohtausten ehkäisyhoidon hyödyistä on ollut kovin vähäinen ja peräisin varsin vanhoista tutkimuksista (22 Saloheimo P. Asetyylisalisyylihappo sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventiossa – hyödyksi vai haitaksi? Duodecim 2012;128:1528–9.). Vastikään julkaistiin samanaikaisesti kaksi suurta primaaripreventiotutkimusta, jotka antavat tärkeää lisävalaistusta asiaan.

Moni terve suomalainen syö ”miniaspiriinia”.

ARRIVE-tutkimuksessa satunnaistettiin 12 546 henkilöä käyttämään joko ASAa 100 mg päivässä tai lumelääkettä (33 Gaziano JM, Brotons C, Coppolecchia R ym. Use of aspirin to reduce risk of initial vascular events in patients at moderate risk of cardiovascular disease (ARRIVE): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2018;392:1036–48.). Valtimotautiin sairastumisen riskin arvioitiin osallistujilla olevan ainakin 10 % seuraavien kymmenen vuoden aikana iän, tupakoinnin, verenpaine- ja kolesterolitasojen sekä sukutaipumuksen perusteella. Sydäntapahtumia (sydänkuolema, sydäninfarkti, epävakaa angina pectoris, aivoinfarkti tai TIA-kohtaus) ilmeni keskimäärin viiden vuoden seurannan aikana ASA- ja lumeryhmässä yhtä harvoin (4,3 % vs. 4,4 %). ASAn käyttöön liittyi hieman lumetta enemmän mahaverenvuotoja (1,0 % vs. 0,5 %), mutta kaiken kaikkiaan haittatapahtumissa tai kuolemissa ei ollut eroa ryhmien välillä.

ASCEND-tutkimuksessa satunnaistettiin puolestaan 15 480 yli 40-vuotiasta diabeetikkoa, joilla ei ollut sydän- tai verisuonisairauksia, käyttämään joko ASAa tai lumelääkettä keskimäärin 7,4 vuoden ajan (44 ASCEND Study Collaborative Group. Effects of aspirin for primary prevention in persons with diabetes mellitus. N Engl J Med, verkossa ensin 26.8.2018. doi: 10.1056/NEJMoa1804988). Vakavia sydäntapahtumia ilmeni ASA-ryhmässä hieman vähemmän (8,5 % vs. 9,6 %; p = 0,01), mutta vakavia vuotoja enemmän (4,1 % vs. 3,2 %; p = 0,003).

Lue myös

ASA ei ollut hyödyllinen kummassakaan tutkimuksessa edes alaryhmissä, joissa sydäntapahtumariski arvioitiin suurimmaksi. Etukäteen arveltiin, että ASA saattaisi vähentää maha-suolikanavan syöpiä ja niistä johtuvia kuolemia. Tämänkin vaikutuksen suhteen tulos oli neutraali.

Vaikka ASA ehkäisee sydäninfarkteja, ei näissä uusimmissakaan tutkimuksissa pystytty siis osoittamaan, että siitä olisi haitat ylittävää hyötyä primaaripreventiossa edes niille, joilla on runsaasti valtimotautien vaaratekijöitä. Melkoinen osa riskiryhmistä käyttää nykyään statiineja ja verenpainelääkitystä, jolloin sydäntapahtumien vaara on jo niin pieni, ettei sitä pystytä pieniannoksisella ASAlla enää turvallisesti pienentämään.

Vielä nykyäänkin moni terve suomalainen syö lääkärin määräyksestä tai oman harkintansa mukaan "miniaspiriinia" ehkäistäkseen sydän- ja aivoinfarkteja. Perinteisiin vaaratekijöihin perustuva sepelvaltimotautiriskin arviointi ja todettuihin riskitekijöihin vaikuttaminen ovat edelleen valtimotautien aiheuttaman sairastavuuden ehkäisyn kulmakivi, eikä terveen iäkkäänkään ihmisen kannata käyttää ASAa tautikohtausten ehkäisyyn.

Kirjoittajat
Juhani Airaksinen
professori, ylilääkäri, toimialuejohtaja
TYKS Sydänkeskus
Sidonnaisuudet

Juhani Airaksinen: Asiantuntijalausunto (Potilasvahinkolautakunta, Valvira), apuraha laitokselle (Sydäntutkimussäätiö), luentopalkkiot (AstraZeneca, Bayer, MSD, Pfizer).

Kirjallisuutta
1
Wald NJ, Law MR. A strategy to reduce cardiovascular disease by more than 80%. BMJ 2003;326:1419.
2
Saloheimo P. Asetyylisalisyylihappo sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventiossa – hyödyksi vai haitaksi? Duodecim 2012;128:1528–9.
3
Gaziano JM, Brotons C, Coppolecchia R ym. Use of aspirin to reduce risk of initial vascular events in patients at moderate risk of cardiovascular disease (ARRIVE): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2018;392:1036–48.
4
ASCEND Study Collaborative Group. Effects of aspirin for primary prevention in persons with diabetes mellitus. N Engl J Med, verkossa ensin 26.8.2018. doi: 10.1056/NEJMoa1804988

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.