1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Onko tyypin 1 diabetes autoimmuuni- vai infektiosairaus?
Tiede­pääkirjoitus 6/2017 vsk 72 s. 329

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuuni- vai infektiosairaus?

Kuvituskuva 1

Mikael Knip

lastentautiopin professori, ylilääkäri

Helsingin yliopisto ja HYKS Lastenklinikka

mikael.knip@helsinki.fi

Tyypin 1 diabetesta pidetään yleensä autoimmuunisairautena. Tämä perustuu mm. siihen ajatukseen, että autoreaktiiviset T-solut tuhoavat haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavilla on muita autoimmuunisairauksia useammin kuin muilla. Perusteeksi on esitetty myös tyypin 1 diabeteksen selvä kytkeytyminen HLA-geeneihin. Valtaosalla potilaista on HLA-DR4-DQ8-haplotyyppi, DR3-DQ2-haplotyyppi tai molemmat.

Toisaalta tyypin 1 diabetes eroaa muista autoimmuunisairauksista. Suomessa ainakin kolmasosa tyypin 1 diabeetikoista sairastuu alle 15-vuotiaina, kun valtaosa muista autoimmuunisairauksista todetaan ensisijaisesti aikuisilla ja vanhuksilla. Enemmistö diabeetikoista on miehiä, kun taas yli kaksi kolmasosaa muita autoimmuunisairauksia sairastavista on naisia. HLA-DR4-DQ8 on voimakkaimmin tyypin 1 diabetekselle altistava haplotyyppi, kun taas muissa autoimmuunisairauksissa vahvimmin altistava haplotyyppi on HLA-DR3-DQ8.

Sairauden fenotyyppiin vaikuttaa se, mikä auto­vasta-aine ilmaantuu ensin.

Viime vuosina on herännyt keskustelua siitä, onko tyypin 1 diabetes todella autoimmuunisairaus (22 Donath MY, Hess C, Palmer E. What is the role of autoimmunity in type 1 diabetes? A clinical perspective. Diabetologia 2014;57:653–5.,33 Ludvigsson J. Is it time to challenge the established theories surrounding type 1 diabetes? Acta Paediatrica 2014;103:120–3.). Tämä johtuu useista tekijöistä ja havainnoista. Ensinnäkin diabetesantigeenien kanssa reagoivien autoreaktiivisten T-solujen osoittaminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi. Lisäksi alkuhoidon aikana menehtyneiden potilaiden haimoissa ja vastikään sairastuneilta nuorilta aikuisilta otetuissa haimanäytteissä on tutkimuksissa havaittu insuliittia lievänä vain pienessä osassa saarekkeista (44 Krogvold L, Wiberg A, Edwin B ym. Insulitis and characterisation of infiltrating T cells in surgical pancreatic tail resections from patients at onset of type 1 diabetes. Diabetologia 2016;59:492–501.). Tämä poikkeaa selvästi massiivisesta immuunisolujen infiltraatiosta, joka nähdään esimerkiksi autoimmuunityreoidiitissa.

Viime vuosina on tehty useita kliinisiä vertailututkimuksia siitä, voidaanko immunologisesti aktiivisilla biologisilla lääkkeillä säilyttää tai parantaa vastikään sairastuneen tyypin 1 diabeetikon omaa insuliinintuotantoa (55 Tooley JE, Waldron-Lynch F, Herold KC. New and future immunomodulatory therapy in type 1 diabetes. Trends Mol Med 2012;18:173–81.). Niiden mukaan parhaassakin tapauksessa voidaan jarruttaa oman insuliinintuotannon heikkenemistä kuuden ensimmäisen hoitokuukauden aikana, mutta sen jälkeen insuliinintuotanto vähenee samansuuntaisesti sekä hoitoryhmässä että lumelääkeryhmässä. Tällainen hoitovaste on kiistatta heikko verrattuna siihen, miten tehokkaasti biologisilla lääkkeillä on voitu lievittää nivelreumapotilaiden oireita ja sairauden aktiivisuutta.

Lue myös

Jos tyypin 1 diabetes ei ole autoimmuunisairaus, niin mikä se sitten on? Ruotsalaiset tutkijat ovat ehdottaneet, että beetasolujen vaurioitumiseen johtaa bakteerin aiheuttama epäspesifinen immuunivaste (66 Korsgren S, Molin Y, Salmela K, Lundgren T, Melhus A, Korsgren O. On the etiology of type 1 diabetes: a new animal model signifying a decisive role for bacteria eliciting an adverse innate immunity response. Am J Pathol 2012;181:1735–48.). Viime vuosina on kertynyt yhä enemmän tutkimustuloksia, jotka viittaavat siihen että enterovirukset liittyvät tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Suomessa on osoitettu, että nimenomaan coxsackie B -ryhmän virukset (CBV) ovat yhteydessä ensimmäisten diabetesautovasta-aineiden ilmaantumiseen, jota pidetään merkkinä diabeteksen tautiprosessin käynnistymisestä (77 Laitinen OH, Honkanen H, Tolonen O ym. Coxsackievirus B1 induces beta-cell autoimmunity that portends type 1 diabetes. Diabetes 2014;63:446–55.). Tämä viittaa siihen, että CBV-infektio saattaa olla tautiprosessin laukaisijana ainakin osalla diabeetikoista.

Viimeaikaiset tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että tyypin 1 diabetes on heterogeeninen sairaus (88 Ilonen J, Hammais A, Laine A-P ym. Patterns of autoantibody appearance and genetic associations reveal heterogeneous pathways of ß-cell destruction. Diabetes 2013;62:3636–40.). Yksi tekijä, joka vaikuttaa sairauden fenotyyppiin, on se, mikä autovasta-aine ilmaantuu ensimmäisenä oireettomassa prekliinisessä vaiheessa. Jos insuliinivasta-aineet ilmaantuvat ensimmäisinä, se tapahtuu yleensä jo ennen 3 vuoden ikää ja tämä liittyy selvästi HLA-DR4-DQ8-haplotyyppiin. CBV-infektio näyttää toimivan laukaisijana tässä taudin muodossa, jota voisi kutsua "infektiodiabetekseksi". Jos taas GAD-vasta-aineet ilmestyvät ensimmäisinä, se tapahtuu yleensä myöhemmin ja tämä kytkeytyy HLA-DR3-DQ2-haplotyyppiin. Tässä taudin muodossa todetaan useammin myös muita autoimmuunisairauksia, joten taudin nimeksi sopisi "autoimmuunidiabetes".

Vastaus otsikon kysymykseen näyttää siis olevan sekä että eikä joko tai.

Kirjoittajat
Mikael Knip
lastentautiopin professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HYKS Lastenklinikka
mikael.knip@helsinki.fi
Sidonnaisuudet

Mikael Knip omistaa alle 5 % Vactech Oy:n osakkeista; se on pieni biotekniikkafirma, joka pyrkii kehittämään rokotteita pikornaviruksia vastaan.

Kirjallisuutta
1
Ilonen J, Kiviniemi M, Lempainen J ym. Genetic susceptibility to type 1 diabetes in childhood - estimation of HLA class II associated disease risk and class II effect in various phases of diabetes-associated autoimmunity. Pediatr Diabetes 2016;17 suppl S22:8–16.
2
Donath MY, Hess C, Palmer E. What is the role of autoimmunity in type 1 diabetes? A clinical perspective. Diabetologia 2014;57:653–5.
3
Ludvigsson J. Is it time to challenge the established theories surrounding type 1 diabetes? Acta Paediatrica 2014;103:120–3.
4
Krogvold L, Wiberg A, Edwin B ym. Insulitis and characterisation of infiltrating T cells in surgical pancreatic tail resections from patients at onset of type 1 diabetes. Diabetologia 2016;59:492–501.
5
Tooley JE, Waldron-Lynch F, Herold KC. New and future immunomodulatory therapy in type 1 diabetes. Trends Mol Med 2012;18:173–81.
6
Korsgren S, Molin Y, Salmela K, Lundgren T, Melhus A, Korsgren O. On the etiology of type 1 diabetes: a new animal model signifying a decisive role for bacteria eliciting an adverse innate immunity response. Am J Pathol 2012;181:1735–48.
7
Laitinen OH, Honkanen H, Tolonen O ym. Coxsackievirus B1 induces beta-cell autoimmunity that portends type 1 diabetes. Diabetes 2014;63:446–55.
8
Ilonen J, Hammais A, Laine A-P ym. Patterns of autoantibody appearance and genetic associations reveal heterogeneous pathways of ß-cell destruction. Diabetes 2013;62:3636–40.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.