1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Peruselintoimintoihin perustuva riskipisteytys käyttöön
Tiede­pääkirjoitus 24/2016 vsk 71 s. 1740

Peruselintoimintoihin perustuva riskipisteytys käyttöön

Kuvituskuva 1

Joonas Tirkkonen

LT, erikoistuva lääkäri, anestesiologia ja tehohoito

Seinäjoen keskussairaala

TAYS, tehohoidon vastuualue

Taulukko 1
National Early Warning Score -pisteytys (NEWS). 5 pistettä edellyttää tilanteen arviointia, 7 pisteen täyttyessä tulee arvioida potilaan tila ja hoidon riittävyys välittömästi.

   

Vuonna 1866 Edward Seguin julkaisi kolmen keuhkokuumepotilaan seurantakortit, joihin oli kirjattu useita kertoja päivässä potilaiden kehon lämpötila, syketaajuus ja hengitystaajuus. Hän esitteli seurantakortin saatesanoin "...the matter may prove of interest" (11 Seguin E. The use of the thermometer in clinical medicine. Chic Med J 1866;23:193.).

Viime vuosina tutkimukset ovat osoittaneet, että sairaalassa elvytystilanteita, äkillisiä siirtoja teho-osastolle ja muita hätätilanteita edeltävät tunteja kestäneet peruselintoimintojen häiriöt jopa 80 %:ssa tapauksista, joissa peruselintoimintoja on mitattu (22 Schein RM, Hazday N, Pena M, Ruben BH, Sprung CL. Clinical antecedents to in-hospital cardiopulmonary arrest. Chest 1990;98:1388–92.,33 Kause J, Smith G, Prytherch D, Parr M, Flabouris A, Hillman K. A comparison of antecedents to cardiac arrests, deaths and emergency intensive care admissions in Australia and New Zealand, and the United Kingdom—the ACADEMIA study. Resuscitation 2004;62:275–82.). Potilaan ennuste on silloin heikko, koska elinjärjestelmät ovat alkaneet sammua. Peruselintoimintoja ei silti mitata riittävästi, poikkeavia arvoja ei tunnisteta eivätkä ne herätä ansaitsemaansa huomiota (44 Jones D, DeVita M, Bellomo R. Rapid-response teams. N Engl J Med 2011;365:139–46.).

Elvytyksen hoitosuositukset korostavat peruselintoimintojen säännöllisen mittaamisen tärkeyttä yhdistettynä poikkeavuuksien tunnistamiseen ja ripeään diagnostiikan ja hoidon tehostamiseen (55 European Resuscitation Guidelines for Resuscitation 2015. Resuscitation 2015;95:1–311,66 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys. Käypä hoito -suositus 3.2.2016. www.kaypahoito.fi.). Asia koskettaa niin vuodeosaston hoitajaa, yliopistosairaalan erikoisalapäivystäjää kuin syrjäseudulla ahkeroivaa yleislääkäriäkin; potilaiden tulee saada yleistilansa vaatimaa hoitoa oikea-aikaisesti ja heidän tilansa voi muuttua vuodeosastolla. Seuraava potilaskierto voi tulla liian myöhään.

Suomenkin sairaaloissa on hoitoryhmiä, jotka hälytetään paikalle ennalta sovittujen peruselintoimintoihin perustuvien kriteerien perusteella (44 Jones D, DeVita M, Bellomo R. Rapid-response teams. N Engl J Med 2011;365:139–46.). Hyvin järjestetyn toiminnan on kymmenissä tutkimuksissa todettu vähentävän sekä elvytystilanteita että sairaalakuolleisuutta (77 Maharaj R, Raffaelle I, Wendon J. Rapid response systems: a systematic review and meta- analysis. Crit Care 2015;19:254.). Hoitoryhmän kokoonpanolla tai eksoottisilla interventioilla ei sinällään ole voitu osoittaa olevan yhteyttä päätetapahtumien vähenemiseen. Tärkeintä on riskipotilaiden oikea-aikainen tunnistaminen ja ripeä tilanteeseen puuttuminen.

Lue myös

Verenpaineen ja sykkeen mittaaminen ei vielä kerro mitään potilaan happeutumisesta ja ventilaatiosta eikä pelkkä happisaturaatio riittävästä hapentarjonnasta. Peruselintoiminnot pitää arvioida kokonaisuutena. Vuonna 2012 Britanniassa otettiin käyttöön varhaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä (taulukko 1) (88 Royal College of Physicians. National Early Warning Score (NEWS): Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Report of a working party. Lontoo 2012.). Sitä käytettäessä saadaan kokonaispisteiden avulla luotettava arvio potilaan tilasta yksinkertaisesti, kustannuksettomasti ja toistettavasti. Toimivassa hoitoketjussa potilaan kokonaispisteet on määritetty jo ensiavussa. Näin saadaan objektiivinen mittari tilanteen kehittymiselle tulevia tunteja ja päiviä varten sekä potilasta jatkossa arvioiville hoitajille että lääkäreille.

Kattavasti arvioidut peruselintoiminnot kertovat aina potilaan tämänhetkisestä tilasta enemmän kuin mikään diagnostinen merkkiaine tai konetutkimus. Dr Seguin, the matter has proven to be of utmost importance.

Artikkelia on päivitetty 21.6.2016. Taulukossa 1 ollut virhe on korjattu.

Kirjoittajat
Joonas Tirkkonen
LT, erikoistuva lääkäri, anestesiologia ja tehohoito
Seinäjoen keskussairaala
TAYS, tehohoidon vastuualue
Kirjallisuutta
1
Seguin E. The use of the thermometer in clinical medicine. Chic Med J 1866;23:193.
2
Schein RM, Hazday N, Pena M, Ruben BH, Sprung CL. Clinical antecedents to in-hospital cardiopulmonary arrest. Chest 1990;98:1388–92.
3
Kause J, Smith G, Prytherch D, Parr M, Flabouris A, Hillman K. A comparison of antecedents to cardiac arrests, deaths and emergency intensive care admissions in Australia and New Zealand, and the United Kingdom—the ACADEMIA study. Resuscitation 2004;62:275–82.
4
Jones D, DeVita M, Bellomo R. Rapid-response teams. N Engl J Med 2011;365:139–46.
5
European Resuscitation Guidelines for Resuscitation 2015. Resuscitation 2015;95:1–311
6
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys. Käypä hoito -suositus 3.2.2016. www.kaypahoito.fi.
7
Maharaj R, Raffaelle I, Wendon J. Rapid response systems: a systematic review and meta- analysis. Crit Care 2015;19:254.
8
Royal College of Physicians. National Early Warning Score (NEWS): Standardising the assessment of acute-illness severity in the NHS. Report of a working party. Lontoo 2012.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.