1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Perustulo ja mielenterveys
Tiede­pääkirjoitus 37/2021 vsk 76 s. 1929

Perustulo ja mielenterveys

Kuvituskuva 1

Viime vuosina maailmalla on virinnyt laajaa kiinnostusta perustuloa kohtaan. Perustulolla tarkoitetaan rahamääräistä sosiaalietuutta, joka jaetaan kansalaisille säännöllisesti ilman syyperustetta tai tarveharkintaa. Perustulon saaja tietää saavansa joka kuukausi tietyn summan tililleen – oli hän töissä tai ei – eikä hänen tarvitse asioida etuusviranomaisten kanssa.

Vaikka perustuloa ei tiettävästi ole missään otettu pysyvästi käyttöön, kenttäkokeissa henkilöille on maksettu perustulon kaltaista etuutta. Kokeista on kertynyt arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista köyhyyteen.

Tuloksia Suomen kokeilun terveysvaikutuksista saadaan lähitulevaisuudessa.

Viimeaikaisissa keskustelunavauksissa on pohdittu, että perustulolla voisi olla myönteisiä vaikutuksia väestön terveyteen (11 Patel SB, Kariel J. Universal basic income and covid-19 pandemic. BMJ 2021;372:n193. doi: 10.1136/bmj.n193). Perustulon vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan kovin hyvin ymmärretä.

Ilmeinen terveyteen vaikuttava tekijä voi lyhyellä aikavälillä olla taloudellisista vaikeuksista johtuvan stressin väheneminen. Taloudellisen stressin on pohdittu vaikuttavan myös kognitiiviseen toimintakykyyn, joka voi olla yhteydessä henkilön kykyyn huolehtia terveydestään (22 Painter A. A universal basic income: the answer to poverty, insecurity, and health inequality? BMJ 2016;355:i6473. doi: 10.1136/bmj.i6473). Lisäksi taloudellisten resurssien parantuminen lisää mahdollisuuksia käyttää terveyttä edistäviä lääkkeitä ja palveluja.

Mutta mitä voimme sanoa perustulon terveysvaikutuksista kenttäkokeiden perusteella?

Perustulon tutkimuksen lähtökohdat luotiin Pohjois-Amerikan 1970-luvun sosiaaliturvakokeiluissa. Esimerkiksi Manitoban kokeilun havaittiin vähentäneen mielenterveyteen liittyvien sairaala- ja lääkärikäyntien määrää. New Jerseyn, Pohjois-Carolinan ja Seattlen–Denverin kokeissa vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin olivat pieniä tai ristiriitaisia (33 Gibson M, Hearty W, Craig P. The public health effects of interventions similar to basic income: a scoping review. Lancet Public Health 2020;5:e165–76. doi: 10.1016/S2468-2667(20)30005-0).

Myöhemmin on havaittu, että Amerikan alkuperäisväestön ylläpitämien kasinoiden 1990-luvulla jakamat etuudet paransivat sekä etuuden saajien että heidän lähipiiriinsä kuuluvien nuorten ja lasten mielenterveyttä (44 Akee R, Copeland W, Costello EJ, Simeonova E. How does household income affect child personality traits and behaviors? Am Econ Rev 2018;108:775–827.). Myös laadulliset tutkimukset Kanadan hiljattain kesken jääneestä perustulokokeilusta antoivat viitteitä etuuden saajien psyykkisen hyvinvoinnin parantumisesta (55 Hamilton L, Mulvale JP. “Human again”: the (unrealized) promise of basic income in Ontario. J Poverty 2019;23:1–24.).

Uusin tutkimusnäyttö koskee pääasiassa kehittyviä maita. Useasta Afrikassa tehdystä kokeilusta on raportoitu myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (66 Haushofer J, Shapiro J. The short-term impact of unconditional cash transfers to the poor: evidence from Kenya. Q J Econ 2016;131:1973–2042.). Joissain kokeiluissa perustuloa on vertailtu ehdolliseen sosiaalietuuteen. Esimerkiksi Malawissa perustulo vaikutti voimakkaammin kouluikäisten tyttöjen mielenterveyteen kuin ehdollinen etuus (77 Baird S, de Hoop J, Özler B. Income shocks and adolescent mental health. J Hum Resour 2013;48:370–403.). Näyttöä ehdollisen ja ehdottoman etuuden eroista ei kuitenkaan juuri ole.

Lue myös

Vaikka viimeaikaiset perustulon kenttäkokeet ovat olleet asetelmaltaan kunnianhimoisia, tuloksiin liittyy varaumia tutkittavien valikoitumisesta ja terveyden mittaamisen validiteetista (88 Pega F, Liu SY, Walter S, Pabayo R, Saith R, Lhachimi SK. Unconditional cash transfers for reducing poverty and vulnerabilities: effect on use of health services and health outcomes in low- and middle-income countries. Cochrane Database Syst Rev 2017;11(11):CD011135.). Tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmasta erityinen kysymys on myös se, minkälaista interventiota kokeissa on testattu ja minkälaisessa ympäristössä.

Suomessa 2017–2018 järjestetty perustulokokeilu lienee kehittyneissä maissa toteutetuista kunnianhimoisimpia. Siinä kuitenkin testattiin vain yhtä perustulomallia ja perustulon määrää. Perustulo korvasi olemassa olevia etuuksia ja toi lisätuloa lähinnä työllistyneille. Kokeilu vertautuu parhaiten työtulotukimalleihin, joita on ollut käytössä mm. Yhdysvalloissa.

Terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen kokeilu tarjoaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia kehittyvien maiden kokeiluihin verrattuna: osallistumisen pakollisuuden vuoksi tuloksiin ei liity valikoitumisharhaa ja laajat rekisterit mahdollistavat terveysvaikutusten analysoinnin kyselytutkimuksia laajemmin. Amerikkalaisia työtulotukea koskeviin tutkimuksiin nähden Suomen kokeilu tarjoaa kontrolloidumman tutkimusasetelman. Suomen kokeilua tutkitaan Kelan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä, ja tuloksia kokeilun terveysvaikutuksista saadaan lähitulevaisuudessa.

Kirjoittajat
Miska Simanainen
VTM, tutkija, Kela
väitöskirjatutkija, Tukholman yliopisto
Sidonnaisuudet

Miska Simanainen: Työsuhde (Kela), väitösapuraha (Koneen säätiö).

Kirjallisuutta
1
Patel SB, Kariel J. Universal basic income and covid-19 pandemic. BMJ 2021;372:n193. doi: 10.1136/bmj.n193
2
Painter A. A universal basic income: the answer to poverty, insecurity, and health inequality? BMJ 2016;355:i6473. doi: 10.1136/bmj.i6473
3
Gibson M, Hearty W, Craig P. The public health effects of interventions similar to basic income: a scoping review. Lancet Public Health 2020;5:e165–76. doi: 10.1016/S2468-2667(20)30005-0
4
Akee R, Copeland W, Costello EJ, Simeonova E. How does household income affect child personality traits and behaviors? Am Econ Rev 2018;108:775–827.
5
Hamilton L, Mulvale JP. “Human again”: the (unrealized) promise of basic income in Ontario. J Poverty 2019;23:1–24.
6
Haushofer J, Shapiro J. The short-term impact of unconditional cash transfers to the poor: evidence from Kenya. Q J Econ 2016;131:1973–2042.
7
Baird S, de Hoop J, Özler B. Income shocks and adolescent mental health. J Hum Resour 2013;48:370–403.
8
Pega F, Liu SY, Walter S, Pabayo R, Saith R, Lhachimi SK. Unconditional cash transfers for reducing poverty and vulnerabilities: effect on use of health services and health outcomes in low- and middle-income countries. Cochrane Database Syst Rev 2017;11(11):CD011135.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sappitiehytsairaus PSC on yleisin Suomessa, syystä ei selvyyttä

Taudilla on yhteys tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tietoturva tasapainotettava hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden kanssa

Hoitavalla lääkärillä tulee olla aina saatavilla kaikki tieto, mitä tarvitaan hyvään hoitoon.

Ajassa
Yhden sote-valvontaviraston malli jälleen esillä

STM:n työryhmä katsoo, että uusi virasto tulisi perustaa mahdollisimman pian.

Ajassa
Työntekijä urkki Turussa potilastietoja

Kohteina pääasiassa työkaverit kaupunginsairaalassa.

Ajassa
Maine ja kieli selittävät Latvian suosiota

Ulkomailla opiskelussa parasta on Elina Hirvosen mielestä uusien näkökulmien löytyminen.

Tieteessä
Ateroskleroottisen valtimotaudin riski pienenee merkittävästi ruokavaliomuutoksin

Keskeistä on LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen rasvan laatua muuttamalla.