1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Potilaiden osallistaminen etenee, mutta hitaasti
Tiede­pääkirjoitus 1-2/2019 vsk 74 s. 7

Potilaiden osallistaminen etenee, mutta hitaasti

Kuvituskuva 1

Helena Liira

LT, dosentti, terveyden edistämisen ylilääkäri

HUS

helena.liira@hus.fi

Kuvituskuva 2

Päivi Hietanen

syöpätautien dosentti, psykoterapeutti

Docrates

paivi.hietanen@fimnet.fi

   

Potilaiden lisääntyvä osallisuus muokkaa terveydenhuoltoa uudenlaiseksi. Muutos näyttää etenevän nopeimmin teknologian harppausten kautta. Potilaat ovat esimerkiksi ottaneet Omakanta-palvelun käyttöönsä, ja he seuraavat ja kommentoivat, mitä heistä terveydenhuollossa kirjataan. Seuraavan aallon muodostavat interaktiiviset järjestelmät, joissa potilas pääsee kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Ihmiset hakevat tietoa googlaamalla ja vaihtavat mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Se lisää heidän haluaan osallistua omaan hoitoonsa. Monille hoitovalintojen perusteeksi ei enää riitä lääkärin toteamus suosituksista. He haluavat tietää, mihin suositus pohjautuu juuri heidän tilanteessaan. Potilaalla on oikeus omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon.

Potilaiden osallistuminen merkitsee suurta paradigman muutosta.

Terveydenhuollon ammattilaisille potilaiden osallistuminen merkitsee suurta paradigman muutosta ja uusien käytäntöjen omaksumista. Muutosta on pyritty edistämään esimerkiksi opettamalla ammattilaisille vuorovaikutustaitoja ja motivoivaa haastattelua, panostamalla potilasinformaatioon, käyttämällä jaetun päätöksenteon apuvälineiltä, ottamalla potilaiden edustajia mukaan erilaisiin työryhmiin ja kouluttamalla kokemusasiantuntijoita.

Vaikka potilaskeskeisestä toiminnasta on kirjoitettu vuosia, oli vaikeaa löytää käytännön esimerkkejä tähän teemanumeroon. Hoitosuunnitelma on yksi toimintatapa, jossa potilas osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja määrittelee sen tavoitteita. Tässä lehdessä Winellin ym. katsaus kuvaa tutkimusnäyttöä hoitosuunnitelman käyttöalueista ja vaikutuksista kroonisten sairauksien hoidossa (11 Winell K, Mikkola I, Kuronen R ym. Hoitosuunnitelma yhteiseksi työkaluksi pitkäaikaissairauksien avohoitoon. Suom Lääkäril 2019;74: 41–5.).

Tyynelä-Korhosen tapausselostus (22 Tyynelä-Korhonen K. Aktiivinen lääkehoito vai palliatiivinen hoitolinja – valinnan vapaus vai vaikeus? Suom Lääkäril 2019;74:46–8.) nostaa esille vuorovaikutustilanteita pitkälle edenneen syöpäsairauden hoitolinjauksia tehtäessä. Krooniset sairaudet ja elämän loppuvaiheen hoitoratkaisut ovatkin tilanteita, joissa potilaan äänen pitäisi ensisijaisesti kuulua nykyistä voimakkaammin.

Potilaan osallisuus on keskeistä myös terveyden edistämisessä, johon liittyviä lääke- ja elämäntapavalintoja käsitellään Korhosen ja Kailan katsauksessa (33 Korhonen P, Kaila M. Onko riski hoidon aihe? Esimerkkeinä kohonnut verenpaine ja kolesteroli. Suom Lääkäril 2019;74:38–40.). Kun pyritään ehkäisemään sairauksia tai niiden uusiutumista, on tärkeää kertoa selkokielellä vaaran suuruudesta ja siitä, miten paljon hoito voi vähentää sitä. Näiden arvioiminen ei ole aina helppoa, mutta digitaalisia työkaluja on jo olemassa ja lisää on tulossa.

Lue myös

Erityisen merkityksellisiä potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat silloin, kun hoito aiheuttaa haittoja. Moni syöpäpotilas punnitsee, käyttääkö vuosia uusimista ehkäisevää lääkettä, jos vaara ei ole suuri ja lääke vie seksuaalisen halun tai unen tai työkyvyn. Vaaran kokemus on subjektiivinen. Vain potilas voi tietää, onko sen väheneminen niin merkittävä, että hän on valmis maksamaan sen vaatiman hinnan (44 Patridge AH. Risk communication and decision-making in the prevention of invasive breast cancer. Breast 2017;34 suppl 1:S55–7.,55 Vaz-Luis I, O’Neill A, Sepucha K ym. Survival benefit needed to undergo chemotherapy: Patient and physician preferences. Cancer 2017;123:2821–8.). Ilman keskustelevaa hoitosuhdetta potilas saattaa lopettaa vaikuttavan hoidon. Tieto ei muutu oivallukseksi ilman tunnetta. Disinformaation maailmassa monet verisuonitapahtumia ehkäisevät lääkkeet jäävät syömättä.

Miksi potilaan osallistaminen etenee hitaasti? Potilaista on jo tullut aktiivisempi osapuoli, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisten täytyy muuttua. Heiltä ei kuitenkaan voi vain vaatia lisää, vaan potilaskeskeiseen toimintaan on luotava edellytykset kouluttamalla uuteen työtapaan ja varaamalla riittävästi aikaa keskusteluihin. Pitkäaikaisia hoitosuhteita on edistettävä. Osalliset, yhä valistuneemmat potilaat, kyllä kirittävät terveydenhuoltoa ja ammattilaisia, jos heille annetaan siihen mahdollisuus (66 Fønhus MS, Dalsbø TK, Johansen M ym. Patient-mediated interventions to improve professional practice. Cochrane Database Syst Rev 2018;9:CD012472.).

Kirjoittajat
Helena Liira
LT, dosentti, terveyden edistämisen ylilääkäri
HUS
helena.liira@hus.fi
Päivi Hietanen
syöpätautien dosentti, psykoterapeutti
Docrates
paivi.hietanen@fimnet.fi
Sidonnaisuudet

Helena Liira: Ei sidonnaisuuksia.

Päivi Hietanen: Luentopalkkiot (Amgen, Lilly, Pfizer, Roche,

useat lääkärijärjestöt).

Kirjallisuutta
1
Winell K, Mikkola I, Kuronen R ym. Hoitosuunnitelma yhteiseksi työkaluksi pitkäaikaissairauksien avohoitoon. Suom Lääkäril 2019;74: 41–5.
2
Tyynelä-Korhonen K. Aktiivinen lääkehoito vai palliatiivinen hoitolinja – valinnan vapaus vai vaikeus? Suom Lääkäril 2019;74:46–8.
3
Korhonen P, Kaila M. Onko riski hoidon aihe? Esimerkkeinä kohonnut verenpaine ja kolesteroli. Suom Lääkäril 2019;74:38–40.
4
Patridge AH. Risk communication and decision-making in the prevention of invasive breast cancer. Breast 2017;34 suppl 1:S55–7.
5
Vaz-Luis I, O’Neill A, Sepucha K ym. Survival benefit needed to undergo chemotherapy: Patient and physician preferences. Cancer 2017;123:2821–8.
6
Fønhus MS, Dalsbø TK, Johansen M ym. Patient-mediated interventions to improve professional practice. Cochrane Database Syst Rev 2018;9:CD012472.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.