1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Potilasturvallisuustyö vaikuttaa – ja ei vaikuta?
Tiede­pääkirjoitus 11/2018 vsk 73 s. 681

Potilasturvallisuustyö vaikuttaa – ja ei vaikuta?

Kuvituskuva 1

Risto P. Roine

LKT, professori

Itä-Suomen yliopisto

Kuvituskuva 2

Marina Kinnunen

vt. sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-muutosjohtaja

Vaasan sairaanhoitopiiri

Kuvituskuva 3

Leena-Maija Aaltonen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

     

Vuonna 2000 julkaistussa To Err is Human -raportissa Yhdysvalloissa arvioitiin lähes 100 000 ihmisen kuolevan vuosittain potilasvahinkojen seurauksena (11 Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS, toim. To Err is Human: Building a safer health system. Institute of Medicine (IOM). Washington, D.C: National Academy Press 2000.). Raportti johti laajoihin potilasturvallisuuskampanjoihin ja moniin yksittäisiin toimiin tilanteen parantamiseksi. Oletusarvona tuolloin oli, että huomion kiinnittäminen ongelmaan ja yksittäisten ongelmakohtien ratkaiseminen johtavat nopeasti merkittävään haittojen vähenemiseen. Totuus ei kuitenkaan ole niin ruusuinen.

Pari vuotta sitten julkaistu, 15 vuoden kehitystä tarkasteleva raportti toteaa, että joillakin potilasturvallisuuden osa-alueilla on edistytty, mutta kokonaistulos ei ole vastannut odotuksia (22 National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or). Esimerkiksi infektioiden torjunnassa on saatu tuloksia (33 Centers for Disease Control and Prevention. Healthcare-associated infections (HAI) progress report. https://www.cdc.gov/hai/surveillance/progress-report/index.html.) ja leikkaussalien tarkistuslistat vähentävät leikkauksiin liittyviä komplikaatioita ja kuolemia (44 Bergs J, Hellings J, Cleemput I ym. Systematic review and meta-analysis of the effect of the World Health Organization surgical safety checklist on postoperative complications. Br J Surg 2014;101:150–8.). Vapaaehtoinen raportointi kattaa kuitenkin yhä vain pienen osan vaaratapahtumista, eikä vahinkojen perkaaminen aina johda oppimiseen koko organisaation laajuudessa.

Vapaaehtoinen raportointi kattaa yhä vain pienen osan vaaratapahtumista.

Miksi estettävissä olevia haittatapahtumia tapahtuu edelleen liikaa? Yksi selitys on, ettei potilasturvallisuuteen vieläkään kaikkialla suhtauduta vakavasti. Kuinka monen sairaanhoitopiirin hallitus Suomessa voi empimättä sanoa, että potilasturvallisuuden parantaminen on hallitustyön keskeinen tavoite? Entä miten potilasturvallisuus on ollut esillä sote-uudistuksessa? Uudistuksen perusteluissa viitataan potilasturvallisuuteen ja laatuun, mutta harvalukuinen on se joukko, joka on julkisesti ollut huolissaan potilasturvallisuudesta järjestelmien myllerryksessä. Valinnanvapaus tuntuu olevan tärkeämpää kuin se, kuinka turvallista hoitoa valinnoilla saadaan.

Lue myös

Parin vuoden takainen seurantaportti (22 National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or) antaa potilasturvallisuuden jatkuvan kehittymisen varmistamiseksi monta suositusta. Näitä ovat muun muassa johdon vastuunoton korostaminen, yhteisistä seurantamittareista sopiminen sekä keskitetty ja koordinoitu seuranta. Muita tärkeitä asioita ovat potilasturvallisuustutkimuksen riittävä resursointi, huomion siirtäminen yksittäisistä hoitotapahtumista koko hoitoketjuun ja potilaiden osallistaminen potilasturvallisuustyöhön.

Valtioneuvoston hyväksymä potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia vuosille 2017–2021 antaa hyvän pohjan potilasturvallisuustyölle. Sen sanoma ei kuitenkaan saa jäädä juhlapuheiden tasolle, vaan tarvitaan aktiivisia, riittävästi resursoituja toimijoita. Kattava tieto haittatapahtumien määrästä ja niiden torjuntatoimenpiteiden seurauksena tapahtuvista muutoksista auttaisi alkuun. Tutkimustyöhön panostamalla emme olisi enää vain muiden maiden tietojen varassa.

Potilasturvallisuus on koko terveydenhuollon yhteinen asia, sitä ei voi delegoida vain yhden potilasturvallisuusvastaavan vastuulle. Haittatapahtumia ei koskaan saada täysin loppumaan, mutta niiden aiheuttamia vahinkoja voidaan rajoittaa suojarakenteilla ja järjestelmällisillä toimintatavoilla. Toiminnan tulee kuitenkin olla ohjattua ja jatkuvaa, ja se vaatii kaikkien asianomaisten, myös potilaiden, osallistumista. Suomeen tarvitaan valtakunnan tason potilasturvallisuustoimija koordinoimaan tutkimusta ja kehitystä ja keräämään tietoa potilasturvallisuustilanteesta.

Kirjoittajat
Risto P. Roine
LKT, professori
Itä-Suomen yliopisto
Marina Kinnunen
vt. sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-muutosjohtaja
Vaasan sairaanhoitopiiri
Leena-Maija Aaltonen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Sidonnaisuudet

Risto P. Roine, Marina Kinnunen: Ei sidonnaisuuksia.

Leena-Maija Aaltonen: Asiantuntijapalkkiot (Potilasvakuutusyhdistys, Valvira).

Kirjallisuutta
1
Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS, toim. To Err is Human: Building a safer health system. Institute of Medicine (IOM). Washington, D.C: National Academy Press 2000.
2
National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or
3
Centers for Disease Control and Prevention. Healthcare-associated infections (HAI) progress report. https://www.cdc.gov/hai/surveillance/progress-report/index.html.
4
Bergs J, Hellings J, Cleemput I ym. Systematic review and meta-analysis of the effect of the World Health Organization surgical safety checklist on postoperative complications. Br J Surg 2014;101:150–8.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.