1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Priorisointi ei ole tunnepeliä
Tiede­pääkirjoitus 50-52/2018 vsk 73 s. 2985

Priorisointi ei ole tunnepeliä

Potilastyössä, terveydenhuollon johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa priorisoidaan jatkuvasti. Jos priorisoinnin periaatteet eivät ole selkeät, toimintaa johtavat enemmän tunteet ja ideologiat kuin yhteisesti hyväksytyt ja tietoon perustuvat tekijät.

Terveydenhuollon vaikuttavuuden perustana ovat riittävät taloudelliset ja osaamisen resurssit sekä sovitut periaatteet toiminnan kohdentamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kansalaisen ja potilaan on voitava luottaa mahdollisuuteen saada paras ja oikea hoito kaikissa tilanteissa. Terveydenhuollon toiminnan sisällöstä ja rahoituksen ohjaamisesta vastaavien tahojen ja poliittisten päätöksentekijöiden tulee voida luottaa siihen, että toiminta on oikeudenmukaista, kustannustehokasta ja terveyshyötyä tuottavaa sisällöltään, toteutukseltaan ja kohdentumiseltaan. Hoitopäätöksissä on otettava huomioon sekä yksittäinen potilas että ajankohdan muut sekä tulevat potilaat.

Terveydenhuoltoa ei voi rakentaa toiveiden varaan.

Priorisointiin liittyy monia termejä. Saman rahan voi käyttää vain kerran, joten on arvioitava vaihtoehtoiskustannukset: mikä mahdollinen terveyshyöty jää saavuttamatta? Vaikuttavuutta on mitattava: elämänlaatu, henkilökohtainen hyvinvointi, kyvykkyyden parantuminen ovat kaikki ihmiselle merkityksellisiä näkökulmia. Kustannusvaikuttavuudella on raja-arvo: kuinka paljon kukin interventio voi maksaa ja miten se määritetään? Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus vaativat oman määrittelynsä: missä tilanteessa sairauden vaikeusaste, saavutettavissa oleva terveyshyöty nyt ja tulevaisuudessa tai esimerkiksi ikä voivat olla priorisoinnin perusteita?

Arvoperusteisen terveydenhuollon tavoitteena on kuvata saavutettuja ja saavutettavissa olevia hyötyjä mahdollisimman laaja-alaisesti yksilön, läheisten ja yhteiskunnan näkökulmasta. Se edellyttää yhteistä keskustelua arvojen määrittämiseksi (1–3).

Priorisoinnissa on kyse koko väestöstä, joten se on otettava mukaan keskusteluun (44 Broqvist M. Asking the public. Citizens views on priority setting and resource allocation in democratically governed healthcare. Medical dissertation No 1587. Linköping University 2018.). Potilasjärjestöt ja erikoislääkäriyhdistykset ajavat ymmärrettävästi oman ryhmänsä etuja, samoin terveysteknologioiden ja palvelujen tuottajat. Säädökset ja resurssien jako määrittävät terveydenhuollon toimintaa, joten keskustelussa on myös poliitikkojen oltava mukana. Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, samoin niiden kasvumahdollisuudet. Tulevien vaalien lupaukset on suhteutettava budjettirajoituksiin.

Lue myös

Eriarvoisuus Suomessa on todellista (55 Kosonen S. Terveysfoorumi 2018: yhdenvertaisuutta Soteen. Suom Lääkäril 2018;18:1153–4.). Potilasryhmät, jotka eivät pysty tai jaksa tuoda ääntään esille – mielenterveyspotilaat, päihde- ja moniogelmaiset – eivät tule riittävästi kuulluksi. Ne vaietaan merkityksettömiksi toiminnan kehittämisen ja resurssien jaon näkökulmasta. Sosioekonomisten terveyserojen estäminen on terveydenhuollon tehtävä niiltä osin, kuin kyseessä on terveydenhuollon keinoin saavutettavissa oleva terveyshyöty.

Priorisointi on vaikeaa mutta välttämätöntä. Yksittäisten tunteisiin perustuvien ratkaisujen maailmasta on edettävä yhteisesti hyväksyttyyn malliin ratkaista rajallisten taloudellisten sekä osaamisresurssien oikeudenmukainen käyttö. Virheelliset, usein tunnepohjaiset ajatusmallit on purettava. Hoidon lisääminen tai uusi menetelmä voi tuottaa vähemmän terveyshyötyä. Tilastollisesti merkitsevät p-arvot tai korvikemuuttujat eivät kerro terveyshyödystä. Suhteellisten riskien sijasta on puhuttava absoluuttisista riskeistä jne.

Terveydenhuoltoa ei voi rakentaa toiveiden varaan. Priorisointi edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja rationaalista ajattelua.

Kirjoittajat
Ilona Autti-Rämö
pääsihteeri
STM, Palveluvalikoimaneuvosto
Kari-Matti Hiltunen
johtajaylilääkäri
Pirkanmaan shp
Vesa Kataja
johtajaylilääkäri
Keski-Suomen shp
Suvi Liimatainen
projektipäällikkö
Sote-liikelaitos, Pirkanmaan liitto
Taina Mäntyranta
lääkintöneuvos
STM, Ohjausosasto
Anna-Kaisa Parkkila
arviointiylilääkäri
TAYS
Sidonnaisuudet

Ilona Autti-Rämö: Virkasuhde (STM).

Kari-Matti Hiltunen: Johtokunnan/hallituksen jäsenyys (Tampereen Sydänkeskus Oy, FinnHEMS Oy).

Vesa Kataja: Palveluvalikoimaneuvoston lääkejaoksen jäsen, HILA asiantuntijatyöryhmän vpj., Keski-Suomen shp lääkeneuvottelukunnan pj.

Suvi Liimatainen: Ei sidonnaisuuksia.

Taina Mäntyranta: Virkasuhde (STM).

Anna-Kaisa Parkkila: Palveluvalikoimaneuvoston lääkejaoksen jäsen, Pirkanmaan shp lääketyöryhmän vpj.

Kirjallisuutta
1
Broqvist M, Branting Elgstrand M, Calrlsson P, Eklund K, Jakobsson A. National model for transparent priorisation in Swedish health care. Revised version. Linköping University 2011:4.
2
Gustavsson E. Characterising needs in health care priority setting. Studies in arts and science No 733. Linköping University 2017.
3
Emanuel E, Steinmetz E, Schmidt H. Rationing and resource allocation in Healthcare. Essential readings. Oxford University Press 2018.
4
Broqvist M. Asking the public. Citizens views on priority setting and resource allocation in democratically governed healthcare. Medical dissertation No 1587. Linköping University 2018.
5
Kosonen S. Terveysfoorumi 2018: yhdenvertaisuutta Soteen. Suom Lääkäril 2018;18:1153–4.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.