1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea
Tiede­pääkirjoitus 49/2018 vsk 73 s. 2913

Ravitsemustekijöiden syy-seuraussuhteet eivät suurtutkimuksessa ratkea

Kuvituskuva 1

Tiina Laatikainen

professori

Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Parin viime vuoden aikana on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on joko tehty meta-analyysejä aiemmista tutkimuksista tai käytetty useissa maissa kerättyjen epidemiologisten tutkimusten aineistoja. Tulosten pohjalta on maailmanlaajuisesti kritisoitu voimassa olevia ravitsemussuosituksia. Yksi tunnetuimmista lienee paljon julkaisuja tuottanut PURE-tutkimus (11 Yusuf S, Rangarajan S, Teo K ym. Cardiovascular risk and events in 17 low-, middle-, and high-income countries. N Engl J Med 2014;371:818–27.,22 Dehghan M, Mente A, Zhang X ym. Association of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort. Lancet 2017;390:2050–62.).

PURE on laajan kansainvälisen tutkimusryhmän 18 maassa yhteistyössä toteuttama tutkimus. Mukana on köyhiä maita kuten Bangladesh, Zimbabwe ja Pakistan, keskimääräisen tulotason maita kuten Argentiina, Iran ja Turkki ja kolme korkean tulotason maata, Kanada, Ruotsi ja Saudi-Arabia. Tutkittavat ovat olleet 35–70-vuotiaita, ja kuolleisuutta ja sairastuvuutta on seurattu keskimäärin seitsemän vuoden ajan vuosittaisissa tapaamisissa.

Suurten tutkimusten haasteena on aineistojen heterogeenisyys.

Tietoa elintavoista on kerätty tutkimuksen alussa lomakkeilla ja haastatteluilla ja biologisista riskitekijöistä mittauksilla ja laboratorioanalyyseillä. Ravitsemustiedon keruussa on käytetty ruoankäytön frekvenssikyselyä (FFQ) ja Yhdysvaltojen ravintotietokantaa, jota on täydennetty tutkimusmaiden tavanomaisilla ruokalajeilla ja ruoka-aineilla (33 Merchant AT, Dehghan M. Food composition database development for between country comparisons. Nutrition J 2006;5:2.). Tietoa on ollut käytettävissä lähes 136 000 tutkittavasta.

Tutkimustulosten mukaan suuri rasvan ja tyydyttyneen rasvan saannin osuus energiansaannista vähensi kokonaiskuolleisuuden riskiä, mutta ei vaikuttanut riskiin kuolla verenkiertoelinten sairauksiin. Sen sijaan suuri hiilihydraattien saannin osuus lisäsi kokonaiskuolleisuuden riskiä, muttei sekään vaikuttanut riskiin kuolla verenkiertoelinten sairauksiin. Päätelmänä oli, että tulosten valossa ravitsemussuosituksia tulisi maailmanlaajuisesti tarkastella uudelleen.

Mikä varsinainen tulos oli? Kuoleman riski oli suurentunut niillä, joilla yli 60 % energiansaannista koostui hiilihydraateista. Ketkä näin syövät? Ne, joilla on myös aliravitsemuksen riski eli ruokavaliossa ei ole edes tarjolla riittävästi proteiineja ja rasvoja. Rasvansaantia tarkasteltaessa kuoleman riski oli pienin niihin viidenneksiin kuuluvilla tutkittavilla, joilla rasvojen osuus energiansaannista oli yli 24 %. Kuitenkin suurimmankin riskin viidenneksessä rasvan osuuden mediaani oli vain 35 %, mikä vastaa nykyisiä ravitsemussuosituksia. Niillä, joilla rasvan osuus energiansaannista oli vain 10 %, riski oli hieman suurempi, mutta se kertoo ruoan saannin haasteista. Eri rasvahappoja koskevat tulokset olivat lähes samat, mikä todennäköisesti kertoo siitä, että rasvan kokonaissaanti aineistossa heijastuu erittäin voimakkaasti myös rasvahappojen saantiin.

Lue myös

Tällaisten suurten tutkimusten haasteena on aineistojen heterogeenisyys. Kun laitetaan yhteen tietoa korkean elintason maista, joissa on ruokaa yltäkylläisesti ja hyvin toimiva terveydenhuolto, ja maista, joissa edelleen on aliravitsemusta ja pääsy mihin tahansa lääketieteelliseen hoitoon rajallista, on mahdotonta ottaa kunnolla huomioon kaikkia sairastumiseen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kehittyvissä maissa ehditään kuolla aliravitsemukseen ja infektioihin, ennen kuin ateroskleroottiset sairaudet alkavat edes kehittyä.

Vaikka analyyseissä yritettäisiin vakioida muita tekijöitä, se ei poista esimerkiksi lähtöaineistosta peräisin olevia kilpailevista kuolemansyistä johtuvia harhoja. Kun tutkittavien väestöjen demografisiin erilaisuuksiin lisätään vielä ruokakulttuurin erilaisuuksista johtuva ruoansaannin mittaamisen ongelmista aiheutuva harha, päätelmien tekeminen syy-seuraussuhteista on erittäin epäluotettavaa. Erityisen ongelmallista tämä on ravitsemustutkimuksissa, joissa yhden mittauspisteen tietojen perusteella ennustetaan päätetapahtumia vuosien, jopa vuosikymmenten päähän, ikään kuin me aina söisimme samoin.

Kirjoittajat
Tiina Laatikainen
professori
Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Tiina Laatikainen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Yusuf S, Rangarajan S, Teo K ym. Cardiovascular risk and events in 17 low-, middle-, and high-income countries. N Engl J Med 2014;371:818–27.
2
Dehghan M, Mente A, Zhang X ym. Association of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort. Lancet 2017;390:2050–62.
3
Merchant AT, Dehghan M. Food composition database development for between country comparisons. Nutrition J 2006;5:2.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Marina Erhola ehdolla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoon

Erhola työskentelee tällä hetkellä THL:n ylijohtajana ja varapääjohtajana.

Ajassa
Synlabin operatiivinen johtaja on vahvoilla Eksoten johtoon

Rekrytointia valmisteleva työryhmä esittää Eksoten uudeksi toimitusjohtajaksi Timo Sakselaa.

Ajassa
Legionella voi tarttua mullastakin

THL tehostaisi suojautumista legionellaa vastaan.

Kommentti
Vähien tietojen varassa

– Valitettavasti maailmamme eivät kohdanneet riittävästi, kirjoittaa Heidi Wikström Jemenistä.

Ajassa
Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Tuhkarokkotapausten määrä kasvoi, vesikauhulle altistuminen yleistyi, ja puutiaiset aiheuttivat harmia.

Ajassa
Xeljanz-lääkkeen (tofasitinibi) käyttöön rajoituksia

Suositus on voimassa keuhkoveritulppariskin selvityksen ajan.