1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Silmätautien huimat 150 vuotta Suomessa
Tiede­pääkirjoitus 38/2021 vsk 76 s. 2031

Silmätautien huimat 150 vuotta Suomessa

Kuvituskuva 1

Kuvituskuva 2

   

Vielä 150 vuotta sitten suomalaisista 1,5 % oli sokeita, mutta maassa ei ollut yhtään silmätautien hoitoon keskittynyttä yksikköä. Vuonna 1871 perustettu Helsingin yliopiston silmäklinikka ja ensimmäinen silmätautiopin professori aloittivat toimintansa vähintäänkin haastavissa olosuhteissa.

Perustamisen jälkeen erikoisalan kehitys Suo-messa on ollut huimaa. Varsinkin 1970-luvulta alkanut mikrokirurgian, laser- ja ultraäänitekniikoiden sekä varjoainekuvausten kehitys on nostanut silmätautien hoitomahdollisuudet aivan uudelle tasolle. 2000-luvulla puolestaan valokerroskuvaus ja silmänsisäinen lääkitys verisuonikasvutekijän estäjillä ovat mullistaneet varsinkin silmänpohjan kostean ikärappeuman diagnostiikan ja hoidon. Tässä teemanumerossa käsitellään kostean ikärappeuman hoidon nykytilaa (s. 2055) (11 Kivinen N, Kaarniranta K. Lasiaisinjektiot mullistivat silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidon. Suom Lääkäril 2021;76:2055–8.).

Jo useiden vuosien ajan silmätautipotilaiden palvelujen tarve on lisääntynyt.

Jo useiden vuosien ajan silmätautien alalla palvelujen tarve on lisääntynyt jopa 8 % vuosittain. Tärkeimpiä syitä tähän ovat väestön ikärakenteen muutos, pidentynyt elinajan odote sekä osaltaan parantuneet diagnostiikka- ja hoitomahdollisuudet. Usein pieneksi erikoisalaksi mielletty silmätautioppi onkin kuin vaivihkaa noussut suurimpien joukkoon suoritemäärillä mitattuna. Suurten ikäluokkien vanhetessa alan palvelujen tarpeen on arvioitu lisääntyvän vielä 10–15 vuotta, mutta sen jälkeenkään selvää vähentymistä ei ole näköpiirissä.

Uusia haasteita voi ilmaantua myös hieman yllättävistä suunnista. Myopia eli likinäköisyys on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt räjähdysmäisesti erityisesti aasialaisissa väestöissä, mutta myös yleismaailmallisesti. Tämä lisää sekä silmän taittovirheiden korjaustarvetta että likinäköisyyteen liittyvien muiden silmäsairauksien ja komplikaatioiden yleistymistä. Tämän seurauksena kuluvan vuosisadan aikana jopa sadat miljoonat ihmiset ovat vaarassa tulla näkövammaisiksi. Myopian lisääntymisen syitä, vaikutuksia ja ehkäisymahdollisuuksia tarkastellaan tässä teemanumerossa (s. 2073) (22 Pärssinen O, Wedenoja J. Myopia – maailmanlaajuinen epidemia. Suom Lääkäril 2021;76:2073–8.).

Tutkimusmaailmassa silmätautioppi tarjoaa nykyisin näköalapaikkoja moneen lääketieteen kuumimmista innovaatioalueista. Esimerkkeinä mainittakoon kudosten biotulostaminen ja kantasoluhoidot, joiden nykytilanteesta kerrotaan tässä teemanumerossa (s. 2066) (33 Skottman H. Silmän kantasoluhoidot kehittyvät. Suom Lääkäril 2021;76:2066–71.). Näiden tekniikoiden kehittämisessä suomalaiset ovat ilahduttavasti aivan tieteen eturintamassa. Silmän kudosrakenteiden tutkittavuus, niiden immunologiset erityispiirteet ja lääkeaineiden helppo annostelu paikallisesti tekevät silmästä erinomaisen kohde-elimen myös perustutkimukselle.

Lue myös

Ennen kuin tarvittavia kudoksia pystytään kasvattamaan tai rakentamaan laboratorio-olosuhteissa, tarvitaan kuitenkin vielä pitkään perinteisiä, luovuttajilta saatavia kudossiirteitä. Silmän sarveiskalvon siirtotekniikat ovat kehittyneet niin, että nykyään jo selvä vähemmistö sarveiskalvonsiirroista on lävistäviä eli koko sarveiskalvon siirtoja. Tämä nopeuttaa paranemista ja vähentää hyljintä- ja muita komplikaatioriskejä. Nykyisiä sarveiskalvonsiirtotekniikoita käydään kattavasti läpi tässä teemanumerossa (s. 2060) (44 Ala-Fossi O, Linder M, Krootila K. Sarveiskalvonsiirrot ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. Suom Lääkäril 2021;76:2060–5.).

Sanotaan, että silmät ovat ikkuna sieluun. Väitämme, että ne ovat myös ikkuna tulevaisuuteen. Toivotamme Lääkärilehden lukijoille mielenkiintoisia hetkiä silmätautien teemanumeron parissa.

Helsingin yliopisto ja Hus Silmäklinikka juhlistavat Suomen silmätautiopin 150-vuotista taivalta lukuvuonna 2021–2022 aloitettavan tieteellis-taiteellisen Macula musica -luentokonserttisarjan muodossa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös etäyhteydellä. Lisätietoa on Helsingin yliopiston verkkosivuilla.

Kirjoittajat
Juho Wedenoja
LKT, silmätautiopin dosentti, FEBO, kliininen opettaja
Helsingin yliopisto ja Hus Silmäklinikka
Reetta Peltonen
LT, erikoistuva lääkäri, tutkija
Hus, Syöpäkeskus
Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen
Sidonnaisuudet

Juho Wedenoja: Luentopalkkiot (Théa Nordic, Santen).

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Kivinen N, Kaarniranta K. Lasiaisinjektiot mullistivat silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidon. Suom Lääkäril 2021;76:2055–8.
2
Pärssinen O, Wedenoja J. Myopia – maailmanlaajuinen epidemia. Suom Lääkäril 2021;76:2073–8.
3
Skottman H. Silmän kantasoluhoidot kehittyvät. Suom Lääkäril 2021;76:2066–71.
4
Ala-Fossi O, Linder M, Krootila K. Sarveiskalvonsiirrot ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. Suom Lääkäril 2021;76:2060–5.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.