1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvia otetaan liikaa
Tiede­pääkirjoitus 11/2017 vsk 72 s. 697

Sivuonteloiden natiiviröntgenkuvia otetaan liikaa

Suomessa otetaan runsaasti nenän ja sivuonteloiden (NSO) röntgenkuvia akuutin märkäisen sivuontelotulehduksen diagnosoimiseksi, vuonna 2011 noin 13 kuvaa tuhatta asukasta kohti (11 Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol suppl 2012;23:1–298.,22 Helasvuo T, toim. Number of radiological examinations in Finland in 2011. STUK-B 161. Helsinki 2013.). Nenän ja sivuonteloiden sairaudet ovat yleisiä, natiiviröntgenkuvien saatavuus on hyvä ja kustannukset melko pienet.

NSO-röntgenkuvassa näkyvää poskiontelon nestevaakapintaan viittaavaa varjostumaa on Suomessa pidetty aiheena antibioottikuurin aloittamiselle tai poskiontelopunktiolle. Eurooppalainen hoitosuositus ei kuitenkaan nykyisin suosittele NSO-röntgenkuvien ottamista akuutissa tai kroonisessa sivuontelotulehduksessa (11 Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol suppl 2012;23:1–298.). Tutkimusten mukaan oireiden, nenän statuksen ja radiologisten löydösten korrelaatio on huono (33 Holbrook EH, Brown CL, Lyden ER, Leopold DA. Lack of significant correlation between rhinosinusitis symptoms and specific regions of sinus computer tomography scans. Am J Rhinol 2005;19:382–7.). Nenän rakenteet ja niiden muutokset erottuvat NSO-kuvista huonosti (44 Luukkainen A, Terna E, Numminen J ym. Poor reproducibility in the evaluation of paranasal sinus x-rays in chronic rhinosinusitis. OJRad 2017, painossa.).

Oireiden, nenän statuksen ja radiologisten löydösten korrelaatio on huono.

Aikuiset sairastavat keskimäärin 2–5 nuhakuumetta vuodessa. Näistä harva etenee akuutiksi oireiseksi sivuontelotulehdukseksi. Useimmiten sivuontelotulehduksen diagnoosi voidaan tehdä kliinisin perustein. Suomalaisessa viidenkymmenen varusmiehen aineistossa kliininen tutkimus oli osuvampi kuin oireet tai kuvantaminen virusperäisen ja bakteeriperäisen rinosinuiitin erottamisessa (55 Autio TJ, Koskenkorva T, Närkiö M, Leino TK, Koivunen P, Alho OP. Diagnostic accuracy of history and physical examination in bacterial acute rhinosinusitis. Laryngoscope 2015;125:1541–6.).

Amerikkalaisväestössä viidesosa antibioottikuureista määrätään akuutin sivuontelotulehduksen hoidoksi. Perusteetonta antibioottihoitoa ei suositella aloitettavaksi, koska lyhytkin antibioottikuuri muokkaa suolen hyödyllistä mikrobistoa (66 Lumio J. Antibioottikuurien pituus – aika päivittää hoitosuosituksia. Suom Lääkäril 2017;72:292–4.). Turhien antibioottikuurien välttämiseksi ja diagnoosin varmistamiseksi kertaluonteinen NSO-röntgenkuvaus saattaa olla aiheellinen, jos akuutti sivuontelotulehdus toistuu tai harkitaan poskiontelopunktiota. Kuutamokuva yleensä riittää, mutta otsaontelo- tai pansinuiittia epäiltäessä lisätietoa voidaan saada kolmen projektion kuvauksella (77 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Sivuontelotulehdus. Käypä hoito -suositus 10.6.2013. www.kaypahoito.fi).

Kroonisen sivuontelotulehduksen (kesto vähintään 12 vk) diagnoosi perusterveydenhuollossa on kliininen ja perustuu anamneesiin ja huolelliseen statukseen. NSO-röntgenkuvauksesta on vain harvoin lisäapua. Kun tulee tarve tarkentaa kroonisen sivuontelotulehduksen diagnoosia, vaikeusastetta ja hoitoratkaisuja, potilas voidaan lähettää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatioon.

Lue myös

Erikoissairaanhoidossa NSO-tietokonetomografia on paras menetelmä kroonisen sinuiitin diagnostiikassa, leikkauksen kannalta keskeisten rakenteiden arvioimisessa ja leikkauksen turvallisessa toteuttamisessa (11 Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol suppl 2012;23:1–298.). Nykyään suositeltavinta on käyttää pienen sädeannoksen TT- tai kartiokeila-TT-kuvausta. Perinteiseen TT-kuvaukseen nähden niiden yhdenmukaisuus rakenteiden tunnistamisessa on erinomainen ja säteilyannos on vain kymmenesosan verran (yleensä alle 0,1 mSv) (88 Abul-Kasim K, Strombeck A, Sahlstrand-Johnson P. Low-dose computed tomography of the paranasal sinuses: radiation doses and reliability analysis. Am J Otolaryngol 2011;32:47–51.). Kuutamokuvan säteilyannos on yleensä alle 0,01 mSv, mikä vastaa Suomessa noin yhden vuorokauden taustasäteilyä.

Sivuonteloiden TT- ja kartiokeila-TT-kuvausten yleistyttyä ja sädeannosten pienennyttyä NSO-röntgenkuvaus on aiempaa harvemmin tarpeellinen perusterveydenhuollossa sivuontelotulehduksen diagnostiikassa. Etenkin vähäoireisen potilaan NSO-röntgenkuvausta sivuontelotulehduksen paranemis- tai kroonisessa vaiheessa tulisi välttää. NSO-röntgenkuvaus tuo harvoin lisätietoa akuutin sivuontelotulehduksen diagnostiikkaan, mikäli lääkäri havaitsee märkäeritteen potilaan nenässä, nenänielussa tai nenän keskikäytävässä. Eritteen lääkäri voi havaita apunaan hyvät työvälineet: otsavalo, nenäspekula, kielispaatteli ja peili.

Lämpimät kiitokset LT Timo Autiolle erinomaisista kommenteista.

Kirjoittajat
Annika Luukkainen
LT
Department of Otolaryngology, Yong Loo Lin School of Medicine, National University of Singapore, Singapore ja Helsingin yliopisto, Medicum, Haartman instituutti
Antti Markkola
LT, vs. ylilääkäri
KNK Radiologian vastuualue, HUS Kuvantaminen
Maija Hytönen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Sanna Toppila-Salmi
dosentti, korva-, nenä-, kurkkutautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto, Medicum, Haartman instituutti ja HYKS, Iho- ja allergiasairaala
sanna.salmi@helsinki.fi
Kirjallisuutta
1
Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol suppl 2012;23:1–298.
2
Helasvuo T, toim. Number of radiological examinations in Finland in 2011. STUK-B 161. Helsinki 2013.
3
Holbrook EH, Brown CL, Lyden ER, Leopold DA. Lack of significant correlation between rhinosinusitis symptoms and specific regions of sinus computer tomography scans. Am J Rhinol 2005;19:382–7.
4
Luukkainen A, Terna E, Numminen J ym. Poor reproducibility in the evaluation of paranasal sinus x-rays in chronic rhinosinusitis. OJRad 2017, painossa.
5
Autio TJ, Koskenkorva T, Närkiö M, Leino TK, Koivunen P, Alho OP. Diagnostic accuracy of history and physical examination in bacterial acute rhinosinusitis. Laryngoscope 2015;125:1541–6.
6
Lumio J. Antibioottikuurien pituus – aika päivittää hoitosuosituksia. Suom Lääkäril 2017;72:292–4.
7
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Sivuontelotulehdus. Käypä hoito -suositus 10.6.2013. www.kaypahoito.fi
8
Abul-Kasim K, Strombeck A, Sahlstrand-Johnson P. Low-dose computed tomography of the paranasal sinuses: radiation doses and reliability analysis. Am J Otolaryngol 2011;32:47–51.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.