1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Skitsofrenia – usean osuman tauti
Tiede­pääkirjoitus 34/2016 vsk 71 s. 2013 - 2014

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Kuvituskuva 1

Tuula Kieseppä

dosentti

Helsingin yliopisto ja HYKS Psykiatria, Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja

tuula.kieseppa@hus.fi

Kuvituskuva 2

Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori

THL

jaana.suvisaari@thl.fi

   

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (11 Owen MJ, Sawa A, Mortensen PB. Schizophrenia. Lancet 2016;388:86–97.). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (22 Davis J, Eyre H, Jacka FN ym. A review if vulnerability and risks for schizophrenia: Beyond the two hit hypothesis. Neurosci Biobehav Rev 2016;65:185–94.).

Perintötekijöiden merkitys skitsofreniassa on kiistaton (33 Cannon TD, Kaprio J, Lönnqvist J, Huttunen M, Koskenvuo M. The genetic epidemiology of schizophrenia in a Finnish twin cohort. A population based modeling study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:67–74.). Ne luovat keskushermoston kehitystä ohjaavan biologisen perustan, jossa skitsofreniaan sairastumisen haavoittuvuuden taso primaaristi määrittyy, mutta joka säilyy dynaamisena. Alttius muodostuu tuhansista väestössä yleisesti esiintyvistä geenimuunnelmista ja yksittäisillä potilailla harvinaisista suuren riskin geenimuutoksista, jotka voivat aiheuttaa myös neurologisia oireita (44 Schizophrenia Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium. Biological Insights from 108 schizophrenia-associated genetic loci. Nature 2014;511:421–7.,55 Singh T, Kurki MI, Curtis D ym. Rare loss-of-function variants in SETD1A are associated with schizophrenia and developmental disorders. Nat Neurosci 2016;19:571–7.). Skitsofreniaan kytkeytyneet alueet liittyvät dopamiini- ja glutamaattireseptoreihin, hermosolujen kalsium- ja kaliumkanaviin, immuunijärjestelmään, aivojen muovautuvuuteen ja geenien säätelyyn (44 Schizophrenia Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium. Biological Insights from 108 schizophrenia-associated genetic loci. Nature 2014;511:421–7.,55 Singh T, Kurki MI, Curtis D ym. Rare loss-of-function variants in SETD1A are associated with schizophrenia and developmental disorders. Nat Neurosci 2016;19:571–7.,66 The Network and Pathway Analysis Subgroup of the Psychiatric Genomics Consortium. Psychiatric genome-wide association study analyses implicate neuronal, immune and histone pathways. Nat Neurosci 2015;18:199–209.). Epigeneettinen muuntelu on avainasemassa geenien ja ympäristön yhteisvaikutusten ymmärtämisessä. Keskushermoston kehityksessä on ympäristövaikutusten herkkyysjaksoja etenkin sikiökehityksen ja varhaislapsuuden aikana, mutta perimän ja ympäristön vuorovaikutus näyttää jatkuvan aikuisuudessakin, mikä avaa uusia hoitomahdollisuuksia (77 Ibi D, González-Maeso J. Epigenetic signaling in schizophrenia. Cellular Signalling 2015;27:2131–6.).

Kahden potilaan skitsofrenian syyt voivat olla hyvin erilaisia.

Sikiöajan ja varhaisen lapsuuden infektiot, aliravitsemus ja etenkin D-vitamiinin ja folaatin puutos lisäävät skitsofreniaan sairastumisen riskiä (88 Khandaker GM, Zimbron J, Lewis G, Jones PB. Prenatal maternal infection, neurodevelopment and adult schizophrenia: a systematic review of population-based studies. Psychol Med 2013;43:239–57.,99 McGrath J, Brown A, St Clair D. Prevention and schizophrenia – the role of dietary factors. Schizophr Bull 2011;37:272–83.). Tämä saattaa selittyä keskushermoston, immuunijärjestelmän, rasva-aineenvaihdunnan ja suolistomikrobien keskinäisten yhteyksien kautta (1010 Suvisaari J, Mantere O. Inflammation theories in psychotic disorders: a critical review. Infect Disord Drug Targets 2013;13:59–70.). Tämä on yksi uusista skitsofrenian tutkimuslinjoista.

Lue myös

Skitsofreniaan sairastuneiden on todettu lapsuudessaan kokeneen enemmän fyysistä ja psyykkistä kaltoinkohtelua kuin väestö keskimäärin (1111 Cullen AE, Fisher HL, Roberts RE, Pariante CM, Laurens KR. Daily stressors and negative life events in children at elevated risk of developing schizophrenia. Br J Psychiatry 2014;204:354–60.). Varhainen voimakas stressi liittyneenä geneettiseen alttiuteen herkistää mm. ärsykkeiden merkittävyyttä arvottavaa dopamiinijärjestelmää (1212 Howes OD, Murray RM. Schizophrenia: an integrated sociodevelopmental-cognitive model. Lancet 2014;383:1677–87.). Uhkaavan ympäristön ja kielteisen minäkuvan luomat tulkintamallit yhdessä patologisesti herkistyneiden hermoverkkojen kanssa voivat johtaa paranoidisiin oireisiin. Maahanmuuttajaväestön suurentunut skitsofrenian esiintyvyys näyttääkin kytkeytyvän kokemukseen syrjäytymisestä (1313 Hollander AC, Dal H, Lewis G, Magnusson C, Kirkbride JB, Dalman C. Refugee migration and risk of schizophrenia and other non-affective psychoses: cohort study of 1.3 million people in Sweden BMJ 2016;352:i1030.), ja skitsofreniaan sairastuneet ovat raportoineet kokeneensa nuoruudessaan runsaasti koulukiusaamista (1414 van Dam DS, van der Ven E, Velthorst E, Selten JP, Morgan C, de Haan L. Childhood bullying and the association with psychosis in non-clinical and clinical samples: a review and meta-analysis. Psychol Med 2012;42:2463–74.). Sairastumista saattaa edeltää sosiaalisten tilanteiden ja emootioiden arvioinnin ongelmia, ja yhdessä stressin kanssa ne lisäävät haavoittuvuutta (22 Davis J, Eyre H, Jacka FN ym. A review if vulnerability and risks for schizophrenia: Beyond the two hit hypothesis. Neurosci Biobehav Rev 2016;65:185–94.). Kognition ongelmiin liittyvää riskiä voi olla mahdollista pienentää riittävän varhain kohdennetuin psykoterapeuttisin menetelmin (1515 McGorry PD, Nelson P, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions for young people at ultra-high risk of psychosis: twelve-month outcome. J Clin Psychiatry 2013;74:349–56.).

Nuoruusiässä hermoverkkojen yhteistoiminta vahvistuu geneettisen säätelyn ja ympäristön yhteisvaikutuksen tuloksena. Traumaattisten tapahtumien ohella nuoruusiän runsas päihteiden käyttö vaikuttaa tähän prosessiin. Kannabiksen käyttö on merkittävä skitsofreniaan sairastumisen riskiä lisäävä tekijä etenkin silloin, kun henkilön lähisuvussa esiintyy psykoosisairauksia (1616 Manrique-Garcia E, Zammit S, Dalman C, Hemmingsson T, Andreasson S, Allebeck P. Cannabis, schizophrenia and other non-affective psychoses: 35 years of follow-up of a population-based cohort. Psychol Med 2012;42:1321–8.). Tuoreen meta-analyysin mukaan myös tupakointi voi lisätä riskiä tai aikaistaa sairastumista (1717 Gage SH, Munafo MR. Smoking as a causal risk factor for schizophrenia. Lancet Psychiatry 2015;2:778–9.).

Kahden potilaan skitsofrenian syyt voivat olla hyvin erilaisia. Perinnöllisten ja ympäristön riskitekijöiden yhä tarkempi analyysi antaa avaimet preventioon ja yksilöllisiin hoitoihin. Tähän tarvitaan laajoja potilasaineistoja erilaisista väestöpohjista. Suomessa on käynnistynyt psykoosisairauksien periytyvyysmekanismeja selvittävä tutkimus (www.superfinland.fi), johon kutsutaan kaikki psykoosin sairastaneet aikuiset henkilöt. Kansainvälinen tutkimus toteutetaan neljällä mantereella, ja aikanaan se tuo osaltaan vastauksia siihen, mistä skitsofreniassa on kyse.

Kirjoittajat
Tuula Kieseppä
dosentti
Helsingin yliopisto ja HYKS Psykiatria, Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja
tuula.kieseppa@hus.fi
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
jaana.suvisaari@thl.fi
Kirjallisuutta
1
Owen MJ, Sawa A, Mortensen PB. Schizophrenia. Lancet 2016;388:86–97.
2
Davis J, Eyre H, Jacka FN ym. A review if vulnerability and risks for schizophrenia: Beyond the two hit hypothesis. Neurosci Biobehav Rev 2016;65:185–94.
3
Cannon TD, Kaprio J, Lönnqvist J, Huttunen M, Koskenvuo M. The genetic epidemiology of schizophrenia in a Finnish twin cohort. A population based modeling study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:67–74.
4
Schizophrenia Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium. Biological Insights from 108 schizophrenia-associated genetic loci. Nature 2014;511:421–7.
5
Singh T, Kurki MI, Curtis D ym. Rare loss-of-function variants in SETD1A are associated with schizophrenia and developmental disorders. Nat Neurosci 2016;19:571–7.
6
The Network and Pathway Analysis Subgroup of the Psychiatric Genomics Consortium. Psychiatric genome-wide association study analyses implicate neuronal, immune and histone pathways. Nat Neurosci 2015;18:199–209.
7
Ibi D, González-Maeso J. Epigenetic signaling in schizophrenia. Cellular Signalling 2015;27:2131–6.
8
Khandaker GM, Zimbron J, Lewis G, Jones PB. Prenatal maternal infection, neurodevelopment and adult schizophrenia: a systematic review of population-based studies. Psychol Med 2013;43:239–57.
9
McGrath J, Brown A, St Clair D. Prevention and schizophrenia – the role of dietary factors. Schizophr Bull 2011;37:272–83.
10
Suvisaari J, Mantere O. Inflammation theories in psychotic disorders: a critical review. Infect Disord Drug Targets 2013;13:59–70.
11
Cullen AE, Fisher HL, Roberts RE, Pariante CM, Laurens KR. Daily stressors and negative life events in children at elevated risk of developing schizophrenia. Br J Psychiatry 2014;204:354–60.
12
Howes OD, Murray RM. Schizophrenia: an integrated sociodevelopmental-cognitive model. Lancet 2014;383:1677–87.
13
Hollander AC, Dal H, Lewis G, Magnusson C, Kirkbride JB, Dalman C. Refugee migration and risk of schizophrenia and other non-affective psychoses: cohort study of 1.3 million people in Sweden BMJ 2016;352:i1030.
14
van Dam DS, van der Ven E, Velthorst E, Selten JP, Morgan C, de Haan L. Childhood bullying and the association with psychosis in non-clinical and clinical samples: a review and meta-analysis. Psychol Med 2012;42:2463–74.
15
McGorry PD, Nelson P, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions for young people at ultra-high risk of psychosis: twelve-month outcome. J Clin Psychiatry 2013;74:349–56.
16
Manrique-Garcia E, Zammit S, Dalman C, Hemmingsson T, Andreasson S, Allebeck P. Cannabis, schizophrenia and other non-affective psychoses: 35 years of follow-up of a population-based cohort. Psychol Med 2012;42:1321–8.
17
Gage SH, Munafo MR. Smoking as a causal risk factor for schizophrenia. Lancet Psychiatry 2015;2:778–9.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.