1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Spirometrian uudet viitearvot vähentävät virhediagnooseja
Tiede­pääkirjoitus 23/2016 vsk 71 s. 1660

Spirometrian uudet viitearvot vähentävät virhediagnooseja

Kuvituskuva 1

Suomen Lääkärilehden tässä numerossa julkaistaan kansalliset suositukset spirometrian uusien suomalaisten (11 Kainu A, Timonen KL, Toikka J ym. Reference values of spirometry for Finnish adults. Clin Physiol Funct Imaging, verkossa ensin 27.3.2015. doi:10.1111/cpf.12237) ja monikansallisten GLI2012-viitearvojen (22 Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. The ERS global Lung Function Initiative. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95 age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324–43.) käytöstä (s. 1673–81) (33 Sovijärvi ARA, Kainu A, Malmberg P ym. Spirometrian tulkinta uudistuu – uudet viitearvot käyttöön. Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015. Suom Lääkäril 2016;71:1673–81.). Näiden käyttöönotto on suuri parannus keuhkojen toimintakokeiden kliinisessä hyödyntämisessä.

Spirometrian vanhat viitearvot (44 Viljanen AA, Halttunen PK, Kreus K-E, Viljanen BC. Spirometric studies in non-smoking healthy adults. Scand J Clin Lab Invest 1982;42 suppl 159 :5–20.) ulottuivat vain hieman yli 60 vuoden ikäisiin. Tätä vanhemman väestön viitearvojen laskeminen ekstrapoloimalla vääristi tuloksia todellisiin mittauksiin nähden. Kainun ym. (11 Kainu A, Timonen KL, Toikka J ym. Reference values of spirometry for Finnish adults. Clin Physiol Funct Imaging, verkossa ensin 27.3.2015. doi:10.1111/cpf.12237) viitearvot edustavat terveitä tupakoimattomia aikuisia eri puolilta Suomea 84 ikävuoteen saakka. Mittaukset on tehty moderneilla spirometrialaitteistoilla ja arvojen mallinnus on toteutettu samalla tilastomatematiikalla kuin uudet monikansalliset GLI2012-viitearvot (22 Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. The ERS global Lung Function Initiative. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95 age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324–43.).

Vanhat viitearvot ulottuivat vain hieman yli 60 vuoden ikäisiin.

Näissä molemmissa viitearvoissa normaalin variaation alaraja (LLN) määritellään samalla tavoin: jos mitattu arvo on madaltunut iänmukaisen viitearvopopulaation keskiarvosta yli 1,65 SD eli sen z-arvo on alle –1,65 (viides persentiili), on tulos yli 95 %:n todennäköisyydellä poikkeava. Koska mittaustulosten hajonta väestössä suurenee iän kasvaessa, on LLN prosentteina viitearvosta vanhemmassa väestössä pienempi kuin nuorilla. Vanhoissa viitearvoissa (44 Viljanen AA, Halttunen PK, Kreus K-E, Viljanen BC. Spirometric studies in non-smoking healthy adults. Scand J Clin Lab Invest 1982;42 suppl 159 :5–20.) esimerkiksi uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) LLN on kaikissa ikäryhmissä 80 % viitearvosta, vaikka se 70-vuotiailla on todellisuudessa noin 70 %:n tasolla.

Tuore vielä julkaisematon vertailututkimus (Kainu, Lindqvist, Sovijärvi, henkilökohtainen tiedonanto 2016) osoitti, että suomalaisessa väestössä uusilla viitearvoilla (11 Kainu A, Timonen KL, Toikka J ym. Reference values of spirometry for Finnish adults. Clin Physiol Funct Imaging, verkossa ensin 27.3.2015. doi:10.1111/cpf.12237) hengitysteiden obstruktion (FEV1/FVC pienentynyt viitearvoon nähden) esiintyvyys oli vain alle puolet esiintyvyydestä, joka saatiin käytettäessä vanhoja viitearvoja. Lähes vastaava ero tuli esiin tutkittaessa restriktiivisen häiriön (pienentynyt FVC) tai pienentyneen ventilaatiokapasiteetin (pienentynyt FEV1) esiintymistä väestössä.

On ilmeistä, että Suomessa on vuosikausia jouduttu tekemään varsinkin vanhempien miesten lievien keuhkojen toimintahäiriöiden, erityisesti hengitystieobstruktion ylidiagnostiikkaa. Esimerkiksi 60–69-vuotiaiden miesten hengitystieobstruktion esiintyvyys oli vanhoilla viitearvoilla laskettuna 33 %, mutta uusilla arvoilla vain 20 %. Voimme vain arvailla, kuinka paljon tästä on aiheutunut liikaa keuhkoahtaumatautidiagnooseja ja turhia astmaepäilyjä.

Lue myös

Viitearvoon perustuvan FEV1/FVC:n alarajan käyttö silloin, kun viitearvot ovat asianmukaiset, on useiden tutkimusten mukaan parempi vaihtoehto kuin se, että kategorisesti käytettäisiin normaalin alarajana FEV1/FVC-suhteen arvoa 0,70 (GOLD-kriteeri), kuten mm. tuoreimmassa keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suosituksessa ehdotetaan (55 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus 13.6.2014. www.kaypahoito.fi.). Osuvien viitearvojen käyttö obstruktion arvioinnissa vähentää useiden tutkimusten mukaan ylidiagnostiikkaa vanhemmissa ikäryhmissä ja alidiagnostiikkaa nuorilla (66 Gueder G, Brenner S, Angermann CE ym. ”GOLD or lower limit of normal definition? A comparison with expert-based diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in a prosepctive cohort-study.” Respir Res 2012;13:13.,77 Quanjer PH, Ruppel G, Brusasco V ym. COPD (confusion over proper diagnosis) in the zone of maximum uncertainty. Eur Respir J, verkossa ensin 1.11. 2015. doi:10.1183/13993003.01295-2015). Suomessa olisi aika muuttaa obstruktion kriteerejä keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suosituksessa.

Suomessa asuu 300 000 syntyperäistä ulkomaalaista, ja pakolaisten saapuminen lisää määrä nopeasti. Suomalaisten keuhkojen tilavuus on merkittävästi suurempi kuin keskieurooppalaisten (11 Kainu A, Timonen KL, Toikka J ym. Reference values of spirometry for Finnish adults. Clin Physiol Funct Imaging, verkossa ensin 27.3.2015. doi:10.1111/cpf.12237) ja vielä suurempi kuin aasialaisen tai afrikkalaisen väestön. Tämän vuoksi erirotuisten ihmisten tutkimuksissa on aikaisemmin jouduttu Suomessa käyttämään viitearvojen epätarkkoja korjauskertoimia (88 Piirilä P, Lindqvist A, Rytilä P, Välimäki P, Sovijärvi A. Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatutkimuksia arvioitaessa? Suom Lääkäril 2001;56:4487–92.). Monikansalliset spirometrian viitearvot (22 Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. The ERS global Lung Function Initiative. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95 age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324–43.) poistavat tämän ongelman. Nämä arvot soveltuvat sekä lapsille että aikuisille.

Uudet viitearvot lisäävät merkittävästi spirometriatutkimuksen tulkinnan osuvuutta. Muutoksella on suuri kliininen ja taloudellinen merkitys.

Kirjoittajat
Anssi R. A. Sovijärvi
LKT, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, kliinisen fysiologian emeritusprofessori
Helsingin yliopisto
ext-anssi.sovijarvi@hus.fi
Kirjallisuutta
1
Kainu A, Timonen KL, Toikka J ym. Reference values of spirometry for Finnish adults. Clin Physiol Funct Imaging, verkossa ensin 27.3.2015. doi:10.1111/cpf.12237
2
Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. The ERS global Lung Function Initiative. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95 age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324–43.
3
Sovijärvi ARA, Kainu A, Malmberg P ym. Spirometrian tulkinta uudistuu – uudet viitearvot käyttöön. Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015. Suom Lääkäril 2016;71:1673–81.
4
Viljanen AA, Halttunen PK, Kreus K-E, Viljanen BC. Spirometric studies in non-smoking healthy adults. Scand J Clin Lab Invest 1982;42 suppl 159 :5–20.
5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus 13.6.2014. www.kaypahoito.fi.
6
Gueder G, Brenner S, Angermann CE ym. ”GOLD or lower limit of normal definition? A comparison with expert-based diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in a prosepctive cohort-study.” Respir Res 2012;13:13.
7
Quanjer PH, Ruppel G, Brusasco V ym. COPD (confusion over proper diagnosis) in the zone of maximum uncertainty. Eur Respir J, verkossa ensin 1.11. 2015. doi:10.1183/13993003.01295-2015
8
Piirilä P, Lindqvist A, Rytilä P, Välimäki P, Sovijärvi A. Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatutkimuksia arvioitaessa? Suom Lääkäril 2001;56:4487–92.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.