1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin
Tiede­pääkirjoitus 3/2020 vsk 75 s. 95

Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin

Kuvituskuva 1

Filip Scheperjans

LT, neurologian erikoislääkäri

HYKS Neurokeskus, neurologian linja ja Helsingin yliopisto, kliiniset neurotieteet, neurologia

Nykykäsityksen mukaan Parkinsonin tauti syntyy perinnöllisen ja iän tuoman haavoittuvuuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Taudille on tunnusomaista dopaminergisten hermosolujen tuhoutuminen keskiaivojen mustatumakkeessa ja alfasynukleiinia sisältävät proteiinikertymät jäljellä olevissa soluissa. Alfasynukleiinin keskeinen rooli taudin synnyssä ja patologian leviämisessä voi perustua sen prionin kaltaisiin ominaisuuksiin.

Parkinsonin taudin patologia ja oireet eivät rajoitu keskushermostoon, vaan kyseessä on systeemisairaus, jonka vaikutukset ulottuvat koko elimistöön. Tätä selittänee ainakin osittain autonomisen hermoston vaurioituminen.

Merkittävällä osalla Parkinson-potilaista on suuri suolisto-oireiden kuorma.

Merkittävällä osalla Parkinson-potilaista on suuri suolisto-oireiden kuorma, mm. ummetusta, ärtyvän suolen oireyhtymää, syljeneritystä, nielemisvaikeuksia ja mahalaukun hidastumista. Nämä oireet tulee ottaa huomioon hoidossa (11 Mertsalmi T, Arkkila P, Hissa M, Passinen K, Scheperjans F. Parkinsonin tautia sairastavien ruuansulatuskanavan oireet. Duodecim 2017;133:1913–21.). Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että ruoansulatuskanavan häiriöihin, kuten ummetukseen, ärtyvän suolen oireyhtymään ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin, liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski.

Nämä havainnot sekä vagushermon katkaisun suojaava vaikutus sopivat hypoteesiin, jonka mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinsonin taudin patologia saattaa käynnistyä suolessa ja sittemmin levitä vuosien kuluessa keskushermostoon.

Parkinson-potilaiden suoliston hermosoluista on löydetty alfasynukleiinikertymiä jo vuosia ennen liikehäiriöoireiden ilmaantumista. Potilaiden suolen seinämän läpäisevyyttä säätelevä limakerros ja epiteeli ovat poikkeavat, ja tämä mahdollistaa haitallisten tekijöiden pääsyn seinämään. Seinämässä näyttää olevan matala-asteinen tulehdustila (22 Scheperjans F, Derkinderen P, Borghammer P. The gut and Parkinson’s disease: hype or hope? J Parkinsons Dis 2018;8 suppl 1:S31–9.), ja se voisi olla tekijä, joka yhdistää suolen toimintahäiriöt ja alfasynukleiinin. Suolistotulehduksen jälkeen suolen alfasynukleiinikertymiä on havaittu jopa lapsilla, ja alfasynukleiini näytti houkuttelevan tulehdussoluja paikalle (33 Stolzenberg E, Berry D, Yang ym. A role for neuronal alpha-synuclein in gastrointestinal immunity. J Innate Immun 2017;9:456–63.).

Parkinson-potilaiden suolen mikrobisto on koostumukseltaan ja toiminnaltaan poikkeava. Se liittyy sekä potilaiden suolisto-oireisiin että taudin etenemisnopeuteen (4–6). Eläinkokeissa on osoitettu, että tiettyjen bakteerien tuottamat proteiinit voivat aiheuttaa alfasynukleiinin poikkeavan rakennemuutoksen (77 Chen SG, Stribinskis V, Rane MJ ym. Exposure to the functional bacterial amyloid protein curli enhances alpha-synuclein aggregation in aged Fischer 344 rats and Caenorhabditis elegans. Sci Rep 2016;6:34477.).

Lue myös

Mikrobiston muokkaaminen antibiooteilla tai ulosteensiirrolla vaikuttaa Parkinson-oireisiin ja patologiaan eläinmalleissa. Hiljattain havaittiin myös tiettyjen mikrobistoa sekoittavien antibioottien runsaaseen käyttöön liittyvän suurentunut Parkinsonin taudin riski jopa 10–15 vuoden viiveellä (88 Mertsalmi TH, Pekkonen E, Scheperjans F. Antibiotic exposure and risk of Parkinson’s disease in finland: A nationwide case-control study. Mov Disord, verkossa ensin 18.11.2019. doi: 10.1002/mds.27924).

Diagnosointivaiheessa Parkinsonin taudiksi kutsumamme oireyhtymä on mitä todennäköisimmin jo vuosia jatkuneen, paikallisesti alkaneen ja sittemmin levinneen hermoston rappeumaprosessin edennyt vaihe, joka on saavuttanut ja osittain tuhonnut keskiaivojen mustatumakkeen. Ketjureaktion laukaisija, alkupiste ja leviämistapa saattavat olla eri potilasryhmissä erilaiset. Nykytutkimuksen valossa merkittävällä osalla potilaista alkupiste voi sijaita ruoansulatuskanavassa.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 15 000 henkilöä. Yksi keskeinen tulevaisuuden haaste on tunnistaa Parkinson-potilaiden fenotyyppiset alaryhmät uusien biomarkkerien avulla ja kehittää niille räätälöityjä, taudin patofysiologiaan perustuvia hoitomuotoja. Suolistopatologian ymmärtäminen ja tunnistaminen ovat tässä avainasemassa.

Kirjoittajat
Filip Scheperjans
LT, neurologian erikoislääkäri
HYKS Neurokeskus, neurologian linja ja Helsingin yliopisto, kliiniset neurotieteet, neurologia
Sidonnaisuudet

Filip Scheperjans: Apurahat (Suomen Lääketieteen Säätiö, Suomen Akatemia), konsultointipalkkiot (Axial Biotherapeutics, LivaNova, Orion, UCB), luentopalkkiot (Orion, UCB, Zambon), osakkeet ja toimitusjohtaja (Neuroinnovation Oy), osakeoptiot (Axial Biotherapeutics), patentit (FI127671B, US10139408B2, EP3149205A4, US16/186,663).

Kirjallisuutta
1
Mertsalmi T, Arkkila P, Hissa M, Passinen K, Scheperjans F. Parkinsonin tautia sairastavien ruuansulatuskanavan oireet. Duodecim 2017;133:1913–21.
2
Scheperjans F, Derkinderen P, Borghammer P. The gut and Parkinson’s disease: hype or hope? J Parkinsons Dis 2018;8 suppl 1:S31–9.
3
Stolzenberg E, Berry D, Yang ym. A role for neuronal alpha-synuclein in gastrointestinal immunity. J Innate Immun 2017;9:456–63.
4
Aho VTE, Pereira PAB, Voutilainen S ym. Gut microbiota in Parkinson’s disease: Temporal stability and relations to disease progression. EBioMedicine 2019;44:691–707.
5
Mertsalmi TH, Aho VTE, Pereira PAB ym. More than constipation - bowel symptoms in Parkinson’s disease and their connection to gut microbiota. Eur J Neurol 2017;24:1375–83.
6
Boertien JM, Pereira PAB, Aho VTE, Scheperjans F. Increasing comparability and utility of gut microbiome studies in Parkinson’s disease: a systematic review. J Parkinsons Dis 2019;9 suppl 2:S297–312.
7
Chen SG, Stribinskis V, Rane MJ ym. Exposure to the functional bacterial amyloid protein curli enhances alpha-synuclein aggregation in aged Fischer 344 rats and Caenorhabditis elegans. Sci Rep 2016;6:34477.
8
Mertsalmi TH, Pekkonen E, Scheperjans F. Antibiotic exposure and risk of Parkinson’s disease in finland: A nationwide case-control study. Mov Disord, verkossa ensin 18.11.2019. doi: 10.1002/mds.27924

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vahvistettuja koronavirustartuntoja yli 70 000

Tähän mennessä tautiin on kuollut 1 775 ihmistä, joista valtaosa Kiinassa.

Tieteessä
Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
THL päivitti moniresistenttien bakteerien torjuntaohjeen

Ohje päivitettiin sairaanhoitopiirien kanssa.

Tieteessä
Vakavasti sairaiden potilaiden aika hengityskoneessa voi lyhentyä C-vitamiinilla

Hoidon kesto lyhentyi keskimäärin 25 prosenttia, jos potilaat tarvitsivat hengityskonehoitoa yli 10 tunnin ajan.

Kommentti
Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun?

– Tietojärjestelmien kova ja salattu ydin on maamme rajojen ulkopuolella, kirjoittaa Heikki Laine.

Tieteessä
Elvyttämisestä harvoin apua iäkkäille sydämenpysähdyksen jälkeen

Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.