1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomen terveydenhuolto on jäykkä muuttumaan
Tiede­pääkirjoitus 22/2020 vsk 75 s. 1335

Suomen terveydenhuolto on jäykkä muuttumaan

Kuvituskuva 1

Kristiina Patja

Euroopan unioni julkaisi EU-maille terveysprofiilin ennustetekijöistä ja terveyspalvelujen toimivuudesta. EU-maiden painotettuihin keskiarvoihin verrattuna väestö on Suomessa keskimäärin iäkkäämpää, syntyvyys on vähäisempi, köyhyyden suhteellinen osuus pienempi ja työttömyys suurempi.

Elinajanodote on kasvanut 2000-luvulla, mutta terveitä elinvuosia olemme saaneet vähemmän ja ne jakautuvat epätasaisemmin kuin muualla EU:ssa. Yli 65-vuotiaiden elinajanodote on nyt yli 20 vuotta, mutta yli puolta näistä vuosista varjostaa krooninen sairaus (11 OECD (2019), Suomi: Maan terveysprofiili 2019, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels, https://doi.org/10.1787/342765e3-fi. https://www.oecd.org/publications/suomi-maan-terveysprofiili-2019-342765e3-fi.htm (luettu 27.2.2020).). Sairauksien hoidossa järjestelmä toimii hyvin, sillä kuolleisuus hoidettavissa oleviin sairauksiin on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Syövän hoito on huippuluokkaa.

Terveyden edistäminen ei ole jalkautunut arkeen.

Ehkäistävissä oleva kuolleisuus on hieman EU:n keskiarvoa suurempi (11 OECD (2019), Suomi: Maan terveysprofiili 2019, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels, https://doi.org/10.1787/342765e3-fi. https://www.oecd.org/publications/suomi-maan-terveysprofiili-2019-342765e3-fi.htm (luettu 27.2.2020).). Kaksi viidestä kuolemasta selittyy terveyskäyttäytymisen riskitekijöillä. Hyviä muutoksia on tapahtunut tupakoinnissa, mutta yksi viidestä aikuisesta on lihava ja yksi viidestä teini-ikäisestä vähintään ylipainoinen. Kolmasosa käyttää ajoittain runsaasti alkoholia, EU:ssa keskimäärin joka viides. Terveyden edistäminen ei ole jalkautunut arkikäytäntöihin systemaattisesti.

Sosiaalinen eriarvoisuus vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen: ihmisillä, joiden koulutus- tai tulotaso on matala, terveyskäyttäytymiseen liittyvät riskitekijät ovat yleisempiä. Naisilla koulutusryhmien välinen ero elinajanodotteessa kasvoi 10 viime vuoden aikana (0,7 vuodella). Miehillä ero supistui hieman.

Koetussa terveydessä Suomen sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat suuremmat kuin Euroopan unionissa ja Pohjoismaissa. Matalan tulotason ryhmässä alle 60 % kokee terveytensä hyväksi, korkeimman tulotason ryhmässä 80 %. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus ovat silti jääneet sivuosaan, kun on keskitytty yksittäisiin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin.

Terveydenhuollon saavutettavuuden ongelmat ovat laajat. Suomalaisista 3 % ilmoittaa täyttymättömästä sairaanhoidon tarpeesta (EU:n keskiarvo 2,5 %), ja etenkin tulotasojen erot ovat suuret. Noin 100 000 suomalaisella (4 %) on taloudellisia, maantieteellisiä tai odotusajoista johtuvia esteitä saada lääketieteellistä hoitoa (11 OECD (2019), Suomi: Maan terveysprofiili 2019, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels, https://doi.org/10.1787/342765e3-fi. https://www.oecd.org/publications/suomi-maan-terveysprofiili-2019-342765e3-fi.htm (luettu 27.2.2020).). Terveyserojen kasvu kielii siitä, että eriarvoisuus hoitoon pääsyssä on lisääntynyt. Kansalaisten oma maksuosuus on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Huomionarvoista on, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.

Lue myös

Terveydenhuollon muutosjoustavuus on ollut heikkoa, ja uudistusten epäonnistuminen näkyy monissa indikaattoreissa (11 OECD (2019), Suomi: Maan terveysprofiili 2019, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels, https://doi.org/10.1787/342765e3-fi. https://www.oecd.org/publications/suomi-maan-terveysprofiili-2019-342765e3-fi.htm (luettu 27.2.2020).). Järjestelmä on monimutkainen, hajautettu ja pirstaleinen. Uudistukset ovat painottuneet lähinnä nykyjärjestelmän ominaispiirteiden muokkaamiseen. Perusteisiin tai rakenteisiin ei ole kajottu. Sairaanhoitoon käytetty osuus terveysmenoista on kasvanut ja sen tehokkuus parantunut. Sairaansijojen määrä on lähes puolittunut 20 vuodessa.

Suomi teki 1970-luvulla loikan terveyden edistämisessä ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kansanterveys oli poliittinen painopiste, ja siihen pyrittiin vaikuttamaan laajasti (22 Melkas T. Health in all policies as a priority in Finnish health policy: a case study on national health policy development. Scand J Public Health 2013 Mar;41(11 Suppl):3-28. doi: 10.1177/1403494812472296.). Viime vuosikymmeninä sosiaali- ja terveyspoliittiset päätökset on tehty talouspoliittisin tai alueellisin perustein arvioimatta terveysvaikutuksia tai huomioimatta aiempia arviointeja (33 Ståhl T. Health in All Policies: From rhetoric to implementation and evaluation - the Finnish experience. Scand J Public Health 2018 Feb;46(20_suppl):38-46. doi: 10.1177/1403494817743895.). Talouden korostaminen on suosinut lyhytnäköistä hajauttamista ja toisaalta keskittämistä. Innovatiivisten ratkaisujen tai kumppanuuksien systemaattiseen etsimiseen ei ole nähty suurta tarvetta. Varsinaisia paradigman muutoksia ei terveydenhuollossa ole juuri tehty. EU:n maaraportti antaa varsin realistisen kuvan Suomen terveyspolitiikan tuloksista.

Kirjoittajat
Kristiina Patja
kansanterveystieteen dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto, kansanterveyden osasto
kristiina.patja@helsinki.fi
Sidonnaisuudet

Kristiina Patja: Osakkeet (terveysalan yrityksiä).

Kirjallisuutta
1
OECD (2019), Suomi: Maan terveysprofiili 2019, OECD Publishing, Paris/European Observatory on Health Systems and Policies, Brussels, https://doi.org/10.1787/342765e3-fi. https://www.oecd.org/publications/suomi-maan-terveysprofiili-2019-342765e3-fi.htm (luettu 27.2.2020).
2
Melkas T. Health in all policies as a priority in Finnish health policy: a case study on national health policy development. Scand J Public Health 2013 Mar;41(11 Suppl):3-28. doi: 10.1177/1403494812472296.
3
Ståhl T. Health in All Policies: From rhetoric to implementation and evaluation - the Finnish experience. Scand J Public Health 2018 Feb;46(20_suppl):38-46. doi: 10.1177/1403494817743895.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.