1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Syntyvyyden katovuodet uhkaavat väestönkehitystä
Tiede­pääkirjoitus 42/2020 vsk 75 s. 2183

Syntyvyyden katovuodet uhkaavat väestönkehitystä

Kuvituskuva 1

Katja Ahinko

Kuvituskuva 2

Reetta Peltonen

   

Syntyneiden lasten määrä oli viime vuonna Suomessa pienimmillään 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Kokonaishedelmällisyysluku – kuinka monta lasta nainen synnyttää elämänsä aikana – on laskenut maassamme viime vuosina: vuonna 2010 se oli 1,87 ja viime vuonna enää 1,35 (11 Suomen virallinen tilasto (SVT). Syntyneet. http://www.stat.fi/til/synt/2019/synt_2019_2020-04-24_tie_001_fi.html). Lapsilukumme on alle EU:n keskiarvon ja Pohjoismaiden pienin (22 Rotkirch A. Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa? Suom Lääkäril 2020;75:2220–4.). Jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa, luvun pitäisi olla 2,1.

Naisen hedelmällinen aika on rajallinen ja noin parikymmentä vuotta lyhyempi kuin miehen. Hedelmällisyys on korkeimmillaan 20–25 vuoden iässä ja alkaa heiketä voimakkaasti noin 37 vuoden iässä (33 Kaartinen N, Ahinko K. Naisen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2204–8.). Miehillä hedelmällinen ikä jatkuu merkittävästi pidempään, mutta heilläkin siittiötuotanto vähenee ja mutaatioriski kasvaa iän myötä (44 Klami R, Perheentupa A, Toppari J. Miehen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2209–12.). Iän lisäksi elintavoilla ja mahdollisesti ympäristötekijöillä on vaikutusta hedelmällisyyteen. Siemennesteen laadun heikentyminen on tosiasia myös Suomessa, eikä selvää syytä ilmiölle tiedetä.

Terveystiedon opetukseen olisi aiheellista liittää myös hedelmällisyysneuvonta.

Lapsettomuushoitojen saatavuus on maassamme kohtalaisen hyvä, ja tällä hetkellä noin 4,8 % syntyvistä lapsista saa alkunsa niiden avulla (55 Söderström-Anttila V, Nikander E, Koskela-Koivisto T. Hedelmöityshoitojen mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2020;75:2213–9.). Aikaisemmin yksityissektorilta hankittujen lahjasoluhoitojen aloittaminen julkisella sektorilla vuonna 2019 mahdollisti nämä hoidot kaikille taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hedelmällisyyshoitojen mahdollisuuksista ja rajoista tulisi kuitenkin keskustella jo varhaisessa vaiheessa, jotta raskauden yrittäminen osattaisiin aloittaa ajoissa.

Sopivan kumppanin puuttuminen on monille este lapsen saamiselle. Nainen voi hakea hedelmöityshoitoja itsellisenä naisena, mutta yksinäiselle miehelle se ei ole mahdollista. Suomessa 40-vuotiaista miehistä joka kolmas on lapseton ja naisista noin joka viides. Tällä hetkellä parhaiten lisääntyvät hyvin toimeentulevat ja koulutetut ihmiset, ja lapsettomuus näyttää koskettavan yhä enemmän niitä, joilla koulutustaso on matalampi (22 Rotkirch A. Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa? Suom Lääkäril 2020;75:2220–4.). Toisaalta myös omasta toiveestaan lapsettomien määrä on lisääntynyt.

Nuorten naisten koulutustaso on Suomessa korkeampi kuin miesten, ja pariutuminen on vaikeampaa, jos nainen on miestä korkeammin koulutettu. Tältäkin kannalta poikien koulumenestykseen ja syrjäytymisen estämiseen olisi kiinnitettävä huomiota.

Peruskoulun opetuksessa on keskitytty pääosin raskauden ja sukupuolitautien ehkäisyyn, eikä tietoa hedelmällisyydestä juurikaan jaeta. Tietämys etenkin naisen hedelmällisen ajan rajallisuudesta on heikkoa, ja asia tulee myöhemmin monelle ikävänä yllätyksenä. Terveystiedon opetukseen olisi nyt aiheellista liittää myös hedelmällisyysneuvonta.

Lue myös

Millä keinoin yhteiskunta voisi tukea lasten hankkimista ja perheen perustamista? Panostamalla erityisesti nuorten perheiden tukemiseen ja suhtautumalla kannustavasti lasten saamiseen voidaan mahdollistaa syntyvyyden lisääntyminen maassamme. Nuorten kannalta joustavat mahdollisuudet koulutukseen ja työntekoon perheen perustamisen ohella ovat oleellisessa roolissa. Ennen kaikkea on tärkeää tuoda esiin yhteiskunnan tasolla, että perheen perustaminen ei sulje pois mahdollisuuksia elämässä, vaan tuo siihen korvaamatonta merkitystä ja rikkautta.

Tässä teemanumerossa käydään läpi naisen ja miehen hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä (33 Kaartinen N, Ahinko K. Naisen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2204–8.,44 Klami R, Perheentupa A, Toppari J. Miehen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2209–12.) sekä nykypäivän hedelmöityshoitoja (55 Söderström-Anttila V, Nikander E, Koskela-Koivisto T. Hedelmöityshoitojen mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2020;75:2213–9.). Lisäksi pohditaan vähäisen syntyvyyden syitä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia (22 Rotkirch A. Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa? Suom Lääkäril 2020;75:2220–4.).

Kirjoittajat
Katja Ahinko
LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen erityispätevyys, vt. osastonylilääkäri
TAYS
Reetta Peltonen
LL
Helsingin yliopisto ja HYKS
Sidonnaisuudet

Katja Ahinko: Luentopalkkiot (Exeltis Oy, Roche Oy), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Ferring Oy, Gedeon Richter).

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Suomen virallinen tilasto (SVT). Syntyneet. http://www.stat.fi/til/synt/2019/synt_2019_2020-04-24_tie_001_fi.html
2
Rotkirch A. Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa? Suom Lääkäril 2020;75:2220–4.
3
Kaartinen N, Ahinko K. Naisen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2204–8.
4
Klami R, Perheentupa A, Toppari J. Miehen hedelmällisyys. Suom Lääkäril 2020;75:2209–12.
5
Söderström-Anttila V, Nikander E, Koskela-Koivisto T. Hedelmöityshoitojen mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2020;75:2213–9.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Liitossa
Muista nämä kesätöissä

Muistilistan ovat koonneet Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Ajassa
Saila Suominen valmistuu lääkäriksi 53-vuotiaana

Kevään työt OYS:n lastenpsykiatrialla ­vaihtuvat ensi syksynä terveyskeskuslääkärin tehtäviin Kokkolassa.

Ajassa
”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Opetuksen varadekaani Eriika Savontaus ja toista vuotta lääkäriksi opiskeleva Ronja Vaarama Turun yliopistosta keskustelivat korona-ajan opinnoista.