1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tavoitteena laadukas palliatiivinen hoito oikeassa paikassa oikea-aikaisesti
Tiede­pääkirjoitus 19/2017 vsk 72 s. 1201

Tavoitteena laadukas palliatiivinen hoito oikeassa paikassa oikea-aikaisesti

Kuolemme yhä vanhempina ja myös kuolemansyyt ovat erilaiset kuin ennen (11 Suomen virallinen tilasto (SVT). Kuolemansyyt 2015. Helsinki: Tilastokeskus.). Samalla palliatiivisen hoidon tarve on viime vuosikymmeninä muuttunut. Lääkärilehden tässä numerossa esitellään palliatiivisen hoidon erityiskysymyksiä ajankohtana, jolloin ala kehittyy voimakkaasti ja yleinen keskustelu asiasta käy vilkkaana.

Syöpäpotilaat ovat suurin palliatiivista hoitoa tarvitseva potilasryhmä, mutta Maailman terveysjärjestön arvion mukaan 60 % palliatiivisen hoidon tarvitsijoista kuolee muihin kroonisiin sairauksiin, kuten sydämen, keuhkojen, munuaisten ja maksan vajaatoimintaan sekä eteneviin neurologisiin sairauksiin (22 Worldwide palliative care alliance. WHO Global Atlas of palliative care at the End of Life. 2014). WHO arvioi 30 000 suomalaisen vuodessa tarvitsevan palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa ja yhtä monen jo ennen sitä (22 Worldwide palliative care alliance. WHO Global Atlas of palliative care at the End of Life. 2014). Erikoistunutta saattohoitoa elämänsä viimeisten kuukausien aikana tarvitsee Suomessa vuosittain 12 000–15 000 potilasta (33 Vuorinen E, Hänninen J. Saattohoito eurooppalaiselle tasolle myös Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65:1606–7.).

Suurin osa toivoo voivansa olla mahdollisimman pitkään kotona.

Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys on antanut suosituksen palliatiivisen hoidon saatavuudesta (44 White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1. Recommendations from the European Association for Palliative Care. Eur J Palliat Care 2009;16:278–89.,55 White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 2. Recommendations from the European Association for Palliative Care. Eur J Palliat Care 2010;17:22–33.). Saattohoitovuodepaikkoja tulisi olla 80–100 miljoonaa asukasta kohti ja kotisaattohoitoyksikkö jokaista 100 000:ta asukasta kohden. Myös Euroopan neuvosto on antanut suositukset palliatiivisen hoidon järjestämisestä (66 Council of Europe. Recommnedation Rec (2003) 24 of the Committee of Ministers to member state on the organisation of palliative care.). Suomessa valtaosalla sairaanhoitopiireistä on saattohoitosuunnitelma ja palliatiivisen hoidon yksikkö.

Lue myös

Suomeen ollaan rakentamassa kolmiportaista mallia, jossa palvelut on porrastettu tarvelähtöisesti perustasoon ja erikoistuneeseen hoitoon: paikallinen perustaso, alueellinen erityistaso ja erikoissairaanhoidon vaativa erityistaso (77 Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6.). Perustason yksiköissä hoidetaan potilaita, joiden sairaus etenee hitaasti ja joilla ei odotettavissa ole vaikeita oireita. Alueellisissa erityistason yksiköissä hoidettavien sairaus etenee nopeasti ja heillä on erityisosaamista vaativia oireita. Alueellisia erityisyksiköitä ovat ympäri vuorokauden toimivat kotisairaalat, palliatiiviset poliklinikat ja saattohoito-osastot. Yliopisto- ja suurimpien keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt yhteistyössä saattohoitoyksiköiden kanssa tarjoavat vaativan erityistason hoitoa. Lisäksi yliopistosairaalat vastaavat opetuksesta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja hoidon kehittämisestä. Olennaista on saumaton hoitoketju, jolla turvataan hyvät konsultaatiopalvelut yksiköiden välillä (88 Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6.).

Valtaosa suomalaisista kuolee sairaalassa, vaikka suurin osa toivoo voivansa olla mahdollisimman pitkään kotona ja myös kuolla siellä. Hyvin organisoitu ja resursoitu palliatiivinen hoito ja saattohoito todennäköisesti säästävät merkittävästi kustannuksia. Järjestämällä palvelut tarvelähtöisesti porrastaen, rakentamalla saumattomat hoitoketjut, parantamalla kotisaattohoidon mahdollisuuksia sekä konsultaatiotoimintaa voidaan vähentää tarpeettomia kustannuksia, kuten erikoissairaanhoidon käyttöä ja päivystyskäyntejä. Silloin voidaan vastaavasti panostaa laadukkaaseen hoitoon oikeassa paikassa oikea-aikaisesti.

Kuolevan potilaan hyvä hoito edellyttää systemaattista palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opetusta ja jatkokoulutusta kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Nykyisin palliatiivisen lääketieteen opetusohjelma on Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Muissa yliopistoissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioppilaitoksissa opetusta on järjestetty vaihtelevasti. Lääkäreillä on mahdollisuus suorittaa Suomen Lääkäriliiton palliatiivisen lääketieteen kaksivuotinen erityispätevyyskoulutus.

Kirjoittajat
Tiina Saarto
LT, professori, ylilääkäri
HYKS Syöpäkeskus, palliatiivinen yksikkö
Juha Saarnio
dosentti, osastonylilääkäri
OYS, operatiivinen tulosalue
Antti Mäkitie
Professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Kirjallisuutta
1
Suomen virallinen tilasto (SVT). Kuolemansyyt 2015. Helsinki: Tilastokeskus.
2
Worldwide palliative care alliance. WHO Global Atlas of palliative care at the End of Life. 2014
3
Vuorinen E, Hänninen J. Saattohoito eurooppalaiselle tasolle myös Suomessa. Suom Lääkäril 2010;65:1606–7.
4
White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1. Recommendations from the European Association for Palliative Care. Eur J Palliat Care 2009;16:278–89.
5
White Paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 2. Recommendations from the European Association for Palliative Care. Eur J Palliat Care 2010;17:22–33.
6
Council of Europe. Recommnedation Rec (2003) 24 of the Committee of Ministers to member state on the organisation of palliative care.
7
Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6.
8
Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.