1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveyspalveluissa tuetaan syrjäytymistä
Tiede­pääkirjoitus 11/2019 vsk 74 s. 655

Terveyspalveluissa tuetaan syrjäytymistä

Kuvituskuva 1

Raija Kerätär

LT, kuntoutuslääkäri

työterveyshuollon erikoislääkäri

Työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät mutta käyttävät terveyspalveluja vähemmän. Mitä pitempään on ollut työttömänä, sitä vähemmän käy vastaanotoilla (11 Lappalainen K, Mattila-Holappa P, Yli-Kaitala K, Hult M, Räsänen K. Pisimpään työttöminä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja. Suom Lääkäril 2018;73:2421–6.).

Vaikka pitkään (yli 200 pv) työttöminä olleista osa on hyvin sairaita henkilöitä, heidän kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkehakemuksistaan hylätään 87 %. Työssä olevien hakemuksista hylätään 31 % (22 Huurinainen R. Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Lisensiaattitutkimus. Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos 2016.).

Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuu väheksyviä asenteita.

Osan kasvavista terveyseroista selittää se, että kuntien järjestämä terveydenhuolto on vetäytynyt heikoimmassa asemassa olevan työikäisen väestön palveluista. Karu tilanne tuli ilmi STM:n teettämässä selvityksessä (33 Oivo T, Kerätär R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018.).

Pitkään työttömänä olleiden joukko on hyvin heterogeeninen ja heillä on monenlaisten palvelujen tarvetta. Sairaudet ovat usein aiheuttaneet sen, että he ovat hävinneet työpaikkakilpailussa terveemmille. Monet ajautuvat sairauksien vuoksi suoraan koulumaailmasta krooniseen työttömyyteen. Monisairastavuus ja mielenterveyden häiriöt, mukaan luettuna neuropsykiatriset tilat ja kehitysvammaisuus, ovat pitkäaikaistyöttömyyden yleisiä taustatekijöitä.

Toisaalta työttömyys kietoutuneena muihin sosioekonomisiin tekijöihin (mm. matala koulutustaso ja köyhyys) heikentää terveyttä ja lisää sairauksia. TE-palveluissa, sosiaalityössä ja nuorten palveluissa kaivataan terveydenhuollon, erityisesti lääkärien osaamista palvelutarpeiden tunnistamiseen ja hoitamiseen.

Monissa kunnissa järjestetään työttömien terveystarkastuksia, mutta se ei ole riittävä keino tämän väestönosan terveystarpeiden tai työkyvyn tunnistamiseen (44 Romppainen K, Saloniemi A, Kinnunen U, Liukkonen V, Virtanen P. Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment? BMC Public Health 2014;14(1):1200.,55 Kerätär R. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2016. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf). Toiminta- ja työkyky eivät koostu pelkästään terveydestä eikä niitä voi arvioida vain vastaanottotilanteessa esiin tulevan tiedon pohjalta (55 Kerätär R. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2016. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf).

STM:n selvityksessä todettiin, että lääkäreillä on työkyvyn arvioinnin osaamisessa vakavia puutteita. Suuri osa hylkäävistä eläkepäätöksistä näyttää johtuvan siitä, ettei työkyvyn arvioinnissa olleita työttömiä potilaita ole tutkittu, hoidettu tai ohjattu kuntoutukseen asianmukaisesti. Eläkettä ei voida myöntää, jos diagnostisia tutkimuksia tai hoitotoimia ei ole tehty riittävästi.

Lue myös

Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuu stereotyyppisiä ja väheksyviä asenteita. Tilaa epäillään itse aiheutetuksi, parantumattomaksi ja helpon elämän tavoitteluksi päihteiden kanssa. Näitä asenteita on myös lääkäreillä (33 Oivo T, Kerätär R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018.) – ja sen voi valitettavasti usein nähdä epikriiseissä. Seurauksena on, että potilasta hoidetaan vähän vasemmalla kädellä. Väheksyntä näkyy myös lääkäriresurssien johtamisessa: on ihmetelty, että niukkoja lääkäriresursseja vaaditaan käytettäväksi työttömien palveluihin (33 Oivo T, Kerätär R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018.).

Terveydenhuoltolaissa edellytetään, että kunnan on seurattava asiakkaidensa terveyttä väestöryhmittäin ja arvioitava toimien tuloksia. Näyttää siltä, että huomio on kuitenkin kohdistunut etupäässä palveluja käyttävien tarpeisiin eikä niihin, jotka ovat syrjäytymässä palveluista. On kehittynyt kulttuuri, jossa asiakkaan on oltava aktiivinen ja kyettävä vaatimaan itselleen palveluja, vaikka esimerkiksi vaikea masennus tai sosiaalinen fobia estäisivät sen.

Lääkäreille kaivataan lisää osaamista toiminta- ja työkyvyn arviointiin. Se ei onnistu ilman nykyistä parempaa yhteistyötä muun palveluverkoston kanssa. Tämä edellyttää, että terveysjohtajat osaavat johtaa monialaiseen työhön osallistumista ja luovat mahdollisuudet palvelujen käytännön integraatiolle. Tavanomaisessa vastaanottorakenteessa tämä ei onnistu. Jos huomio kiinnittyy vain sinne, missä ovi käy, voidaan kansanterveystyölle jättää hyvästit. Niin kunnissa kuin maakunnissakin.

Artikkelia on päivitetty 18.3.2019. Toisen kappaleen alku on muutettu Vaikka pitkään (yli 200 pv) työttöminä olleista…

Kirjoittajat
Raija Kerätär
LT, kuntoutuslääkäri
työterveyshuollon erikoislääkäri
Sidonnaisuudet

Kirjoittaja on toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Oorninki Oy:ssä ja toinen STM:n teettämän selvityksen selvityshenkilöistä (3).

Kirjallisuutta
1
Lappalainen K, Mattila-Holappa P, Yli-Kaitala K, Hult M, Räsänen K. Pisimpään työttöminä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja. Suom Lääkäril 2018;73:2421–6.
2
Huurinainen R. Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Lisensiaattitutkimus. Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos 2016.
3
Oivo T, Kerätär R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018.
4
Romppainen K, Saloniemi A, Kinnunen U, Liukkonen V, Virtanen P. Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment? BMC Public Health 2014;14(1):1200.
5
Kerätär R. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2016. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210865.pdf

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Työtä vuorotta?

Pääsin testaamaan toisenlaista työaikaa ja huomasin nopeasti eron, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Tieteessä
Väitös: Sote-uudistus ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Väitöstutkija ehdottaa luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.

Tieteessä
Nielemisvaikeus on monen sairauden oire

Potilaan huolellinen haastattelu auttaa erottamaan jatkoselvittelyjä vaativat tilat.

Tieteessä
Nuoruuden vakava mielenterveyden häiriö jättää jäljen työuraan

Mielenterveyden takia sairaalahoidossa alle 25-vuotiaana olleilla on muita heikommat näkymät työmarkkinoilla, osoittaa tutkimus.

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.