1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää
Tiede­pääkirjoitus 46/2017 vsk 72 s. 2649

Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää

Kuvituskuva 1

Riitta Luoto

dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys, erikoislääkärin johtamiskoulutus, ylilääkäri

Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on alkanut pienentyä 2010-luvun alusta lähtien (11 Rapo M. Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä. Hyvinvointikatsaus 2/2014. Tilastokeskuksen julkaisuja. http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2014/art_2014-05-26_001.html?s=0). Syitä ovat väestön ikärakenteen muutos ja 1990-luvulta alkanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on heikentänyt työikäisten työuria. Vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 468 000 henkilöllä (11 Rapo M. Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä. Hyvinvointikatsaus 2/2014. Tilastokeskuksen julkaisuja. http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2014/art_2014-05-26_001.html?s=0). Ei-työllisten määrän suhde työllisten määrään eli taloudellinen huoltosuhde kasvaa jatkuvasti.

Valtiontalouden näkökulmasta haasteellista tulevaisuudentilaa on lääkitty siirtämällä eläkeikää myöhemmäksi. Eläkeuudistuksella ei kuitenkaan poisteta kokonaan vaikutuksia, jotka johtuvat väestön harmaantumisen ja työllistymättömyyden lisäksi työikäisten tautitaakasta. Niitä ei sote-uudistuksessa päästä pakoon missään maakunnassa.

Resurssien oikeuden-mukaiseen jakoon tarvitaan reaaliaikaista tietoa.

Tässä lehdessä julkaistava Pekka Jousilahden ym. tutkimus (s. 2681–6) kertoo, että työikäisten ehkäistävissä oleva tautitaakka on vähentynyt Itämeren ympärillä olevissa pohjoisen ulottuvuuden maissa vuosien 2003–13 aikana 20–45 %, Suomessa 21–25 % (22 Jousilahti P, Vienonen M, Mackiewicz K, Koistinen V, Vohlonen I. Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13. Suom Lääkäril 2017;72:2681–6.). Perinteiset krooniset sairaudet eivät katoa, mutta niiden vaikutukset muovautuvat terveyskäyttäytymisen muuttuessa. Syöpien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden ehkäisyssä Suomi on onnistunut hyvin – näillä aloilla meillä on kiistatonta osaamista ja kansallinen tahtotila terveyden edistämisen vaikuttavuudelle.

Suomalaiset miehet ovat menettäneet alkoholin vuoksi ennenaikaisesti yhtä paljon elinvuosia kuin Itä-Euroopan entisten sosialististen maiden miehet. Tulevan alkoholiuudistuksen kannalta tieto on huolestuttava, sillä kokonaiskulutuksen lisääntymisellä voi olla tuhoisat seuraukset miesten terveydelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maakunnittain tarkastellut kuolleisuuserot ovat suurimmat pienituloisimmissa väestönosissa, erityisesti kun kyse on alkoholin vuoksi menetetyistä elinvuosista (44 Parikka S, Martelin T, Koskela T, Härkänen T, Kilpeläinen K, Tarkiainen L, Koskinen S. Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996–2014. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2017. THL, Helsinki. http://terveytemme.fi/kuolleisuuserot/index.html). Vähiten koulutettujen miesten alkoholiperäinen sekä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus on Suomessa vähentynyt 2010-luvulla (33 Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H. Pitkään jatkunut sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt 2010-luvulla. Suom Lääkäril 2017;72:588–95.).

Lue myös

Työikäisten terveyden sukupuolierot eivät nekään ole vuosien saatossa kadonneet mihinkään, vaan tulevat esiin uusissa yhteyksissä. Alkoholi aiheuttaa myös naisten ennenaikaisia kuolemia, muttei lähimainkaan samassa määrin kuin miehillä. Työikäisillä suomalaisnaisilla koulutusryhmien välisiä eroja löytyy syöpäkuolleisuudessa (33 Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H. Pitkään jatkunut sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt 2010-luvulla. Suom Lääkäril 2017;72:588–95.). Väestöryhmien terveyserojen kasvu on kuitenkin laajemmin pysähtynyt, mikä on hyvä uutinen.

Jotta terveyseroja voidaan pienentää, maakunnallisten resurssien oikeudenmukaiseen jakoon tarvitaan alueellista ja reaaliaikaista tietoa (55 Lehto M, Neittaanmäki P: Suomen terveysdataympäristö. JY raportti 2017, informaatioteknologia. https://www.jyu.fi/it/tutkimus/terveysdata/). Nyt haasteena on hupenevan työikäisen väestön terveys ja sitä koskevan tiedon kerääminen, keskittäminen ja hyödyntäminen. Tietojen sujuvampi käyttö parantaa hoidon ja hoivan vaikuttavuutta, lisää palvelutuotannon ja tutkimuksen tehokkuutta ja parantaa myös elinkeinoelämän uudistumiskykyä (55 Lehto M, Neittaanmäki P: Suomen terveysdataympäristö. JY raportti 2017, informaatioteknologia. https://www.jyu.fi/it/tutkimus/terveysdata/). Tietojohtamisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan monipuolista osaamista suomalaisten terveyttä koskevista haasteista.

Kirjoittajat
Riitta Luoto
dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys, erikoislääkärin johtamiskoulutus, ylilääkäri
Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Sidonnaisuudet

Riitta Luoto: Työsuhde (Kela),

tekijänpalkkiot (Kustannus Oy

Duodecim).

Kirjallisuutta
1
Rapo M. Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä. Hyvinvointikatsaus 2/2014. Tilastokeskuksen julkaisuja. http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2014/art_2014-05-26_001.html?s=0
2
Jousilahti P, Vienonen M, Mackiewicz K, Koistinen V, Vohlonen I. Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13. Suom Lääkäril 2017;72:2681–6.
3
Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H. Pitkään jatkunut sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt 2010-luvulla. Suom Lääkäril 2017;72:588–95.
4
Parikka S, Martelin T, Koskela T, Härkänen T, Kilpeläinen K, Tarkiainen L, Koskinen S. Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996–2014. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2017. THL, Helsinki. http://terveytemme.fi/kuolleisuuserot/index.html
5
Lehto M, Neittaanmäki P: Suomen terveysdataympäristö. JY raportti 2017, informaatioteknologia. https://www.jyu.fi/it/tutkimus/terveysdata/

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.