1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tilkkupeitosta ydinosaamisen määrittelyyn
Tiede­pääkirjoitus 24-31/2018 vsk 73 s. 1545

Tilkkupeitosta ydinosaamisen määrittelyyn

Lääketieteen perusopetuksen arviointi Suomen viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui kesäkuussa 2018. Kansainvälisen arviointiryhmän raportti (11 www.karvi.fi/publication/) kuvaa koulutuksen monia vahvuuksia. Siinä annetaan myös kehittämisehdotuksia sekä yksittäisille yliopistoille että lääkärikoulutukselle yleisesti. Tärkeä havaintomme oli, että lääkärikoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ei vielä hyödynnetä riittävästi tietoa aikuisen oppimisen luonteesta.

Jokainen koulutusyksikkö osasi kertoa koulutusohjelmansa tavoitteet ja perustella opetussuunnitelman rakennetta, mutta niiden taustalla olevat teoriat tai strategiat eivät kaikissa kuvauksissa ole kovin selkeitä. Joissakin tiedekunnissa sekä koulutusohjelman että sen sisältämien moduulien oppimistulokset oli kirjattu yksityiskohtaisesti operationalisoituina, toiset esittivät niitä hyvin yleisten tavoitteiden muodossa. Oppimistuloksissa oli yhtäläisyyksiä, mutta myös huomattavaa vaihtelua. Tiedekuntien opetussuunnitelmissa ei näkynyt yhteistä, johdonmukaista lähestymistapaa osaamistavoitteiden valinnassa. Emme siis tiedä, millainen on maan lääkärikoulujen lopputuote, suomalainen lääkäri.

Lääkärikoulutuksessa ei hyödynnetä tietoa aikuisen oppimisen luonteesta.

Opetusohjelmissa saattaa olla kymmeniä lyhyitä kursseja, jotka tentitään erikseen. Siten voi varmistaa oppialat ylittävien teemojen, kuten lääkehoidon tai terveyden edistämisen käsittelyn, mutta haittana on pirstaloituminen. Jos opetussuunnitelmia ei tarkastella ohjelmana, vaan kurssiryppäinä, sisällön integraatio jää opiskelijoiden vastuulle.

Kun koulutusohjelman oppisisällöt – suomalaisen lääkärin ydinosaaminen – määritellään selkeästi opetussuunnitelmassa, opetusta voi suunnitella opiskelijoiden eikä oppiaineiden näkökulmasta. Keskeisten oppisisältöjen ja niiden välisten suhteiden kuvaus auttaa myös valitsemaan soveltuvat oppimismenetelmät ja tulosten saavuttamista tukevat arviointitavat. Oppisisältöjen kuvaaminen saattaa myös helpottaa mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon niin, että muualla opiskeltu aines hyväksytään omassa tiedekunnassa.

Lääketieteen koulutusohjelmat voidaan rakentaa modernien oppimisteorioiden perustalle. Niissä otetaan huomioon tiedon luonne: oppijat eivät ole vain tyhjiä astioita, joita opettaja täyttää, vaan he tahtovat ymmärtää tiedon merkityksen (22 Sfard A. On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher 1998;27:4–13.). Oppiminen ei tapahdu yksin, vaan sosiaalisissa tilanteissa. Se on tehokasta, kun opiskelijat ovat aktiivisesti mukana toiminnassa tai sisällä tietoaineistoissa sen sijaan, että jäisivät passiivisen vastaanottajan tai tarkkailijan rooliin (33 Lave J. Everyday life and learning. Kirjassa: Murphy P, McCormick R, toim. Knowledge and Practice: Representations and identities. Lontoo: Sage 2008:3–14.).

Lue myös

Käytännön työn oppiminen tapahtuu asteittain. Se on prosessi, jossa opiskelijoiden luottamus kasvaa vähitellen ja he siirtyvät tarkkailijan roolista käytännön toimiin. Kun heidän ensi askeliaan matkalla lääkäreiksi tuetaan sopivasti, he rohkaistuvat ja itseluottamuksen kasvaessa tuen tarve vähenee (4–6). Yksi vaihtoehto työvälineeksi on portaittain vaikeutuva, spiraalimainen opetussuunnitelma, jossa käsitteitä palataan tarkastelemaan uudelleen ja syvemmin ymmärryksen karttuessa (77 Harden RM. What is a spiral curriculum? Medical Teacher 1999;21:141–3.,88 Harden RM. AMEE Guide No. 21. Curriculum mapping: a tool for transparent and authentic teaching and learning. Medical Teacher 2001;23:123–37.).

Käsitteiden tultua tutuiksi voidaan lopulta tarkastella terveydenhuoltojärjestelmää systeemitieteen keinoin ja ymmärtää siihen vaikuttavien inhimillisten tekijöiden, tiimityön, rakenteiden, hoitostrategioiden ja arvopohjan merkitystä kokonaisuutena. Kokonaiskuvan hahmottaminen varmistaa potilasturvallisuutta ja antaa valmiuksia rakentaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa myös nopeassa muutoksessa.

Kirjoittajat
Lääketieteen perusopetuksen kansainvälinen arviointiryhmä:
Christopher Stephens
professori emeritus
University of Southampton
Gerda Croiset
professori
University Medical Center Groningen
Riitta Möller
senior lecturer
Karolinska Institutet
Hannele Seppälä
arviointineuvos
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Marjukka Mäkelä
tutkimusprofessori emerita
THL
Sidonnaisuudet

Christopher Stevens, Gerda Croiset, Riitta Möller, Hannele Seppälä: Palkkio arviointityöstä (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus).

Marjukka Mäkelä: Palkkio arviointityöstä (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), palkkiot opetuksesta, luennoista, esitarkastuksista ja vastaväitöksistä (Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot, Kööpenhaminan yliopisto).

Kirjallisuutta
1
www.karvi.fi/publication/
2
Sfard A. On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher 1998;27:4–13.
3
Lave J. Everyday life and learning. Kirjassa: Murphy P, McCormick R, toim. Knowledge and Practice: Representations and identities. Lontoo: Sage 2008:3–14.
4
Wenger E. Identity in practice. Kirjassa: Hall K, Murphy P, Soler J, toim. Pedagogy and Practice: Culture and identities. Lontoo: Sage 2008:105–14.
5
Eraut M. Learning from other people in the workplace. Kirjassa: Hall K, Murphy P, Soler J, toim. Pedagogy and Practice: Culture and identities. Lontoo: Sage 2008:40–57.
6
Vygotsky LS. Mind in society: The development of higher psychological processes. Cole M, John-Steiner V, Scribner S, Souberman E, toim. Cambridge, MA: Harvard University Press 1978.
7
Harden RM. What is a spiral curriculum? Medical Teacher 1999;21:141–3.
8
Harden RM. AMEE Guide No. 21. Curriculum mapping: a tool for transparent and authentic teaching and learning. Medical Teacher 2001;23:123–37.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.