1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Toipumisorientaation paluu
Tiede­pääkirjoitus 49/2017 vsk 72 s. 2865

Toipumisorientaation paluu

Kuvituskuva 1

Jyrki Korkeila

psykiatrian professori, Turun yliopisto

ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Toipumisella viitataan psykiatriassa useimmiten sairaudentilan tilan merkittävään lievittymiseen. Kliinisen toipumisen arviointi on asiantuntijalähtöistä toimintaa, joka keskittyy johonkin mitattavissa olevaan ja kaikkien kohdalla samalla tavalla arvioitavaan ulottuvuuteen. Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi diagnoosin kriteerien täyttyminen, toimintakykypisteytyksen muutos tai remissio.

Viime aikoina toipuminen on merkitykseltään laajentunut, kun sillä on alettu viitata henkilökohtaiseen toipumiseen. Henkilökohtainen toipuminen tarkoittaa mahdollisuutta viettää merkityksellistä elämää mielekkäässä sosiaalisessa roolissa (11 Anthony WA. Perspectives: Psychiatric rehabilitation: Key issues and future policy. Health Affairs 1992;11:164–71.). Kliininen toipuminen voi jäädä myös fyysisissä vammoissa vähäiseksi, mutta niistä kuntoutuva voi oppia elämään parempaa elämää vammansa kanssa. Vakavasta psykiatrisesta sairaudesta kärsivä voi toipua parempaan elämään, vaikka oireisto on ajoittain vaikea-asteisempaa.

Viime aikoina toipuminen on merkitykseltään laajentunut.

Toipumisorientaatiolla viitataan sekä mielenterveyspalvelujen järjestämisen periaatteisiin että yksilötason toipumisen tavoitteiden henkilökohtaistamiseen yhteisen päätöksenteon kehyksessä. Taustatekijöinä näkökulman laajentamisessa on ollut sekä yhteiskunnallisia tekijöitä, kuten ihmisoikeuksiin kohdistettu huomio, että terveyspalvelujen lisääntyvä käyttäjälähtöisyys, jonka seurauksena paternalistinen suhtautuminen vakavista psykiatrisista sairauksista kärsiviin alkoi heiketä. Kasvava huomio hoidon yksilöllistämisen tarpeisiin ja positiivisen psykologian kehitys ovat vauhdittaneet orientaation leviämistä. Avohoidon kehittymisen myötä kuntoutujat tulivat paremmin kuulluiksi siitä, minkälaista elämä on sairauden kanssa ja toisaalta sairastamisen tuolla puolen.

Alun perin 1950-luvun puolivälissä alkaneessa Vermontin kuntoutusprojektissa ohjaavana ajatuksena oli kysyä potilaalta, mitä hän tarvitsee päästäkseen sairaalasta pois. Projektin kehittäjät uskoivat, ettei täyttä toipumattomuutta ole olemassa (22 Chittick RA, Brook GW, Irons FS, Deane WN. The Vermont Story: rehabilitation of chronic schizophrenic patients. Burlington, Vt: Department of Health, 1961.). Bostonin yliopiston psykiatrisen kuntoutuskeskuksen johtaja William Anthony alkoi kehittää uutta henkilökohtaiseen toipumiseen perustuvaa kuntoutusmallia (11 Anthony WA. Perspectives: Psychiatric rehabilitation: Key issues and future policy. Health Affairs 1992;11:164–71.). Kuntoutujia kirjattiin yliopiston opiskelijoiksi, joiden tavoitteena oli oppia mahdollisuuksista edistää omaa kuntoutumista. Yliopiston opiskelijan rooliin siirtyminen innosti kuntoutujia edistämään omaa toipumistaan ja siirtymään pois potilaan roolista.

Lue myös

Henkilökohtainen toipuminen on epälineaarista "matkaa parempaan elämään", vetäytymisestä kohti suurempaa sosiaalisuutta ja kasvua sairaudesta huolimatta. Elämälle kehittyy uusi mielekkyyden kokemus sairauden vakavista seurauksista huolimatta. Henkilökohtaisen toipumisen aikana toimijuuden kokemus vahvistuu, omat vahvuudet ja heikkoudet hahmotetaan paremmin, omia taitoja ja piirteitä hyödynnetään paremmin ja kokemus toipumisen lähteenä olemisesta vahvistuu (33 Davidson L, Strauss JS. Sense of self in recovery from severe mental illness. Br J Med Psychol 1992;65:131–45.). Itseyden jälleenrakentamisessa voidaan siirtyä sairaan identiteetistä kohti positiivista itsekokemusta. Toipumisen yhteys hyvinvointiin ei riipu kliinisestä toipumisesta tai toimintakyvyn elpymisestä, vaikka hyvinvoinnin ja kliinisen toipumisen välillä on merkitsevä yhteys (44 Chan RCH, Mak WWS, Chio FHN, Tong ACY. Flourishing with psychosis: a prospective examination on the interactions between clinical, functional, and personal recovery processes on well-being among individuals with schizophrenia spectrum disorders. Schizophr Bull, verkossa ensin 8.9.2017. doi: 10.1093/schbul/sbx120).

Jotta tämä olisi mahdollista, potilaan tulee voida vaikuttaa hoitopäätöksiin ja tehdä valintoja itse. Tätä kaikkea edistävät avoimuuden ja rehellisyyden periaatteet, toivon ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen mielenterveyspalveluissa. Australian terveysministeriössä luotiin viitekehys toipumisorientoituneille mielenterveyspalveluille (55 Framework for recovery-oriented practice. State of Victoria: Department of Health, 2011.). Saataisiinko tällainen Suomeenkin?

Kirjoittajat
Jyrki Korkeila
psykiatrian professori, Turun yliopisto
ylilääkäri, Harjavallan sairaala
Sidonnaisuudet

Jyrki Korkeila: Johtokunnan jäsen (Solutos Oy), konsultointipalkkiot (Lundbeck, Servier), luentopalkkiot (Boehringer Ingelheim, Janssen-Cilag, Lundbeck, MSD, Orion, Pfizer), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck, Sunovion).

Kirjallisuutta
1
Anthony WA. Perspectives: Psychiatric rehabilitation: Key issues and future policy. Health Affairs 1992;11:164–71.
2
Chittick RA, Brook GW, Irons FS, Deane WN. The Vermont Story: rehabilitation of chronic schizophrenic patients. Burlington, Vt: Department of Health, 1961.
3
Davidson L, Strauss JS. Sense of self in recovery from severe mental illness. Br J Med Psychol 1992;65:131–45.
4
Chan RCH, Mak WWS, Chio FHN, Tong ACY. Flourishing with psychosis: a prospective examination on the interactions between clinical, functional, and personal recovery processes on well-being among individuals with schizophrenia spectrum disorders. Schizophr Bull, verkossa ensin 8.9.2017. doi: 10.1093/schbul/sbx120
5
Framework for recovery-oriented practice. State of Victoria: Department of Health, 2011.

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Kielellä on väliä

Jos potilas ei ymmärrä mitä lääkäri hänelle yrittää sanoa, murenee hoitosuhteen pohja, kirjoittaa Eija Kalso.

Blogi
Keskity nyt

Olen kehittänyt keskittymiskyvyn häiriön enkä löydä sille muuta syytä kuin muuttuneen median käyttöni, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Lääkäriliitto: aborttilakia uudistettava kansalaisaloitteen mukaisesti

Perustelujen vaatimisesta ja kahden lääkärin tapaamisesta halutaan luopua.

Ajassa
THL: Ikä ja taustasairaudet vievät koronapotilaan sairaalaan

Ikä lisää kuoleman riskiä perusterveilläkin.

Ajassa
Vaasa todistaa, että rajoitukset suitsivat koronaa

COVID-19-potilaiden hoito kehittyy hitaasti.

Ajassa
Lastentautien tutkimussäätiö palkitsi Juha-Jaakko Sinikummun

Sinikummun johtama tutkimusryhmä on kehittänyt muun muassa innovatiivisia leikkausmenetelmiä lasten murtumiin.