1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työkaluja sydäninfarktin hoidon laadun arviointiin
Tiede­pääkirjoitus 50-52/2016 vsk 71 s. 3211

Työkaluja sydäninfarktin hoidon laadun arviointiin

Kuvituskuva 1

Mikko Pietilä

dosentti, kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri

TYKS Sydänkeskus

Hoidon ja ennaltaehkäisyn kehitysaskelista huolimatta sepelvaltimotauti yhdessä muiden sydän- ja verisuonitautien kanssa on yhä yleisin kuolinsyy niin Suomessa (11 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (verkkojulkaisu).ISSN=1799-5051. 2014. Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 2014, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus (luettu 5.12.2016). http://www.stat.fi/til/ksyyt/2014/ksyyt_2014_2015-12-30_tau_001_fi.html) kuin koko maailmassa (22 WHO World Health statistics. www.who.int/mediacentre/factsheets/fs310/en/). Suomessakin on suuria paikallisia eroja vaikuttavien hoitojen käyttöönotossa, vaikka uusin tutkimustieto on käytännössä lähes välittömästi käytettävissä kaikkialla. Erot voivat osaltaan vaikuttaa hoitotulosten vaihtelevuuteen, josta Suomessa on tutkittua tietoa toistaiseksi valitettavan vähän.

Hoidon laadun mittaaminen sepelvaltimotaudissa ei ole yksinkertaista. Mittareista yksinkertaisimmat, sydän- ja kokonaiskuolleisuus sekä uusintainfarktien määrä, ovat mittareina varsin karkeita. Ne kertovat vain jo annetun hoidon tuloksista ilman analyysiä tuloksiin vaikuttaneista tekijöistä. Tällaisetkin mittarit ovat tärkeitä, mutta pyrittäessä parantamaan hoidon tuloksia käyttökelpoisempia ovat muuttujat, jotka kuvaavat vaikuttaviksi todettujen hoitojen ja käytäntöjen käyttöä.

Kun valitaan oikeat mittarit, myös hoitotulokset paranevat.

Yhdysvalloissa ensimmäiset laatuindikaattorit ja suoritusmittarit sydäninfarktin hoidossa otettiin käyttöön jo vuonna 2006 (33 Bradley EH, Herrin J, Elbel B ym. Hospital quality for acute myocardial infarction: Correlation among process measures and relationship with short-term mortality. JAMA 2006;296:72–8.). Standardoitujen mittarien käyttöönotto Euroopassa on vaatinut enemmän aikaa: Euroopan kardiologisen seuran akuuttihoitoyhdistys julkaisi ensimmäiset standardoidut eurooppalaiset laatumittarit sydäninfarktin hoidon tason arviointiin tänä syksynä (44 Schiele F, Gale CP, Bonnefoy E ym. Quality indicators for acute myocardial infarction: A position paper of the Acute Cardiovascular Care Association. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2016 Aug 29. pii: 2048872616643053.).

Valitut 20 laatuindikaattoria ovat sopusoinnussa eurooppalaisten hoitosuositusten kanssa ja tukevat niiden käyttöä. Indikaattorien kirjo kattaa ajallisesti koko hoitoketjun potilaan kohtaamisesta ennustetta parantavan sekundaaripreventiivisen lääkehoidon toteutumiseen, unohtamatta potilaan tyytyväisyyttä hoidon osa-alueisiin. Laatumittarit luonut ryhmä myös osoitti, että vaikuttavan hoidon käyttöä osoittavien muuttujien määrä korreloi hoitotuloksiin: mitä useampi laatukriteeri täyttyi, sitä parempi oli hoidettujen potilaiden keskimääräinen ennuste.

Lue myös

Ruotsi on edelläkävijä sydän- ja verisuonisairauksien potilasrekisterien luomisessa. Siellä samankaltaisia, näyttöön perustuvan hoidon käyttöä kuvaavia mittareita käyttämällä on voitu osoittaa, että hoitotulokset paranevat ja sairaaloiden väliset erot pienenevät hoitokäytäntöjen yhtenäistyessä. Eniten tuloksiaan paransivat ne sairaalat, jotka aluksi menestyivät julkisissa vertailuissa huonoimmin. Ruotsalaisten ja brittiläisten sairaaloiden hoitotulosten vertailussa ruotsalaiset olivat parempia, mikä saattoi osin johtua hoitotason pienemmästä vaihtelusta Ruotsin sairaaloissa (55 Chung SC, Sundström J, Gale CP ym. Comparison of hospital variation in acute myocardial infarction care and outcome between Sweden and United Kingdom: population based cohort study using nationwide clinical registries. Br Med J 2015;351:h3913).

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on vähentää terveyseroja ja parantaa hoidon saatavuutta. Tämä edellyttää luotettavaa tiedonkeruuta vallitsevasta tilanteesta ja hoidon tuloksista. Laaturekisterien luominen ja ylläpito edellyttävät riittäviä ajallisia ja taloudellisia resursseja. Vaikka poliitikot puhuvat laaturekistereistä jopa hoitopaikan valinnan tukena, vastuu rekisterien kehittämisestä on jäänyt yksittäisten sairaaloiden, tutkimusryhmien ja erikoislääkäriyhdistysten harteille. Näin on Suomeen syntynyt jo kaksi laajalti käytössä olevaa sepelvaltimotoimenpiderekisteriä, jotka mahdollistavat hoitotulosten objektiivisen vertailun – toivottavasti samoja, kansainvälisesti validoituja mittareita käyttäen. Tutkittua tietoa tarvitaan myös konservatiivisesti hoidetuista sepelvaltimopotilaista.

Potilailla ja päättäjillä on päätöstensä tueksi toistaiseksi kovin vähän objektiivisia keinoja arvioida hoidon laatua ja tuloksia. Laadun seurantaan tarvitaan riittävät edellytykset ja ehkä kansallisen tason ohjaustakin. Kun valitaan oikeat mittarit, myös hoitotulokset paranevat.

Kirjoittajat
Mikko Pietilä
dosentti, kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
TYKS Sydänkeskus
Sidonnaisuudet

Mikko Pietilä: artikkelin ulkopuolinen, aiheen kannalta olennainen taloudellinen toiminta; konsultointi/advisory board (Amgen, Sanofi, AstraZeneca), luentopalkkiot (Suomen Kardiologinen Seura, AstraZeneca, Ratiopharm, Bayer, Novartis, B. Braun), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (AstraZeneca, Ratiopharm), matka-, majoitus- tai kokouskulut työnantajan nimeämänä osallistujana kongressimatkalla (Sanofi, Amgen, Medtronic, Hexacath, Biotronik), muut yhteydet (sepelvaltimohoidon vastuualuejohtaja TYKS Sydänkeskuksessa).

Kirjallisuutta
1
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (verkkojulkaisu).ISSN=1799-5051. 2014. Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 2014, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus (luettu 5.12.2016). http://www.stat.fi/til/ksyyt/2014/ksyyt_2014_2015-12-30_tau_001_fi.html
2
WHO World Health statistics. www.who.int/mediacentre/factsheets/fs310/en/
3
Bradley EH, Herrin J, Elbel B ym. Hospital quality for acute myocardial infarction: Correlation among process measures and relationship with short-term mortality. JAMA 2006;296:72–8.
4
Schiele F, Gale CP, Bonnefoy E ym. Quality indicators for acute myocardial infarction: A position paper of the Acute Cardiovascular Care Association. Eur Heart J Acute Cardiovasc Care 2016 Aug 29. pii: 2048872616643053.
5
Chung SC, Sundström J, Gale CP ym. Comparison of hospital variation in acute myocardial infarction care and outcome between Sweden and United Kingdom: population based cohort study using nationwide clinical registries. Br Med J 2015;351:h3913

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.