1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Uskaltaako potilaasi kertoa sinulle käyttämistään hoidoista?
Tiede­pääkirjoitus 32/2019 vsk 74 s. 1633

Uskaltaako potilaasi kertoa sinulle käyttämistään hoidoista?

Kuvituskuva 1

Veera Salminen

syöpätautien erikoislääkäri

TAYS, syövänhoidon vastuualue

Muiden länsimaalaisten tavoin suomalaiset käyttävät paljon muitakin kuin lääketieteellisiä hoitoja terveytensä ylläpitämiseksi ja sairauksiensa nujertamiseksi. Tieteellistä tutkimusnäyttöä näiden hoitojen tehosta ja turvallisuudesta ei yleensä ole, ja suomalaiseen lääkärikoulutukseen on toistaiseksi kuulunut vain vähän opetusta niiden tutkitusta tehosta ja turvallisesta käytöstä. Suomessa suositeltu termi uskomuslääkintä ei ole synonyymi kansainvälisesti vakiintuneelle termille CAM (complementary and alternative medicine), sillä kaikki CAM-hoidot eivät ole uskomuslääkintää.

CAM-hoitoihin luetaan kuuluvaksi suuri joukko hoitoja, jotka eivät yleensä kuulu länsimaiseen lääketieteeseen. Näitä ovat mm. kasvirohdokset ja ravintolisät, manuaaliset hoidot, rentouttavat ja meditatiiviset harjoitukset sekä homeopatia, kiinalainen lääketiede ja intialainen ayurveda. Kemppaisen ym. tutkimuksessa (11 Kemppainen LM, Kemppainen TT, Reippainen JA, Salmenniemi ST, Vuolanto PH. Use of complementary and alternative medicine in Europe: health-related and sociodemographic determinants. Scan J Pub Health 2018;46:448–55.) 35 % suomalaisista oli edeltäneen vuoden aikana käyttänyt jotain tällaista hoitoa; suosituimpia olivat manuaaliset hoidot. Suurin osa hyödyntää niitä lääketieteellisen hoidon tukena, täydentävänä hoitona. Yleisimpiä käyttöaiheita ovat iho-oireet ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat (11 Kemppainen LM, Kemppainen TT, Reippainen JA, Salmenniemi ST, Vuolanto PH. Use of complementary and alternative medicine in Europe: health-related and sociodemographic determinants. Scan J Pub Health 2018;46:448–55.).

Vain kolmasosa ravintolisiä ja kasvirohdoksia käyttävistä kertoo niistä lääkärille.

CAM-hoitojen luvataan tarjoavan lääketiedettä kokonaisvaltaisemman lähestymistavan ihmisen terveysongelmiin, mutta Lääkäriliiton Lääkäripaneelissa 2016 vain alle kolmannes vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Paneelin mukaan lääkärit suhtautuvat erityisen kriittisesti henkiparannukseen, homeopatiaan ja reikihoitoon, jotka kaikki ovat vailla tieteellisesti todistettavissa olevaa toimintamekanismia. Sallivammin lääkärit suhtautuvat akupunktioon ja manuaalisiin hoitoihin, joita antavat nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt (22 Ruskoaho J, Vuorenkoski L. Lääkärit suhtautuvat kriittisesti uskomushoitoihin. Suom Lääkäril 2016;71:2446–8.).

Kansainvälisen meta-analyysin (33 Foley H, Steel A, Cramer H, Wardle J, Adams J. Disclosure of complementary medicine use to medical providers: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2019;1:1573.) mukaan vain kolmasosa ravintolisiä ja kasvirohdoksia käyttävistä kertoo niistä lääkärille. Näiden valmisteiden käyttöön voi liittyä yhteisvaikutusten ja suoranaisten haittavaikutustenkin vaara, vaikka moni olettaa luontaistuotekaupan valmisteiden olevan turvallisia. Tärkeimmät syyt olla kertomatta asiasta lääkärille ovat se, ettei lääkäri kysynyt, ja potilaan pelko, ettei lääkäri hyväksyisi tällaisia hoitoja (33 Foley H, Steel A, Cramer H, Wardle J, Adams J. Disclosure of complementary medicine use to medical providers: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2019;1:1573.). Lääkäri taas saattaa vältellä aihetta, koska kokee asiantuntemuksensa puutteelliseksi (44 Corina G, Christine, Klein G. Oncologists’ experiences of discussing complementary and alternative treatment options with their cancer patients. A qualitative analysis. Support Care Cancer 2016;9:3857–62.).

Lue myös

Lääkärin vuorovaikutustaitojen vaikutusta CAM-hoitoja koskevaan keskusteluun on tutkittu eniten syöpäpotilailla. Roterin ym. (55 Roter LD, Yost KJ, O’Byrne T ym. Communication predictors and consequences of complementary and alternative medicine discussions in oncology visits. Patient Educ Couns 2016;9:1519–25.) aineistossa keskustelua käytiin enemmän vastaanotoilla, joiden kesto oli hiukan pitempi ja joilla toteutuivat potilaskeskeisyyden periaatteet, kuten potilaan aktiivinen osallistuminen ja keskustelu psykososiaalisista tekijöistä ja elämäntavoista. Faith ym. (66 Faith J, Thorburn S, Tippens KM. Examining the association between patient-centered communication and provider avoidance, CAM use, and CAM-use disclosure. Altern Ther Health Med 2015;2:30–5.) totesivat potilaskeskeisen vuorovaikutuksen vähentävän niin lääkärikontakteja välttelevää käyttäytymistä kuin CAM-hoitojen käyttöäkin.

Vaikkei lääkäri hyväksyisikään potilaan CAM-hoitojen käyttöä, olisi potilasturvallisuuden ja hyvän hoitosuhteen kannalta tärkeää keskustella siitä. Tueksi keskusteluun ja potilasohjaukseen lääkärit tarvitsevat lisäkoulutusta ja potilaskeskeiseen vuorovaikutukseen rohkaisevat työolot. Myös Lääkäriliiton ohjeessa vastaanottotoiminnan laadusta suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota mm. potilaan yksilölliseen kohteluun, asioihin paneutumiseen, ajan riittävyyteen vastaanotolla ja potilaan mahdollisuuksiin vaikuttaa hoitoonsa. Onnistunut kohtaaminen voi pelastaa sekä lääkärin että potilaan päivän.

Kirjoittajat
Veera Salminen
syöpätautien erikoislääkäri
TAYS, syövänhoidon vastuualue
Sidonnaisuudet

Veera Salminen: Luentopalkkiot (Farmasian oppimiskeskus, Merck).

Kirjallisuutta
1
Kemppainen LM, Kemppainen TT, Reippainen JA, Salmenniemi ST, Vuolanto PH. Use of complementary and alternative medicine in Europe: health-related and sociodemographic determinants. Scan J Pub Health 2018;46:448–55.
2
Ruskoaho J, Vuorenkoski L. Lääkärit suhtautuvat kriittisesti uskomushoitoihin. Suom Lääkäril 2016;71:2446–8.
3
Foley H, Steel A, Cramer H, Wardle J, Adams J. Disclosure of complementary medicine use to medical providers: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2019;1:1573.
4
Corina G, Christine, Klein G. Oncologists’ experiences of discussing complementary and alternative treatment options with their cancer patients. A qualitative analysis. Support Care Cancer 2016;9:3857–62.
5
Roter LD, Yost KJ, O’Byrne T ym. Communication predictors and consequences of complementary and alternative medicine discussions in oncology visits. Patient Educ Couns 2016;9:1519–25.
6
Faith J, Thorburn S, Tippens KM. Examining the association between patient-centered communication and provider avoidance, CAM use, and CAM-use disclosure. Altern Ther Health Med 2015;2:30–5.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.