1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?
Tiede­pääkirjoitus 5/2017 vsk 72 s. 257

Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Kuvituskuva 1

Pekka Porela

LT, dosentti, osastonylilääkäri

TYKS, Sydänkeskus, Turun yliopisto

pekka.porela@tyks.fi

Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (11 Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K ym. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa – Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus. Suom Lääkäril 2016;71:633–40.).

Sepelvaltimotauti on hyväennusteinen sairaus, kun lääkehoito on aloitettu ja käytössä. Tämän takia sepelvaltimotautia epäiltäessä ennustetta parantava lääkehoito aloitetaan kliinisin perustein jo ennen jatkotutkimuksia. Asetyylisalisyylihappo ja statiinilääkitys parantavat ennustetta, ja ne tulisi olla käytössä kaikilla sepelvaltimotautipotilailla, joilla ei ole lääketieteellistä estettä käytölle. Verenpainetautia sairastavilla sekä diabeetikoilla myös ACE:n estäjät parantavat ennustetta. Oireita helpottavista lääkkeistä kaksi tärkeintä ryhmää ovat beetasalpaajat ja nitrovalmisteet. Beetasalpaajat parantavat myös ennustetta, jos vasemman kammion toiminta on heikentynyt (22 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus 13.4.2015. www.kaypahoito.fi).

Vain merkittäviä ahtaumia kannattaa hoitaa.

Ennustetta parantava ja tarvittaessa myös oireita lievittävä lääkehoito ovat vakaaoireisen sepelvaltimotaudin hoidon perusta ja usein riittävä hoito. Jos potilas on lääkehoidolla vähäoireinen, pallolaajennuksesta tai ohitusleikkausta ei ole yleensä hyötyä. Kajoava sepelvaltimoiden varjoainekuvas on aiheellinen silloin, kun oireet optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta haittaavat elämän laatua tai työntekoa. Varjoainekuvaus tehdään myös, jos rasituskokeessa tai muussa kajoamattomassa sepelvaltimokuvauksessa todetaan viitteitä ennustetta huonontavista löydöksistä eli päärungon tai vasemman etulaskevan sepelvaltimon alkuosan ahtaumasta tai laaja-alainen iskemia.

Lue myös

Kajoavassa varjoainekuvauksessa nähdään usein eriasteisia ateroskleroottisia muutoksia. Osa näistä muutoksista saattaa kaventaa suonta verenkierron kannalta merkittävästi. Raja-arvoinen kaventuma voidaan arvioida vielä varjoainekuvauksen yhteydessä painevaijerilla (33 Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2009;360:213–24.). Vain merkittäviä ahtaumia kannattaa hoitaa (44 Boden WE, O’Rourke RA, Teo KK ym. Optimal medical therapy with or without PCI for stable coronary disease. N Engl J Med 2007;356:1503–16.). Suurin osa tapauksista on selviä ja varjoainekuvauksen yhteydessä tehdään ahtaumien pallolaajennus ja asetetaan lääkestentti. Ohitusleikkaus on ensisijainen valinta ainakin silloin, kun todetaan ahtaumia laajalti kaikkien kolmen pääsepelvaltimon alueella, erityisesti jos potilaalla on insuliinihoitoinen diabetes. Aina hoitomuodon valinta ei ole helppoa. Usein näissä tilanteissa arvion tekevät kardiologi ja sydänkirurgi yhdessä (55 Mohr FW, Morice MC, Kappetein AP ym. Coronary artery bypass graft surgery versus percutaneous coronary intervention in patients with three-vessel disease and left main coronary disease: 5-year follow-up of the randomised, clinical SYNTAX trial. Lancet 2013;381:629–38.). Hoitopäätökseen vaikuttaa potilaan kunto ja mahdollisuus toipua sydänleikkauksesta. Leikkausriskiä lisäävät muun muassa nousevan aortan kalkkeutuminen, keuhkosairaudet, aiemmat aivoverenkiertohäiriöt sekä merkittävät munuaissairaudet. Veren hyytymistä estävän hoidon toteutuminen on erittäin tärkeää, jos pallolaajennukseen ryhdytään, joten ennen toimenpidettä on selvitettävä sekä vuotoriski että lääkehoitomyöntyvyys.

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden ennuste on hyvä optimaalisessa lääkehoidossa. Oireisiin voidaan vaikuttaa lääkkeiden lisäksi pallolaajennuksilla ja ohitusleikkauksella. Oleellista on potilaan motivointi ja sitoutuminen pysyvään lääkehoitoon. Oireisille potilaille tulee tarjota mahdollisuutta kajoaviin hoitoihin, mutta kajoavat hoidot tulee tehdä vain niistä hyötyville. Useimmiten päätös, palloa vai puukkoa, on selvä, mutta vaikeissa tapauksissa tarvitaan kardiologien ja sydänkirurgien yhteistyötä.

Kirjoittajat
Pekka Porela
LT, dosentti, osastonylilääkäri
TYKS, Sydänkeskus, Turun yliopisto
pekka.porela@tyks.fi
Kirjallisuutta
1
Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K ym. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa – Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus. Suom Lääkäril 2016;71:633–40.
2
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus 13.4.2015. www.kaypahoito.fi
3
Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2009;360:213–24.
4
Boden WE, O’Rourke RA, Teo KK ym. Optimal medical therapy with or without PCI for stable coronary disease. N Engl J Med 2007;356:1503–16.
5
Mohr FW, Morice MC, Kappetein AP ym. Coronary artery bypass graft surgery versus percutaneous coronary intervention in patients with three-vessel disease and left main coronary disease: 5-year follow-up of the randomised, clinical SYNTAX trial. Lancet 2013;381:629–38.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.